No nyt on mielessä useat jutut.
Ilmoittauduin jostain ihan hullusta hetken mielijohteesta nakkiluokkamöllitokoon, joka on toukokuussa, päivä pk erkkarin jälkeen. Niin ja joo! Meillä on seuraava näyttelykin kiikarissa! Mennään jälleen Piia Manniselle (nyk. enlund), se on päivä ennen tota nakkimölliä, joten vähän tiheesti nyt liikutaan. Tasan viikon kuluttua meillä on seuraava mätsäri, jonne mennään iloisin mielin. Olis kiva sijottua, mutta mulle kelpaa nauha kuin nauha. Siellä ei oo niin nuukaakaa ja pääasiallisesti sitä kokemusta käydään hakemassa. En vielä tiedä oonko yksin menossa, vai pääseekö joku tuttu mukaan. Saanan piti aluksi tulla, mutta hää menee mökille, joten voipiolla että yksinäinen reissu tulee :D. Ajattelin jos ton kopin raahais mukana, mutta voi olla, että on niin inhottavan märkää ja kylmää + mun voimat ja interestit eivät riitä ison ja painavan kopin raahaamiseen, että taitaa jäädä koko homma suosiolla kotiin. Mietin kanssa, että jos menis siihen mätsäriin 18.4, mutta ehkä se jää pois, vaikkei Gardenia mitenkään järkyttävän kaukana ole. Mut kattoo nyt.
Mua kyl lähinnä jännittää törkeesti toi möllitoko. Siinä on maassa odotus onneksi vain minuutti. Kyllähän tuo pysyy muutamankin minuutin, mutta saa nähdä pysyykö edes viittä sekuntia sellaisen koiramäärän keskellä. Saattaapi olla että skippaan koko sen liikkeen. Sinne sitten Lindan kyydillä. Hän menee Nitan kanssa möllialoon :). Möllit järjestetään mätsärin kanssa samassa, mutta erittäin suurella todennäköisyydellä skipataan se mätsäriosuus, ettei tuu liikaa pörrättyä ja sellasta. Ei nyt varmaan mikään burn outti hirveen helposti tuu, mut se saattaa olla vähän sekavaa ja ainakin tosi väsyttävää.

Mä nyt sain opetettua loistavasti tuon häpeämistempun. Vois jossain välissä ottaa huvikseen siitä videota. Seuraavaksi ajattelin opettaa jotain uutta, kuten vaikka ns. niiaaminen. Eli niin, että koira laskee päätään maata kohti ja etujalat on ristissä, periaatteessa tämä on kumartamista, mutta meidän kumartaminen on sitä, että koiralla on peräosa ylhäällä ja kyynärpäät maassa, eli ns. leikkiinkutsu asento ja siihen on kumarra -käsky valittu. Mut joo, kattoo nyt.

Tehtiinhän me jotain kunnon treeniäkin, kaikkia liikkeitä ei otettu tiettyjen tavaroiden puuttumisen vuoksi. Mitään kuvia eikä treenivideoita saatu, kun oli niin tuskallisen sumuista. Mutta huomenna kävästään treenaamassa ja toivottavasti saadaan jotain videotakin :)
Seuraaminen meni hyvin. Aluksi oli kontakti vähän hakusessa, mutta pienen sytyttelyn jälkeen kontaktia löyty ja koiralla oli innokas ja tiivis seuraaminen. Käännökset meni hyvin vasemmale ja oikealle. Täyskäännöstä pitää vielä hioa, sillä nyt se jätättää käännöksen aikana. Liikkeestä maahanmenoa ja liikkeestä seisomista ei otettu.
Luoksetulo oli ihan ekan kerran todellista lönkyttelyä! Ekan kerran tuli tosi hitaasti, mutta tuli kuitenkin. Myöhemmin otettiin uudestaan, niin sitä vauhtia löyty! Jarrutti hyvin eteen ja siitä sitten sivulle. Tosi tyytyväinen oon!
Paikalla olo tää on mennyt meillä ihan huonoksi :o, ennen se pysyi tosi hyvin ihan helposti kolme minuuttia. Ajattelin ottaa kolmenkymmenen sekunnin pätkissä, josta nostan sitten minuuttiin. Koira nousee jo kymmenen sekunnin jälkeen ja pari kertaa näytti siltä, että lähtee perään. Oli oikeesti joku ihan meidän varmin liike ja nyt tää on ilmeisesti se meidän kompastuskivi. Mitään sanomatta palasin koiran luokse, asettelin uusiksi ja tällä kertaa odottamishetki oli 10-20 sekuntia, joka kelpaa toistaiseksi hyvin. Tätä treeniä paljon lisää!

Mutta tosi hyvä maku jäi suuhun! Tästä on hyvä jatkaa ja onhan meillä tässä aikaa harjoitella. Pitäis lähtee treenaamaan jonnekin porukalla.

