Rullailee ihan hyvin! Pentu on jo hyvin kotiutunut ja on oikein reipas lapsi. Kova leikkimään ja touhottamaan. Osaa jo nimensä aika hyvin ja tulee luokse kutsuttaessa (naksutin <3) en kuitenkaan ulkona viitsi sen antaa hengailla vapaana päivisin, kun on niin paljon hälinää ja The Bondia ei ole vielä tapahtunut. Kova poika toi on kyllä hiihtämään. Joku tuntematon tulee vastaan, se piiloutui pari ensimmäistä kertaa mun taakse ja katsoi mun jalkojen välistä, mut sitten se juoksee perään kovalla vauhdilla ja siinä on kova harhautus, koska toi tulee olemaan niin ongelmainen juttu myöhemmin. Ulkona ei muita koiria ole pahemmin nähnyt, kaksi villakoiraa ja briardi on mennyt ohi ja vaikka kovasti villakoirien omistaja (täysin ilman lupaa) yritti tyrkyttää niitä koiriaan ton luokse pitkällä hihnalla juoksemalla perässä niin ohitimme ne suhteellisen rennosti. Musta on tajuttoman ärsyttävää miten tyrkytetään omia koiriaan toisen luokse, ite pyrin siihen, että myöhemmin kuten esim teini- ja aikuisiällä toi osais ohittaa ilman mitään ongelmia, mutta sitä vaikeuttaa kovasti se että tyrkytetään räkyttäviä koiria luokse väkisin. Mut joo, aika basic täällä...

Pentu on syönyt hyvin eikä ole sisälle pahemmin mitään tehnyt kun vien sitä ulos aika usein just silleen että ehdin sen kanssa ulos. Paperille olen samalla yrittänyt opettaa, mutta mä myöhästyn _aina_ kun toi pissaa. Mut joo, kyl tää tästä.

Spidi aluksi yritti jotain sähinän tapaista sanoa pennulle, muttei enää ole vihamielinen Williamia kohtaan vaikka kovin inhoavasti sitä usein katsookin. Muttei Spidin sylirutiini tai muukaan ole sotkeutunut, ettei se mitenkään kuolettavan mustasukkainen ole.
Sagur otti myös hyvin vastaan, seuraili pentua varmaan tunnin ihan non-stop vaikka välillä sitä hääsin kauemmaksi, lopulta pennun oli pakko saada vähän unta joten siirsin Sagurin eri paikkaan koska se hyysäs ja häsläs taukoamatta. Pentu on yrittänyt kovasti leikkiä Sagurin kanssa etc, mutta ei S sen päälle pahemmin ymmärrä, mikä on toki harmi. Kyllä se isompien koirien kanssa pystyy esim ulkona juoksemaan, mutta ei sisällä osaa leikkiä toisten koirien kanssa. Jatkuvasta näykkimisestä ja vastaavasta sitten Sagur älähti pennulle. Yritin päästä jo aikaisemmin väliin, kun huomasin että pentu näykkii naskalihampaillaan Ässän häntää, naamaa, roikkuu korvissa ja säärikarvoissa. Aikaisemmin sain sen kutsuttua pois, koska tiedän että Sagurin huumori ei riitä tollaseen. Mutta tuohon en ehtinyt aikaisemmin väliin ja Sagur tosiaan sanoi aivan turhan rumasti pennulle, joka säikähti hetkeksi. Kaikki on kuitenkin ok ja Sagur-isukki on taas sen idoli. Jatkossa kun pentu menee kovin riehakkaaksi niin S taas eri huoneeseen ja leikin sitten pennun kanssa noilla leluilla.

