Paitsi keinu..
Tänään kävimme läpitse loputkin esteet. Keinulle ei Sagurin kanssa menty, lähdettiin puomia harjoittelemaan. Se meni suorastaan huonosti. Alastulo onnistuu ripeästi ja nopeasti, mutta ylöskiipeäminen ei jostain syystä vaan sitten niin millään :p apuohjaaja ei auttanut ollenkaan. Olisin halunnut mennä sen vauhdilla, koska silleen se menisi. Hänen tehtävänä on tukea koiraa, jottei se hyppää tjsp, mutta se houkutteli sitä jatkuvasti eteenpäin, vaikka se on mun hommaa. Koira raasu meni ihan varmasti sekaisin siitä, että kaksi henkilöä yrittävät houkutella sitä liikkumaan ylös. Se kanssa välillä tuki sitä koiraa fyysisesti liikaa. Jos on kapealla ja liukkaalla alustalla ja joku tulee pitelemään käsillään, se voi olla todella ahdistavaa. En tiedä pahentuiko tilanne, mutta kuitenkin. Turhauttavaa, kun ei tuota puomia mene, mutta Ojangossa on vetänyt ihan normipuominkin. Tämä on semmoinen kompastuskivi, mutta kyllä se vielä oppii tykkäämään tosta, kunhan sais tota varmuutta.

Keppejä kokeiltiin muutaman kerran. Hitto miten jäiset kaksi ensimmäistä kertaa... yritin muistella sitä, miten Heidi opetti mulle silloin joskus Ojangossa, mutta enhän mä niitä siinä enää muistanut :D sain palautetta siitä, että mun pitää joustaa polvia ja liikkua vikkelämmin, mutta olin semmonen kanki. Lopulta älysin sen liikkeen ja se meni vallan hyvin! Kepit on todella alussa, mutta jos kävelen takaperin, samalla kun teen jotain zumbaliikkeitä, koira pujottelee hyvin. Eiköhän tämä tästä ajallaan. Palkkasin aina vasta lopussa, koska se oli ihan mussa kiinni, jos huomasi mulla kädessä jotakin. Aluksi mulla olikin kädessä ja sen takia kepit menivät vielä pahemmin päilleen. Parempi siis zumbailla ja sen jälkeen antaa palkka.

Hoidettiin kanssa pussi pois alta. Sitä ei olla koskaan otettu, mutten uskonut sen tuottavan ongelmia. Eikä se tuottanutkaan. Sitä pidettiin aluksi vähän enemmän auki sieltä päästä. Se ei ollut semmoista kevyttä kangasta, vaan semmoista jätesäkkimäistä mustaa muovia, kovempaa ja paksumpaa tosin. Todella kummallinen valinta esteen tekijältä, mutta jos noin raskaasta menee, niin menee mistä vaan. Sagur syöksyi sen hienosti ja vauhdilla. Otettiin muutaman kerran. Hienosti veti pussin vauhdilla läpi, vaikka laahus oli kiinni. Ilmeisesti kaikki mahdolliset putket ja sen tyyliset esteet ovat namnam.

Vikaksi vielä otettiin pöytä, se tosin otettiin kerran. Vaikka tyyli on vapaa, ajattelin, että voisin opettaa Sagurin aina makaamaan pöydälle. Ei mitään ongelmaa hyppäämisessä. Odotti nätisti se 5sek ja laskeutui hyvin. Oli kiva kokeilla pöytääki ekaa kertaa :D se taisi olla mini/medi pöytä, mutta tuskin se maxipöytä tuottaa ongelmia.

Seuraavat ja toistaiseksi vikat treenit ovat torstaina. Sitten on kuukauden valitettava tauko, mutta sitten alkaa taas. Pyritään kuitenkin treenaamaan sen taukokuukauden ajan ja hiomaan noita, etenkin kontakteja. Agikärpänen puraissut lujaa ja kunnolla :D Sagurkin nauttii siitä älyttömästi ja se on tärkeintä. Tai no, älyttömästi tietyistä asioita ja älyttömän vähän tietyistä asioista, kuten esmes siitä puomista.

Ei tarvinnut sittenkään säätää alkuperäisen suunnitelman mukaan, olisi mennyt aivan liian vaikeaksi. Onneksi sain Petran mukaan, se on semmonen suunnistaja ja tiesi muutenkin missä I-HAH:ih kenttä oli, kun treenailee siellä. Taikuri-Taika sheltti tuli mukaan.

