Blogi hiljenee 27.6-17.7 väliseksi ajaksi siitä syystä, että olen tuona aikana kielimatkalla Oxfordissa.

Oltiin Annan kanssa Ojankoilemassa tänään aamulla. Oli aika kuuma, mutta onneksi Annalla oli mukana päivänvarjo, jonka alle sai koirat suojaan.

Otettiin aluksi yksittäisiä esteitä molempien koirien kanssa, palauteltiin vähän mieleen et mites kaikki hommat menikään.


Sagurin kanssa otettiin semmoista yksinkertaista estesarjaa ja vielä erittäin lyhytta rataa mielenvirikkeeksi.

Keskityttiin Sagurin kanssa enemmän tokoon. Anna liikkuroi meillä, otettiin melkein koko helahoito. Helle teki kyllä taas tepposet, seuraaminen ei ollut kyllä parasta, mutta parempaa kuin viime kokeessa. Täytyis saada imutettua vaikka noi käännökset vähän tiukemmiksi, etenkin täykkärin. Paikkis meni oikein mukavasti. Ifa oli Sagurin vieressä ja tämän takana oli lihapullakippo, mille Ifa välillä vapautettiin. Hyvää houkutustreeniä kanssa rallytokon avo luokkaa ajatellen. Että vaikka melkein vieressä on lihapullaa niin sinne ei mennä. Sagur pysyi todella kivasti se reilu 3min, välillä kävin palkkaamassa. Tosi pätevä piski.

Wiltsun kanssa otettiin ensimmäistä kertaa pussia ja oikeaa puomia, aikaisemmin olemme vetäneet vaan sitä babypuomia.
Pussi oli oikein kiva. Aluksi ajattelimme että pidetään pussin suu auki ja kutsutaan koira läpi. Wiltsu sen sijaan parin toiston jälkeen meni jo ihan vapaaehtoisesti täysin umpinaisesta pussista. Ei näemmä sitten ollutkaan niin jännä juttu. Puomi meni kans ihan ok, kyl se sen meni mut pitäis alastuloa vahvistaa, nyt se on niin kömpelö ja epämääräinen.
Otettiin aluksi parin/muutaman esteen sarjoja. Ihan normaaleja hyppyjä, takaakiertoja ja käännöksiä sekä putkea. Jankattiin niitä siihen asti että vauhti oli hyvä ja suoritus oli siisti.
Tokoa en Wiltsun kanssa viitsinyt ottaa, mutta huvikseni vedettiin muutama kierros ohuen hihnan ja ketjun kera. Sain Riitalta silloin älyttömän hyviä neuvoja kun tapasimme, miten saisin Wiltsun seisomaan paremmin. Tätä ryhdinottamista lähinnä treenattiin.




Onneksi oli toinen ihminen katsomassa mitä teen. En olisi varmaan itse huomannut ohjausvirheitäni ollenkaan.

Tämän enempää ei otettu. Tuota toistettiin pari kertaa. Tää tais olla ihan ensimmäinen kerta kun pidettiin rimat ylhäällä!
Näillä näkymin oltais maanantaina menossa uusiksi! Täällä loput kuvat.

Jokin aika sitten Janni viskoi meitä haasteella.

Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen).

1. Komedia saa mut aina älyttömän hyvälle mielelle. Nostattaa mieltä älyttömästi. Nautin niin komediaohjelmista (esim Miehenpuolikkaat), koomikoista (esim Jimmy Carr) ja paneelipeleistä (8 out of 10 cats) + erilaiset satiiriset uutisohjelmat (10 o'clock live)

2. Pyöräily tyhjässä metsässä sateella. Saa rauhassa ajatella ja liikkua lujaa.

3. Se kun Wiltsu kömpii väkisin syliin vaikkei mahtuisi. Se saattaa joskus luovuttaa ja mennä makaamaan kokonaan/osittain mun jalkojen päälle ja laittaa pääntä mun reidelle tai vaihtoehtoisesti jalkapöydälle.

4. Se kun olen surumielinen ja Sagur tulee kainaloon ja nuolee naamaani. Sagur tietää milloin olen alakuloinen ja katsoo minua erittäin surkean näköisenä ja läpsii tassulla olkapäätäni.

5. Kylmä kokis. Enough said.

6. Pitkät automatkat hyvässä seurassa. Silloin tulee syvällistä tekstiä.

7. Se kun pitkän yrittämisen ja pohtimisen jälkeen selvittää jotain. Sitä onnistumisen tunnetta on hyvin vaikea voittaa.

8. Kans se, kun treenit onnistuu ja saa jonkun jutun toimimaan hyvin!

9. Kivat ihmiset. Vaikken mä älyttömän sosiaalinen ihminen ole, niin pidän kivojen ihmisten kanssa olemisesta. Jutteleminen ja yleinen hengaaminen on tosi jees. Piristää tajuttomasti.