Vaikka sitten jotain aktiivisuudesta. Kuten aijemmin mainitsin niin kova on liikkumaan ja säheltämään. Ei ole toistaiseksi mitään tuhonnut, mutta pureskeli petiään useampaan otteeseen ja yrittää pölliä kissanruokaa. Sinnikäs lapsonen, ei ihan heti mennyt perille että Spidin ruokiin ei kosketa.
Sillä on hyvä taistelutahto mitä nyt voi jo sanoa, repii lelua aivan innoissaan ja innostuu vielä enemmän kun annan sen aina voittaa. Sillä on tuo vihreä rengaslelu, kissapehmolelu, kasvattajalta saatu luun muotoinen jouluaiheinen vinkulelu, tennispallo (jota se jopa jossain vaiheessa kantoi. oli viihdyttävän näköistä) ja kettulelu, joista ehdoton ykkönen on kettulelu. Rakastaa sitä kun se vinkuu, rakastaa kanniskella sitä ympäriinsä ja rakastaa repiä sitä. Sillä on outo tapa kantaa sitä kettulelua. Ei halua että se roikkuu tjsp niin se ahtaa sen suuhunsa kerroksittain. En voi käsittää miten se on sen keksinyt muttah :D
Se kanssa pureskelee paljon mm käsiä ja välillä saalistaa parkavarpaita, mutta kyllä se sitten siirtyy ihan siihen luun pureskeluun.

Mutta tosiaan paljon olen käsitellyt tuota pentua, kattonut hampaita etc. Soittanut ilotulitus cdtäkin paljon, kumpikaan ei ole siitä moksiskaan.

Sagur ei ole jäänyt taka-alalle, ihan normilenkkejä tehdään ja rapsuttelen + leikin sen kanssa aivan kuten aikaisemminkin. Se on ollut vähän mustasukkainen tietenkin mutta näemmä sitä lohduttaa se että mä en ole unohtanut sitä ja elämä jatkuu sillä melkein normaalina.


Vaikea uskoa että tuosta pienestä kasvaa joskus yhtä iso kuin Sagurista.




Niin joo ja ennen kuin kukaan kysyy tai ihmettelee, niin korvat ovat aivan normaalit. Niissä on sitä korvaliimaa ja aseteltu noin (laitettu kasvattajalla). Olen noi itse irrottamassa lähiaikoina heti kun tarpeeksi pienet sakset löytyisi jostain.

Mut tosiaan hyvää uuttavuotta kaikille :)!

Pennuista otettiin viime viikolla kuvia, kuvissa ikää 6vka. Tällä hetkellä penskat ovat melkein 7vka ja luovutus alkaa tällä viikolla. Olemme varanneet muutama kk sitten tästä alustavasti ja pentueen syntymän jälkeen varaus vahvistui. Eli meille on tällä viikolla nyt sitten muuttamassa pehkopallo laumaan.


Neljä ensimmäistä vasemmalta on narttuja ja loput kolme sitten uroksia.

Koska olen kovin laiskalla päällä annan vain linkin kuviin täällä kaikista pupseista kuvia kaksi viimeistä kuvaa on sitten meidän Wiltsusta.


Sagur odottaa jo malttamamattomana että pääsee lahjoja avaamaan. Muutaman iloisen yllätyksen olen ostanut sille. Uusi lelu ja paljon erilaisia herkkuja. Kissa sai joululahjaksi uuden raapimispuun ja jonkun ihmeellisen hilavitkutin lelun, saa nähdä mitä tykkää.

Joulu on alkanut nukkuen ja rentoutuen, lenkillä tonttuiltiin ulkona.


Ei sinällään mitään kummoisempaa joulufiilistä, mutta eiköhän tämä vielä tästä.

Toivotamme hyvää ja hauskaa joulua!

Mentiin jälleen mölleihin, sama paikka, sama luokka, sama aika, sama tuomari, samat säännöt.
Ainoa ero oli siinä, että mua ei olisi millään huvittanut. Mulla oli eilisestä asti todella laiska olo, eikä junalla kärrääminen houkutellut. Psykasin itteeni aamulla kuitenkin silleen, ettei ollut yhtä tyhmä olo kuin illalla.

Sagurilla oli ihan ihme päivä, se oli poikkeuksellisen äkäinen aluksi. Mun oli vaikea rentoutua, kun piti vahtia koiran mielitilaa + yrittää pitää jännityksen kurissa. Jännitys ei kuitenkaan mennyt pois ja jalat oikeasti tärisivät luoksepäästävyydestä asti. En edes tiedä minkä takia :D pelkkä möllihän se on ja treenin vuoksi sinne mennään. Kai mä itse paineistun niin pahasti, se tietenkin tarttuu koiraan.