Ulkona oli todella kuuma. Sagurin turkki tuntui välillä olevan ihan tulessa, mutta onneksi tuuli suhteellisen paljon ja välillä aurinko meni pilveen. Se joi vettä tajuttomasti, enkä kyllä yhtään ihmettele.
Kuuluimme jälleen siihen ALO II porukkaan, joten meillä alkoi rataan tutustuminen klo 11. Suoritimme radan neljänneksi viimeisinä.
Rata oli todella kiva! Siellä oli paljon käännöksiä ja semmoisia varmoja kylttejä. Muodoltaan sellainen X, jonka päät on suljettu tai ehkä paremman mielikuvan tuottaa teräväkärkinen kahdeksikko.



Oltiin numerolla 37. Lähtökyltin jälkeen tuli liikkeestä maahan, ei moittimista. Hissinä ja nousi suoraan ylös. Sen jälkeen tuli 360 muistaakseni vasemmalle, ei moittimista siinäkään. Tuli täysikäännös oikealle (täytyi tehdä viistosti). En muista pahemmin muita, mutta oli koira eteen, 1 taakse, 2 taakse ja 3 taakse, koira sivulle ilman istumista ja matka jatkuu, saksalainen täysikäännös, pujottelua, juosten seuraamista ja muuta. Kylttejä oli radalla 20 + Lähtö ja Maali kyltit.

Meidän tulos oli 79/100p. ja sijoituksemme oli 31/40.

Ensimmäinen virhe tuli neljännen kyltin kohdalla. Se oli muistaakseni se, missä koiran piti tulla eteen yadayada tai vaihtoehtoisesti se, missä koira eteen ja sen täytyy kiertää vasemmalta. Minusta se tuli tuossa ekassa vaihtoehdossa. Näytin kädellä kaaren ja sanoin eteen. Sagur ilmeisesti katsoi käsiliikkeeni silleen, että se näytti liikkeeltä "kierrä" joten se oli kiertämässä mua, se ei ehtinyt mun taakse, mutta rintamasuunnan ohi meni kuitenkin. Tulihan se sen korjauksen jälkeen eteen ja liike suoritettiin normaalisti. En tajunnut, että tuosta menee 10 pistettä pois (luokitellaan väärin suoritetuksi tehtäväksi) joten en uusinut sitä. Rallyssä saa uusia kaksi kylttiä niin, että siitä tulee vain -3p. Mutta toisaalta, jos olisin uusinut sen ja sekin olisi mennyt päilleen, niin olisi tullut -13p. Mutta joo.
Seuraava virhe tuli kyltissä 10, mitä en todellakaan muista. Hihnan kiristys oli syynä ja siitä tuli 1virhepiste.
Kolmas virhe oli tismalleen samasta syystä ja tismalleen yhtä suuri, kuin tuo ensimmäinenkin virhe. Tuli kyltissä 13. Siinä oli liikkeenä mun mielestä eteen ja siitä oikealta sivulle.

Jännintä oli se, että eteen tuloa sivulta harjoteltiin just ennen meidän kehää ja kys. päivänä + viime aikoina paljon. Se meni hyvin kehänauhan ulkopuolella. Vika on tuskin koirassa, mä en tiedä mitä tein eri tavalla, mutta uskoisin sen käsikaarroksen olevan se juttu, jänskätyspäissäni tein sen jotenkin epäpuhtaasti ja tämä oli tulos. Hyväksytty oli kuitenkin ja tästä on hyvä jatkaa!

Peruuttaen 6 askelta (1, 2, 3)



Lelu jäi taskuun ja eri paria olevat sukat hups.

täällä pari kuvaa. Kuvat on ottanut Petra, kiitoksia kovasti hänelle seurasta ja kuvista (:

Nyt tästä uskaltaa iloita, kun asia on varma (: Terra tyttönen kävi eilen ultrassa ja pentuja näkyi useampi kappale! Pentue syntyy Twilight Moon kennelnimen alle.