10. Musiikki. Kuuntelen todella laajasti musiikkia, mielialasta riippuen kuuntelen mitä milloinkin. Musiikki tekee minut äärettömän onnelliseksi. last.fm

Loppuun vielä jotain uusia hyvän mielen kuvia :)





Mä haastan Jasminen, Nathin, Suvin, Hannan ja Jeminan.

Mahduttiin aika tsäkällä vielä Sahiksen rally-tokokisoihin. Paikalla oli melkein 60 koiraa kisoissa + monia kymmeniä mätsärissä, mikä järkättiin samaan aikaan. ALO:ssa oli reilu 30.

Rata oli oikein kiva! Siellä oli spiraali ja pujottelu :D kaksi kylttiä mitä totisesti pelkään.
Koska rataantutustumisen ja meidän vuoron välissä oli niin pitkä aika, tuntui siltä, etten enää muista rataa. Kyllähän mä seurailin tietenkin muidenkin vuoroa, mut jotenkin kun lähdettiin suorittamaan niin tuli totaalinen blackout ja pieni paniikkikin.

Ekana oli tietty lähtö. Sagur otti yllättävän paljon häiriötä ihan alusta asti, vaikka treenattiin hetken ennen meidän vuoroa ja kaikki oli vielä silloin ihan fine. Sitten tuli kyltti "istu, kierrä koiran ympäri". Jo tokalla kyltillä tuli meidän eka virhe, mutta siitä voin syyttää puhtaasti itseäni :D Sagur istui nätisti ja jäi paikoilleen, mä kiersin koiran ympäri MUTTA mä unohdin pysähtyä kiertämisen jälkeen ja jatkoin matkaa. Tästä tuli ensimmäiset vähennykset -3p. Sit tuli normi käännös oikeaan ja 360 astetta käännös vasempaan. Se on parantunut hurjasti! Sagurin takajalat pysy melkein koko ajan about samassa kohdassa. Sit tuli täyskäännös vasempaan, normi istuminen ja spiraali. Mua jänskätti spiraali ihan älyttömästi, pelottaa aina et tekee jonkun virheen ja kun en kuitenkaan sitä huomais niin menis kymmenen pistettä. Mut hyvinhän se meni! Sagur otti kyl harmillisesti häiriötä kentän vieressä olevista koirista ja katseli sinne tänne. Mutta onneksi rallytokossa vielä ALO -luokassa halutaan että kehutaan ja innostutetaan joten sen mä sit tein.
Spiraalin jälkeen tuli "koira eteen, oikealta sivulle, istu". Sagur osaa tulla sivulta eteen ja edestä molemmille puolille sivulle, mut en vaan voi käsittää minkä ihmeen takia se kisoissa ei enää muista miten tullaan sivulta eteen. Se on itseasiassa jokaisessa meidän rallykisassa kussu ton homman. En mä ainakaan huomaa et ohjaisin sitä eri tavalla. Yritän ohjata sitä eteen (ja tätä ollaan treenattu paljon just tän takia ettei koskaan näytä onnistuvan) ja sit se tulee hienosti. Mut kisoissa ei. Nytkin se veti mun ohi. Rallytokossa saa uusia 2 kertaa jonkun kyltin. Uusimisesta menee -3p. jos en olis uusinut olis mennyt -10p. No Se meinas taas kiertää mut ympäri kun otin uusiksi, mut sit se muisti et "ai niin 8)" ja tuli eteen ja muuten kyltti onnistui ihan kivasti. Koska uusin, siitä meni seuraavat -3p. Sit tuli 270 astetta vasemmalle ja liikkeestä maahan. Sagur osaa liikkeestä maahan, mutta ajattelin varmuuden vuoksi kyykistyä itsekin varmuuden vuoksi, jos se sattuu keksimään taas jotain mukavaa. No tää varmistaminen oli virhe :----D sillä olin tyhmänä ottanut kumartamista ja muita temppuja ennen meidän vuoroa, jotta saisin ton vireen nousemaan. Joten kun laskin käden, S ajatteli et "ahaa! Minä siis kumarran!" Se jäi hetkeks kumartamis asentoon ja sit se laski peräpäänsä. Mä luulin että tästä menis pisteitä muttei mennytkään. Ilmeisesti pisteitä meneekin vain silloin jos koira menee istumisen kautta maahan tai nousee ylös istumisen kautta. Kumartamisen kautta menemisestä ei sanottu mitään joten fine so far. Tuli pujottelu mikä meni reippaasti ja sitten saksalainen täysikäännös. Tämä on siis se täyskäännös mitä me otetaan tokossakin. Voisi siis kuvitella, että tää on ihan helppo nakki. Ilmeisesti ei ollut. En tiedä et oliko se mun kierrä käsky se mikä sai sen epäröimään. Tokossa tietenkin suu pysyy kiinni ja kun käännytään niin koirakin kääntyy. Mut nyt mä sit sanoin sille että kierrä ja se sit vähän vilkuili et häh minne mihin. Otin tämän uusiksi. Tuli -3pv uusimisesta ja sit kokeiltiin. Ei siinä mitään, sehän meni jo hyvin, mutta Sagur ilmeisesti haaveili koiratanssijan urasta, sillä se teki siinä mun vieressä ihan ihmeellisen pyörähdyksen ennen kuin se kiersi mun ympäri. Tästä tuli -10vp. Tuli 270 astetta oikealle. Sitten mentiin juoksua hetken ja sit siirryttiin normaaliin vauhtiin. No sit tuli "koira eteen, peruuttaen 1 askel, 2 askelta, 3 askelta". Jällen kerran tää eteen meno oli ilmeisesti ihan mahdotonta. Oli niin lähellä ettei taas olis menny mun ohi, kyl se sit tuli eteen, joksenkin vinoon mut alossa se ei vielä haittaa. Me tehtiin vähän niin kuin 2 1/3 siinä vikassa. Sinällään onneks, koska se oli ihan hiuskarvan varassa etten olisi kaatanut takana olevaa kylttiä. Se kuitenkin hyväksyttiin ja matka jatkui kohti maalikylttiä.