Luoksepäästävyys 10
Oli hirveitä ongelmia saada koira sivulle. Se vinotti ja kun yritin korjata ja sain hyvään asentoon, niin en ollut samassa linjassa muiden kanssa ja piti alottaa alusta. Kyl se sitten siitä, mutta se ei tietenkään vaikuta arvosanaan sillä liike ei ollut vielä alkanut. Mut itse liike: Koira napitti mua ja tuomari tuli katsomaan. Istui aloillaan vähän vilkaisi tuomaria ja häntä heilui.

Paikalla makaaminen ½min 8
Maahan meni vasta toisella käskyllä, pysyi hyvin paikoillaan, napitti mua koko ajan mitä välillä sitä vilkuilin, perusasennon ennakoi.

Seuraaminen kytkettynä 8,5
Paremmin kuin viimeksi. Oli jännä, että ennen kehään menoa se seurasi hyvin eikä välittänyt mistään mitään. Heti kun päästiin kehänauhojen sisälle niin johan alkoi haistelu. Koira jätätti alussa ja kontakti oli pientä. Sitten sain koiran mukaan ja teki hienosti.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
En muista mitä tässä tapahtui. Maahan meni kuitenkin rivakkaasti ja seuraaminen oli hyvää.

Luoksetulo 9,5
Koiralla oli parempi vauhti kuin viimeksi, tuli hyvin eteen, mutta haki turhan kauan perusasennon oikeaa paikkaa.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8,5
Se ei tiennyt mitä mitää tehdä. Unohdin antaa seuraa käskyn (...??) ja koira tuli pari askelta epävarmasti mun perässä ja pysähtyi, tuomari laski tämän liikkeestä seisomiseksi. Hienosti seisoi kyllä paikoillaan, katsoi mua silmät suurina "mitä täs tapahtuu" -ilmeellä. Perusasennon taas ennakoi, muttei yhtä pahasti. Koira raasu oli aivan hämmentynyt, kun ei aivan ollut kärryillä että pitääkö seurata valppaana vai jääkö paikoilleen.

Estehyppy 0
En voi käsittää mikä tossa hypyssä on. Nyt se oli jo oikean korkuinen. Korkeuden ei pitäisi olla ongelma, koska treeneissä hyppii saman korkuista + agissa vetelee korkeempiakin. Kieltäytyi hyppäämästä. Kiersi joka kerta esteen. Yritin oikeasti 6 kertaa, eikä millään mennyt yli. En jaksanut tuomaria enempää kiusata, niin jätin asian sikseen.

Kokonaisvaikutus 8,5
Tuomarin mukaan turhaa ennakointia (indeed), mutta koira osaa liikkeet. Hiomisella onnais.

Kumpa toi hyppy onnistuis, niin menis jo paljon paremmin. Mä olen sekoittanut liikkeitä enkä aina edes pyytänyt sivulle etc juuri sen takia, että toi ennakoi niin järkyttävästi, mutta tää ennakoinnin poisto tarvitsee enemmän aikaa, eiköhän se sitten siitä.

ALO2 123/160p.

Sagur pestiin tänään. Linda (Nita&Noomi) tuli meille visiitille Nitan kanssa ja ajateltiin kokeilla uusia koiranturkinhoitotököttejä Saguriin. Sagur siis pestiin, föönattiin ja leikattiin pahat takut pois (niitä oli kaksi säärihapsujen syövereissä).

Kaiken sen karvan alta löytyy oikeasti pieni mies.

Puunauksen jälkeen sit alkoi leffojen kattominen, Nita keskellä kummankin sylissä, Sagur oikealla puolella mun vieressä ja Spidi kissa odotti käsinojan päällä Sagurin vieressä kärsivällisesti, kunnes Sagur häipyi. Sitten oli kissa sylissä ja Nitan jalat sylissä. Olipahan lämmin, eikä leffa enää pelottanut :D

Sunnuntaina sitten möllit. Jännittää todella paljon!