H:n saimme tosiaan tästä(kin) näyttelystä. Tuomarina oli amerikkalainen, minä vasta jälkikäteen huomasin sen (muuten en olisi ilmoittanut Saguri tuonne), mutta mikäs siinä.

Eilen Linda pesi koiran ja minä toimin assistenttina, föönattiin ja harjailtiin samalla, jotta turkki palautuu oikeaan laatuunsa, eikä muotoudu sellaiseksi häröksi peruukiksi. Nukkumaan mentiin aika aikaisin, koska aamulla piti herätä aikaisin.

Automatka taittui mukavasti. Mä taisin suurimmaksi osaksi olla unessa ja havahduin satunnaisesti hereille siihen, että joku tunkee muurahaiskarhunokkaansa mun korvaan.

Sää oli surkein mahdollinen. Oli jäätävän kylmää ja satoi ihan hemmetisti. Oltiin ulkona varmasti alle viisi minuuttia ja oltiin ihan kurasia, minä etenkin olin jäässä. Erittäin jäässä.

Kehä löytyi aika helposti. Urosten kehä oli narttujen kehän vieressä, laitettiin häkki ja muut kamppeet narttukehän reunaan, kun siinä sattui olemaan mukavasti tilaa.
Mulla oli joku iha ihmeellinen hysteria päällä yhdessä vaiheessa, mutta se meni ajan kanssa kuitenkin ohi. Ostin harjan ja sitten toisenkin ja yritin turkkia puunata kuntoon, mikä vähän feilasi, kun ei oikein ollut turkkia mitä pöyhiä (koira oli salakavalasti flattaantunut :D).

Siinä aikani pöyhin ja huomasin, että nyt menee avo urokset kehään.
Tuli ihan pienoinen kiire.
Nopeesti ravasin kehään ja siinä me kaikki seisotettiin koiriamme, mulla puuttu taas namit, kun en niitä ehtinyt ottaa mukaan, joten pantomiimilla mennään. Esitin, että minä mutustan jotain, niin siitä Linda tajusi tuoda minulle nameja kehään. Mä en olisi ikinä itse varmaan ite hoksannut niin nopeasti.
No joka tapauksessa, yksilöarvostelu alkoi, joten mulla oli sairaasti aikaa tehdä jotain. Mentiin harjottelemaan seisomista ja asettelua, jonka jälkeen juttelin Kaisan kanssa. Kyllä se Kamu on ihana nuori mies, viimeksi näin siitä kuvia, kun se oli ihan pieni pentu ja nyt se on jo junnu. On se jännä miten aika rientää!
Kysyin, että jos Kaisa voisi neuvoa mua puunaamaan ton koiran niin, että se näyttäisi hiukan paremmalta. Hän neuvoi "mene juttelemaan tuolle naiselle, jolla on musta takki ja valkoiset tennarit".
No joo, sitten tuli tämä iso juttu, että kehtaakko, vaiko eikö kehtaa. Päädyin siihen, että mikäpäs siinä.
Kyllä naista aluksi nauratti kovasti, mutta erittäin ystävällisesti kaappasi mukaansa sakset ja kampoja, jonka jälkeen alkoi kunnon puunaus ja collien trimmaamisen pikakurssi. Erittäin paljon vinkkejä ja neuvoja sain, toivottavasti multakin onnistuisi vielä joskus tuo saksiminen yhtä hyvin kuin hänellä.

Sitten olikin enää aikaa kaapata lihapullat ja mennä kehään.

No se meni hyvin. Sagur maltto olla aloillaan ja esiintyi edukseen, hiukan nojasi liikaa taakse jossain kohdissa. Antoi tuomarin kokeilla rakennetta ja ne peruskaurat. Häntä nous välillä ylös päin, mutta piti sen kyllä riittävän alhaalla. Ravissa ei kai noussut kummemmin, esim mitenkään radikaalisesti selkälinjan yläpuolelle.

Me saatiin kyllä kiva arvostelu, en mä paljoo kummempaa odottanutkaan jenkkituomarilta, etenkään tolle koiralle. H:n tosiaan antoi, eikä meillä olis voinut oikeestaan paremmin mennä, joten ei se yhtään haittaa :D

Arvostelu kuuluu
very good type, could have better head and expression, it is too light, excellent bodyproportians, too narrow in front, should have more reach and drive, corrrect coat, excellent temperament
, eli ainakin tykkäsi jostain!

Kehän jälkeen annoin sille vettä, jonka se joi oikein ahnaasti. Pyörin katsomassa pehko narttuja, jonka jälkeen kipaisin Oonan ja Janitan luona shelttikehällä. Oli tuomarina älyttömän tiukka ruotsalainen tuomari. Iiristä kehuttiin kovasti ja minusta se on aivan älyttömän upea. Sekin sai H:n. Arvostelu vaikutti ruotsiksi paljon paremmalta, mutta kun käytiin se suomentamassa, niin siitä tulikin aika huolestuttava. Mutta hienosti Iiris esiintyi ja on kyllä kummallista, että niin hieno koira kuin Iiris saa H:n.

