Vietettiin pari hienoa päivää Riitan ja suipponokkien luona. Tällä kertaa mulla oli koko kööri mukana. Cecil oli aivan over the moon, kun näki lempparitätinsä pitkästä aikaa. Se oli kamalan mustasukkainen kaikille Riitasta, ja muuttikin asumaan tämän syliin koko visiitin ajaksi. Paitsi toki silloin kun täti petturoi 100-0 ja otti Myyriksen syliin Mösilin sijasta.




Kipaistiin lenkillä mm. Pakkalan kartanolla, missä otettiin sitten kuvia med koirat. Ei ollut kyllä mikään maailman helpoin homma :D etenkin kun oli aika pirun kylmä. Onneksi olin mekko päällä vain hetkellisesti, niin se 20min vielä meni tuolla tuiskussa ja viimassa.

Myös Moirasta sekä Cecilistä otettiin posekuvia! Moira on kasvanut aivan tolkuttomasti! Ja Cecil sen sijaan on aivan raunion näköinen. Tissit vielä vähän roikkuu ja nyt ne viimeisimmätkin karvat tippuivat. Onneksi sillä on yks välikausirotsi ja yks topparotsi olemassa, jos sattuu käymään niin että tulee oikeasti kylmä talvi, niin ainakaan hypotermia ei iske.
Onneksi tuo notkoselkäisyys vähenee kun Mösil on kuntoutunut kokonaan. Lähinnä siis kun lihaskunto nousee entiselleen, niin tasoittuu taas siitä


Moira thö Koira 13,5vk. Pörröinen pieni paholainen.

Fiilis, Glee, Cecil ja Moira






Kuvista iso kiitos Riitalle. Täältä löytyy hieman lisää kuvia sekä kuvat isompana!

Ceciliä tuli hieromaan Janni! Siitä on jo jokunen tovi, kun Ceciliä on viimeksi leivottu. Pieniä jumeja selän/sä'än alueella, sekä takareisissä, mutta mitään aivan mahdottoman kamalaa ei onneksi löytynyt. Saatiin kanssa vinkkejä siihen, miten saatais treenattua syviä lihaksia ja ylipäätään lihaskuntoa takaisin tikkiin.
Cecilistä puheenollen, se onnistui sössimään anturansa muutama päivä sitten metikössä. Siinä roikkuu palanen hieman epämääräisesti. Saimme ohjeeksi pestä sitä joka lenkin jälkeen, antaa sen hengittää ja tietenkin desifioimaan sitä. Mösil on joutunut pitämään kauhukauluria päässä. Tänään se on saanut olla ilman, kun loppui se jalan lussuttaminen


> CECIL JA MOIRA FACEBOOKRYHMÄ kaikille julkinen! Sinne tulee päivityksiä lähes päivittäin :)


Cecil oli vähän sitä mieltä, että on kokenust suurta vääryyttä, syrjintää ja joutunut kärsimään epäkohdista. Kuvatodisteet alla:




Myyris on kyllä huikea likka. Otin sen mukaan ajatuksella "jätän autoon hengaamaan" kun käytiin Peten Koiratarvikkeen Tammiston avajaisissa. Siellä ei silloin niin paljon porukkaa ollut kun me käytiin siellä, niin ajattelin että otan sen sittenkin sisälle. Ihmishälinä ei kovasti häirinnyt, mutta haukkuvat ja rääkyvät koirat hieman jännittivät. Onneksi se palautui todella nopeasti ja leikittiin siellä sitten. Meinasi tarttua kaiken näköistä matkaan, mutta jonot olivat niin kovat etten jaksanut muutaman tarvikkeen takia jonottaa :D onneksi työpaikka on niin lähellä, niin pääsen seilaamaan sinne aika helposti. Kipastiin sitten myös Murren Murkinassa hakemassa kanan kauloja. Aluksi kelasin, että pitää varmaan vähän sulatella niitä pentua varten, mutta kyllä se ne jäisenäkin sai alas. Mösil oli murheen murtama, kun se söi omansa niin nopeasti ja pennulla kesti. Sen oli vaikea käsittää, että miksi ei saisi auttaa Moiraa syömisessä.

Aika katastrofaalista! Nainen ratissa!

Helsinki City Trail 2016


Lauantaina oli osallistumienn HCT16 tapahtumaan! Matkana oli 11km mikä vaikutti ihan helpolta ajatukselta, ja olin puolitosissani tehnyt aikamoisia tavoitteita ajan parantamiseen. Viimeksi olin vastaavanlaisessa tapahtumassa 2.7. Tällä viikolla flunssainen olo on hellittänyt ihan kokonaan, mutta toki muutamien viikkojen treenaamattomuus vei terävyyden. Ja pakko tän jälkeen huilata ihan kiltisti pari viikkoa. Mulla huiteli heti alusta asti sykkeet taivaissa. Loppusuoralla tuli sykehuippu 202, mutta mitä mä vähän väliä vilkuilin kättä, niin ei se 191-197 ollut kovin epätavanomainen. Kestin ihan hyvin alle 188 sykkeellä olon, mutta huomasi heti kun nousi siitä ylöspäin. Jossain välissä teki oikeasti todella pahaa ja oli pakko hetkeksi lopettaa. Ihan pienen hetken mietin keskeyttämistäkin. Geelit oli onneksi mukana ja pidin mun geelinapsimissuunnitelmasta kiinni, sekä osasin kerrankin nesteyttää fiksusti! Ei tullut huonoa oloa, ei nestevajausta, ei mitään negatiivista siltä osalta.