Mä vasta nyt huomasin, että Sagurin hakuvideo on laitettu nettiin :----D ja toi on ilmeisesti ollut jo pari kuukautta tuolla (kyllä olen kovin tarkkaavainen). Mutta tosiaan treenivideota päivältä 17.10.2010!
Tämä oli ihan ensimmäisiä haukkukertoja, joten haukkuminen tuossa vielä vähän vaiheessa. Todella kiva katsoa, oli todella kivat treenit! Kuten huomaa olin itse vielä tuossa vaiheessa niin pihalla, etten osannut ilman ohjeistusta liikkua oikein mihinkään :---D harjoittelemalla oppii!
Kuten huomaa, niin collieni on omapäinen. Välillä se oli "Ähähähää jeee metsäääää, lol mä mitään ihmisii jaksa etsiä" ja veteli ihan miten sattuu ympäriinsä. Hyvin tekee silloin kun viitsii keskittyä, mutta onneksi se huitelu on nyt vähentynyt. Toka vika maalimies oli siis pupu, eli näkyvillä ja kun annetaan lähetyskäsky niin lähtee juoksemaan.

Mennäänpäs vaikka järjestyksessä.
Oltiin silloin joskus kesällä Lindalla ja koirat pääsi juoksemaan metsään. Löytyi kiva peltomainen paikka ja sen jälkeen jatkettiin pimeähkössä metsässä, kunnes löytyi aika kiva viheriöalue, missä oli järjettömästi vihreää ruohoa ja muutenkin oli tasaista. Jännän siitä teki se, kun tie jatkui järkyttävän pitkälle jyrkkänä ylämäkenä. Kuvamateriaalia siis siitä. Näitä katsoessa tulee kesää ihan kunnolla ikävä. Täältä löytyy lisää kuvia. Kaikkien kuvien Linda T.






Lauantaina menimme katsomaan Sagurin ja Ihaan reilu 4vk vanhoja pentuja. Aluksi suunnitelmat olivat aivan muut, mutta nyt järkkääntyi hyvin silleen, että äitikin pääsi mukaan. Olin lauantaina helsinki winnerissä alle tunnin (niin myöhää, ei tarvinnut enää maksaa sisään) ja sit mentiinkin Maaritille päin.
Pennut olivat aivan ihania! Väsyivät aika nopeasti touhuamiseen, mutta pienen tauon jälkeen olivat taas menossa. Otin vuorollaan syliin varmasti jokaisen ja moneen kertaan. Kaikki olivat sellaisia persoonia, ettei voinut olla ihastumatta. Pari niistä nuoli mun kasvoja ja käsiä pienillä kielillään. Ne kanssa nukahti syliin todella nopeasti tai vähintäänkin olivat sammumaisillaan. Silmät hädintuskin pysyi enää auki ja alkoi haukotuttamaan, seuraava näky sen jälkeen oli tyytyväinen ja rauhallinen katse. Vitsi mä tykkäsin :---D olisin voinut varmaan pidellä niitä sylissä useita tunteja. En ole aikaisemmin nähnyt noin nuoria otuksia, on niin vaikea uskoa, että joka ikinen collie on joskus ollut samanlainen. Leikin myös niiden kanssa, kovasti tykkäsivät jahdata kättä ja osa innostui huitomaankin mua. Kaks terroria kutitteli mua jalkapohjasta aina kuin mahdollista.
Kuvia en ottanut, mutta tänään tuli kuvia lapsukaisista, hieman yli 4vka täyttäneet.
Kaikkien kuvien Maarit K ja täältä löytyy lisää


painin makua


Marssiminen on kivaa.


Ilmeisesti suuressa suosiossa oleva lelu.

"..."

"Ei me tuolla mitään tehty 8)"

Sunnuntaina aamulla menin Voittaja 2010 tapahtumaan. Kävelin, kun ratikat toimii aina niin kivasti.. mut tosiaan colliet mulla menikin aikalailla ohi, vaikka mun piti niitä tulla katsomaan. Melkein koko päivän hengailin Lindan (Nita&Noomi) ja Katin (Kiana) kanssa. Kävästiin syömässä hesessä ja kierreltiin kauppoja. Mulla oli reilu 50€, josta on enää jäljellä muutama hassu sentti.
Todella kivaa tavaraa kyllä messarissa tänä(kin) vuonna. Mua harmitti niin paljon, ettei rahaa riittänyt paidan painatukseen. Olisi voinut saada jonkun törkeän upean näköisen mustan hupparin haluamallaan kuvalla. No mut ens vuonna! Yllättävän nopeasti kuitenkin rahaa paloi.
Tämän vuoden saaliina koiran nukkumamatto, karsta, pari lelua, nahkahihna ja -panta.