Lopputuloksena 81/100p. hyväksytty, aika 2:19:6 ja tuomarin terkut "Hyvä suoritus!". Sijoitusta en vielä tiedä. Ihan tyytyväinen olen! Tämä oli meidän kolmas ALO hyv, joten me saimme luokkasiirron avoimeen luokkaan. Siellä ei hirveästi tule uusia kylttejä, paljon enemmän monimutkaisemman näköisiä käännöksiä, koira on jatkuvasti vapaana, estehyppy ja vielä houkutus, missä vedetään kahdeksikkoa ja kahdeksikon molemmilla puolilla on just jotain kivoja leluja tai esim kulho täynnä nakkia/lihapullia/jotain tosi hyvää ja vastustamatonta.
Nyt Sagur on tosiaan epävirallisesti RTK1. Vahvistuu sitten kun laji tulee vihdoin viralliseksi Suomessa. Monessa maassa sehän on ollut jo suht kauan.

Olin kyl jo älyttömän väsynyt, päivä oli ollut hyvin pitkä, mutta ei vielä ohi :D olin tietenkin ottanut bussin väärään suuntaan ja löysin itseni Herttoniemestä. Piti sit haahuilla toiseen suuntaan menevään bussiin ja napata vielä toinen bussi sen jälkeen meille.

Kuvia rallytokokisasta ja muutama kuva mätsäristä täällä.

Riitta tuli sk colliensa Fiiliksen kanssa moikkaamaan! Päivällä oli tullut muutamia sadekuuroja, mutta onneksi oli hyvä ilma! Ainakin aluksi... :D



Oli kans tosi mahtava huomata, että Williamilla on varmasti vihdoin ja viimein mennyt tuo murkkuikä pois. Sillä oli yhdessä vaiheessa hirviömäinen kausi, jolloin se ei totellut mitään. Se on myös selkeästi miehistynyt ja koska on karvanlähtö menossa, sen karvanlatukin muuttuu vihdoin oikeanlaiseksi. Kun sillä on vielä paikoittain ollut sellaista pentumaista, mitä ei saisi olla.



Käveltiin ties missä, päädyttiin ahtailta metsäpoluilta jollekin hiekkapolulle. Heittelimme tennispalloa koirille. Valitettavasti aina kun oli minun vuoroni heittää onnistuin joka kerta ninjaamaan sen johonkin nokkospuskaan, mistä sitä oli tosi mukava kalastella. Onneksi sain jossain vaiheessa sen vision siitä, miten palloa heitetään.