Löyty niistä kojuista erittäin mielenkiintoisia ja kivoja tavaroita. Harmi että varat tuppautuivat olemaan niin rajalliset. Ostin muutaman kilon koiranruokaa, jonka pitäisi olla erittäin hyvää.

Sitten oli vielä aikaa, kehät oli loppu suurimmaksi osaksi D(?) -hallista, niin mentiin sinne sitten pyörimään. Yritettiin siinä ottaa jotain seuraamisen tapaista, koira kävi äkkiä liian kuumana, joten mentiin istuskelemaan. Muutama seisotus otettiin siinä tyhjässä kehässä.




kuvien Linda T




kuvien Viivi S


kyllä hymyilyttää

Oli kyllä tosiaan erittäin väsyttävä matka. Sagur oli heti kotiin päästyään ja syötyään kellahtanut nukkumaan.

Lisää kuvia kuvagalleriassamme. Kuvia tulossa lisää myöhemmin, niin tänne kuin fantazija.kuvat.fihin.

Kaikkien kuvien c. Saana P. Kiitoksia paljon jälleen kerran.

Treenailtiin jonkin aikaan. Vire pysy hyvin päällä ja kunnon keppileikki oli paikallaan aina välillä. Vapaana en viittinyt pitää, kun koiria lenkkeili vähän joka suunnassa. Välttimätti ei olis lähtenyt perään, mutta riskiä en ota.

Treenailtiin rallya ja tokoa.
Pujottelu meni hyvin. Tötsät oli nyysitty, joten jouduin turvautumaan isoihin jääkimpaleisiin. Vedeltiin edestakas ja suoraa. Kokeiltiin kanssa spiraalia, mutta mä tein kivan ohjaajavirheen ja sitten tajusin, että mä en ees muista miten spiraali tehtiin oikein.
Seuraaminen edistyy meillä hyvin. Oma paikka on löytynyt kivasti ja kontakti pysy hienosti. Täyskäännöskin meni kivasti, siihen pitäisi saada vielä reilusti tarkkuutta. Käännökset meni kivasti niissä ei kummosempaa ongelmaa. Pidin yhdessä vaiheessa kättä ylhäällä, jotta kontakti pysyisi varmasti, mutta huomasin, että seuraamispätkät menivät hyvin ilman apukäsiä, joten pidin kädet seläntakana.
360 käännös vas ja oik + oikealta sivulle nääkin meni tosi muksasti! Ässä piti kovaa kontaktii oikealta puolelta sivulle tulossa, kerran tais jäädä haahuilemaan hetkeksi selän taakse, mut kyl se siitä havahtu. 360 käännökset meni hyvin oikealle puolelle, mutta vasemmalle ne eivät menneet niin hyvin, sitä pitäisi tosiaan hioa. Se kai vähän säikkyi, kun mun kömpelöt lumikengät tais olla liian pelottavat.
eteentulo ja siinä liikkuminen koira tuli kivasti sivulta eteen, mutta vinotti vähän, onneksi se ei oo enää niin vino (naksutin on kiva vempain), siinä sitten minä peruutin askeleen, koira seuraa edessä tiiviisti ja istahtaa, sitten otan kaksi askelta --> sama rumba ja sitten kolme askelta --> sama rumba. Tiiviisti kyllä pysyi. pitelin siinä apukättä, kun tuo edessäoleminen on jotenkin nykyään tuollaista haahuilua. Syksyllä tää meni tosi kivasti, mut nyt tää on jotenkin jäistä.

Tykkäsin sit kovasti tehdä Kaunotar ja Kulkuri Disney leffan innoittamana saman jutun Sagurin kanssa. Tämä tosin oli aivan erilainen. Leikin nimi on 'Hähää, mulla onkin nakkia ja sulla ei'


Tässä vielä päivän kuvasatoa









Totaalisesti X-kuvia




Mentiin sitten Lindalle ja Nitalle yöksi. Koirien kanssa käytiin pistäytymässä kääntöpaikalla ja siellä otettiin muutamia seisotuksia niin Nitasta kuin Saguristakin. Seisotukset alkavat jo luonnistumaan ja Sagurkin jaksaa malttaa olla paikoillaan.


Kuvat aukenevat isommiksi. Kuvien Linda T

Leikkailtiin kanssa hiukan kynsiä ja trimmailtiin tassukarvoja, jotka ovat päässeet rehottamaa. Lopullinen trimmaaminen hoidetaan sitten Tampereella.



Copyright 2006| Blogger Templates by GeckoandFly modified and converted to Blogger Beta by Blogcrowds and Rebecca S. Header picture Saana P. and silhouette Yasmin E.