Meillä oli tosiaan ne hakutreenit sunnuntaina. Maastossa talsittiin. Kamera jäi himaan, muttei niissä treeneissä olisi muutenkaan pystynyt kuvaamaan :---D lumimäärä ja lumisade oli niin rankka. Mut ei se mitään! Ehkä vielä joskus.

Maanantaina (6.12) eli Itsenäisyyspäivänä mentiin Sagurin kanssa Herttoniemeen tapaamaan Heka seropia ja Ninaa. Aluks pelkäsin kuollakseni, etten koskaan saapuisi perille kun noi julkiset jummaa muutenkin + on pyhäpäivä, mut yllättävän hyvin kaikki kulki!
Mentiin Herttoniemen jonnekin ihme metsään ja päästettiin koirat vapaiksi. Käveltiin sellasella seudulla, et pysty pitämään vapaana ilman et kukaan nalkuttaa. Kuljettiin jotain pikkutietä, jollon Sagur vaan haisteli jotain omiaan ja juoksenteli 50m sätellä ihan fiiliksissä, kun oli täysin uusi paikka ja sai tutkia aivan vapaasti.

On siistii kun on lunta.


Valittaa Hekalle kun hän ei saa häntä kiinni.


Ja sit se kyl lopulta sai (kai ny ku Heka pysähty).


Lumisukelluksesta tullut piirto.


Kävi mun luona ja sit lähti ahnaasti Ninan perään.


Sit se totes et ei jeesus kun on KUUMA!


Mut sit sitä taas mentiin!

Heka veteli keppejä sieltä täältä ja vaati leikkimään :D. Sit päästiin sellaselle pläntille, jonne sit "leiriydyttiin" hetkeks silleen, et koirat pystyy leikkimään. Heka juoksi karkuun ja Sagur juoksi perässä. Välissä oli pari puuta ja sitä sit ravas ympäri. Saguria rupes potuttamaan kissa hiiri leikki ja rupes huutamaan Hekalle. Jätkä vaan nauro takasin. Sit Sagur tuli surkeena mun jalkojen juureen ja katto mua silleen et "yhyyyyyyyyyyyy äiti" ilmellä mut nopeesti ampas sit takas perään.


Siinä jossain välissä innostu sit kaivamaan ja Sagur aloitti lumileikkinsä. Heitteli ja hautasi päätään lumeen, jonka jälkeen sit nosti lunta ilmaan ja nappaili niitä suullaan. Tiputtelin sille vähän lunta, mistä se sit innostu mielettömästi. Lumialloja en viitti heittää, kun niissä voi käydä pahasti.


Jatkettiin sit lenkkiä, samaa riekkumista, paitsi et nyt Sagur juoksenteli 60m päässä ja sit juoksi täysiä takas mun luokse, jonka jälkeen ampas sit takas kuudenkymmenen metrin päähän. Kyl se sit väsy ja löntysteli tasasta vauhtia. Sen jälkeen käännytiin jonnekin aktiivisemmalle tielle ja laitoin koiran kiinni, otettiin sopivassa kohdassa posekuvat molemmista. Siellä pyrytti kyllä niin hulluna, että oli miltein mahdotonta saada todella selkeää. Sagurin karvanlähtö jatkuu vielä, mutta on jo hieman luonut itselleen lisää.

Jees, ryhdikkäältä näyttää, vielä kun oppisin asettelemaan jalat kunnolla, niin ei olisi niin venytetyn näköinen.

Oli hurjan kiva päivä. Täältä löytyy lisää kuvia. Kaikkien kuvien Nina H.



Copyright 2006| Blogger Templates by GeckoandFly modified and converted to Blogger Beta by Blogcrowds and Rebecca S. Header picture Saana P. and silhouette Yasmin E.