Riitta huomasi uhkaavan pilven ja niinhän siinä sitten kävi, että tuli aikamoinen sadekuuro. Kuuron jälkeen tihkutti vielä hetken, muttei häiritsevästi. William oli tosin varsin uitetun näköinen. Ei se kuitenkaan menoa haitannut.
Meidän oli tarkoituksena päästä treenaamaan nurtsikentälle, mutta olimme vaihteeksi ties missä ja eksyimme ilahduttavasti korkeille kallioille, josta näki äärettömän kauas. Maisemat olivat mielettömät!



Kiitoksia mahtavasta seurasta Riitalle!
Täältä löytyy lisää kuvia niin minun kuin Riitan ottamia. Alakansioon on tulossa lisää kuvia myöhemmin

Aamu kymmeneltä lähdettiin ajamaan kohti Lohjaa. Näyttelypaikalle oli tajuttoman vaikea löytää, hortoilimme hetken ties missä mutta lopulta löysimme onneksi ajoissa perille.

Tuomarina oli Maret Kärdi. Kärdi juoksutti kerran ympäri luokkaryhmän yhdessä ja sen jälkeen yksilöarvostelussa pyysi kävelyvauhtia edestakaisin. Bronto esiintyi todella mukavasti eikä minun tarvinnut sen kanssa hirveästi säätää :D. Saimme tulokseksi EH ja tulimme kilpailuluokan toisiksi, eli lopputulos oli Brontolla EH JUK2.


Todella moni koira oli poissa eikä koiria ollut ilmoitettuna muutenkaan paljoa. Kärdi oli kuitenkin hyvin perusteellinen ja yhden koiran tuomaroinnissa meni todella monta minuuttia. Jokaiselle koiralle näytti tulevan täysi arvostelukaavake :D oli todella mukavaa että oli nähty vaivaa.

Astra oli ainoa paikalla oleva juniorinarttu. Astraa hieman jänniti, mutta hienosti antoi katsoa hampaat ja koskea muutenkin, oli vain hieman jännittynyt. Tuomari puhui koiralle ja pyysi menemään edestakaisin kävellen. Hän seisotti meitä hyvin pitkään, aivan kuten kaikkien muidenkin kohdalla. Kuulin, että tuomari sanoi "laatumaininta erinomainen" johon kehäsihteeri vastasi "entä sa?". Kärdi mietti muutaman sekunnin antaaka SA:ta vai eikö. Lopulta hän sanoi että "kaikki virheet mitä koirassa on, on iän piikkiin laitettava. Annetaan SA." Astra oli suoraan luokkansa ensimmäinen.
Kärdi ei hirveästi erinomaista jakanut, SA:t olivat vielä harvemmassa. Nartuista vain yksi Astran lisäksi sai SA:n. PN luokassa oli siis vain meidän lisäksemme yksi toinen narttu. Hän juoksutti meidät ympäri ja osoitti edellä olevan ensimmäiseksi ja meidät toiseksi. Astran lopullinen tulos ERI JUK1 SA PN2 VA-SERT!

Lisää kuvia täällä.

Ihan ensimmäiseksi huomio!

Poistin blogista kaikki kommentit, enkä uusia kommentteja hyväksy ennen kuin tietty asia on hoidettu. Jos näette jotain epäilyttävää minun tai äitini nimellä, ilmoittakaa välittömästi, sillä noiden tekojen takana on erittäin pahasti sekaisin oleva mies joka on toivonut meille monia vuosia pelkkää pahaa. Joten ilmoittakaa jos näette jotain trollingia sähköpostiin tai jos tulee jotain asiaa.
cpkusagur@gmail.com

Kiitos ja anteeksi mahdollisista ongelmista, emme mahda asialle mitään vaikka kovasti olemme yrittäneet.

Mutta niin. Tapasimme ensimmäistä kertaa Iita australiankelpien. Iita on hyvin leikkisä, joten otin pelkän Williamin mukaan, sillä Sagur ei niin perusta. Kävimme lähimetsässä juoksuttamassa. Koirat tulivat oikein hyvin juttuun.




Metsässä riekkumisen jälkeen siirryimmen kivalle nurtsi/heinikkoalueelle, missä koirien oli helpompi juoksennella ja leikkiä, kun maa oli tasaisempaa. Heinä oli kyllä hyvin korkeaa, välillä koirista näkyi vain korvanpäät ja häntäkarvat.




Lisää kuvia täällä. Kiitoksia kovasti mahtavasta seurasta!



Copyright 2006| Blogger Templates by GeckoandFly modified and converted to Blogger Beta by Blogcrowds and Rebecca S. Header picture Saana P. and silhouette Yasmin E.