Ennen starttia mua haastateltiin ja siitä tulossa kisavideota myöhemmin. Nyt on loppuvuodelle katottu vähän rennompaa settiä, pyrin myös käymään uimassa kerran viikossa ja oikeasti pitämään kiinni lihaskunnosta myös himassa :D Juoksukin varmaan rullais paremmin. On kans hieman treenikavereita löytynyt! Huomattavasti isompi kynnys jättää menemättä jos muutkin menee.


Kiitos kuvista Karri Jalava ja Onevision.fi Juha Saastamoinen.

Kipaistiin Riitan luona moikkaamassa Fiilistä ja Gleetä. Cecil sai jäädä kotiin, ettei elo kävisi liian ahtaaksi, mutta pentu pääsi mukaan. En voisi kyllä olla pennusta ylpeämpi, miten se hanskas aivan jokaisen tilanteen ja jopa uuteen laumaan sopeutumisen.

Moira hengaili Riitan kanssa välillä töissä, ettei sille tulisi liian pitkää yksinoloaikaa. Se leikki Mustissa ja Mirrissä, haahuili siellä ja nukkui vaikka välillä siellä on aikamoinen härdelli. Se myös sai rällätä pitkin poikin. Sisällä se leikki kovasti Fiiliksen ja Gleen leluilla, mistä välillä sai nahkasisaruksiltaan pahoja katseita :D Meistä tehtiin myös ihana julkaisu minkä näkee TÄÄLTÄ


Pari Ojankoreissua


Cecilin kanssa ollaan jatkettu sillä linjalla, että juostaan tiuhaa ravia, jotta lihaskunto palaa. Samaten se on saanut veetää rallia pitkin mettiä ja pusikoita. Liikkuvuus on ollut likalla hyvää. Kipastiin Riitan ja nahkiaisten voimin Ojangossa muistaakseni kai parisen viikkoa sitten. Otettiin ihan pieniä pätkiä tokoa ja leikittiin kentällä.



Kokeilin treenata myös hieman Fiilistä lievittääkseni agikuumetta! Tuli kyllä aivan mieletön fläsäri ja hyvänolontunne tosta touhusta :D En malta odottaa jospa vuodenvaihteen jälkeen (tietenkin Cecilistä riippuen) pääsisi jo vaikka varovasti aloittelemaan ja keväällä ehkä jopa taas kisaamaan! Käveltii sitten vielä 5km lenkki loppuun, missä koirat sai vähän ralleilla ympäriinsä pitkin poikin.
Aikamoinen squad goals


6.10 käytiin samalla kokoonpanolla treenaamassa, mutta nyt myös Moira pääsi mukaan! Lähinnä vaan maskotiksi fiilistelemään kenttää, tottumaan siihen että jossain koirat haukkuvat ja siihen että kentällä tekee joku. Mimmi oli aika huikea! Leikittiin kentällä, otettiin kasvukuvaa ja treenattiin suoraa putkea. Myyris tajusi sen todella nopeasti ja juoksikin sitä läpitte kuin vanha tekijä! Cecilin kanssa jatkettiin leikkimislinjalla ja muutamalla hassulla tempulla.




Moira 10,5vk


Yhteislenkki/Community run 4.10 - omistajan hölötykset

Osallistuin ensimmäiseen yhteislenkkiin. En ole pariin viikkoon juossut hieman flunssaisen olon vuoksi. Tiesin että olen varmaan hieman heikossa hapessa, mutta lihasten löysyys yllätti. Kävin urheiluhierojalla viime viikolla ja hän varoittelikin siitä, että saattaa se "terävyys" puuttua hetken. Vaikka olin välineurheillut parhaani mukaan, niin silti tyhmästä päästä kärsi koko keho. Vaikka minulla oli tuulen- sekä vedenpitävä takki, kosteutta siirtävä pitkähihainen sekä pitkät kalsarit, kompressiosäärystimet, fleece, hikipanta, kaulahuivi ja muutenkin olin itseni täyteen pakannut, niin ei jotenkaan käynyt pienessä mielessäkään ottaa vaihtovaatteita. Mulla menee kuitenkin se reilu tunti Helsingistä nykyisin kotiin, niin ei hitsi vie mikä jäätyminen iski! Ensi viikon lauantaina on 10km rupeama Helsinki City Trailissa ja toivottavasti siihen mennessä olen omaksunut mm. aivojen käytön ja maalaisjärjen :D

Lyöttäydyin hitaimpaan ryhmään ja pidin kunnialla häntäpäätä. Nenä valui, mutta hengittäminen sujui ja muutenkin juoksu tuntui hyvältä. Harmittaa että Suunto oli jäänyt kotiin lataukseen, niin en tiedä vauhtia tai sykettä. Edellä mainittu terävyys puuttui ja pohkeet väsyivät todella nopeasti kaiken sen siksakkailun vuoksi :D Lopulta ne tuntuivat painavan melkein sementtiä. Onneksi meidän ryhmänjohtajat pistivät koko meidän ainakin 20 päisen hitaimpien ryhmän oikomaan tietyissä kohdissa Paloheinän pusikoissa, sillä aurinko alkoi hiljalleen laskemaan. Reissu olisi huipentunut Paloheinän mäkeen, minkä mä kuitenin skippasin kun en kokenut olevan aivan täysissä voimissa. Tunnistin vaan, että jalat leikkaa kiinni ja painoin loppuakohti liian lujalla temmolla (mistä mulle sanottiinkin), niin bensa loppui :D

Kuvassa näkyy tuo vähän yli tunnin polkujuoksulenkki taukoineen päivineen. Ja sitten vielä tuo aivan ihana Paloheinän mäki



Copyright 2006| Blogger Templates by GeckoandFly modified and converted to Blogger Beta by Blogcrowds and Rebecca S. Header picture Saana P. and silhouette Yasmin E.