Huomenna meillä on rallykisat. En nyt yhtään tiedä miten mä pääsen sinne. Sunnuntaisin ei meidän ratikka kulje ennen seitsemää, joten joudun kävelemään asemalle. Asemalta otan junan, sitten kävelen ja otan metron Herätys on about puoli kuusi. Tulen oikeasti kuolemaan, enkä tiedä miten jaksan :D en ole aamuihmisiä, enkä tiedä miten Sagur jaksaa. Sagurin jaksamus on tietenkin kaikkein tärkeintä, kunhan sillä on energiaa ja intoa, niin kaikki on hyvin, eikä mun zombeilu haittaa. Toivottavasti huomenna ei olisi kamalan kuuma. Kisat ovat ulkona ja joudumme odottamaan 3 tuntia toimeettomana. Pakko ottaa kevythäkki mukaan, älyttömästi vettä ja pyyhe, jospa saisin koiran viilennettyä jotenkin.

Torstaina meillä oli agia. Olen ollut niin väsynyt, etten ole ehtinyt kirjoittamaan aikaisemmin ja koska olen ollut viime aikoina todella väsynyt jatkuvasti.

Harjoiteltiin puomia. Puomi oli todella liukas, emmekä ole ottaneet pahemmin muita puomeja, kuin niitä baby puomeja. Sagur pisti jarrut pohjaan ja istahti. Nostin sen puomin alastulo puomin keskikohtaan. Sagur jäi siihen makaamaan, eikä suostunut liikkumaan. Laitettiin apuohjaajan kanssa kaikki raajat puomille ja Tapsa laittoi sen aikaa puomia pitkin lihapullan paloja. Sagur inhoaa korkeita paikkoja, se inhoaa liukkautta, kaikista eniten se inhoaa ahtautta. Tässä puomissa yhdistyivät kaikki kolme elementtiä :D Sagur oli niin ahdistunut, ettei reagoinut enää nameihin. Mä rapsuttelin sitä ja kehuin ja lässytin. Apuohjaaja ja ohjaaja kehuivat kovasti kanssa ja rapsuteltiin. Sagur sitten uskalsi nousta istumaan ja söi taas. Sitten lähettiin hitaasti alaspäin. Tapsa ja Tiina olivat Sagurin molemmilla puolilla "tukemassa" sitä. Sagur pienen pienillä askeleilla hivuttautui hitaasti, mutta varmasti alas asti. Sitten tuli ihan superbileet. Sitten kun oli taas meidän vuoromme, nostin sen vähän korkeammalle ja lähdimme alas. Se meni paremmin, se ei ahdistunut niin paljoa, jäi heti istumaan ja siitä hitaasti nousi ylös ja hipsutti hieman nopeammin alas. Jälleen suuret bileet. Otettiin kolmannen ja viimeisen kerran. Nostin sen puomin laskuvaiheen huipulle. Se nousi aika nopeasti ylös ja hipsutti ravaten alas pullien perässä. Mahti koira <3 se oppii niin tajuttoman nopeasti.

Otettiin kanssa pituutta, pelkässä pituudessa ei ollut ongelmaa, mutta kun otettiin aita ja sen jälkeen pituus, Sagur kiersi mun puolelta pituuden. Otettiin sitten uusiksi heti perään. Aidan jälkeen mä huomasin, että Sagur meinaa tehdä saman tempun, niin syöksyin muurin vierelle niin, ettei se mahdu siitä välistä. Hyppäshän se sitten sen pituuden :D Kiero ketku, meinas tehdä saman jutun, mutta jalkojen läpi on vaikea päästä, niin helpompi se on sitten hypätä. Sen jälkeen juoksin muurin ohi vähän kauempaa, mutten kuitenkaan ollut semmoisen välimatkan päässä, että se olisi mahtunut taas välistä. Hienosti hyppäsi hienon pituuden.

Kokeiltiin rengasta, se meni todella jäisesti. Sagur veti ketjuista pari kertaa, meni se toiston jälkeen renkaasta, mutta jotenkin ilmeisesti renkaan ja ketjun välistä on paljon hauskempi mennä.
Otettiin kanssa kolmen esteen pätkä. Kutsuhyppy aidan yli, heti vasemmalle kääntyminen ja siitä seuraava aita, sen jälkeen heti putkeen. Meni tosi kivasti! Oon niin ylpeä siitä, miten hyvin toi on pysynyt nää kaikki kerrat. Mulla on ollut kamalia luottamusongelmia ton kanssa vapaanapidossa, mutta nyt se on vähitellen taas noussut huippuunsa, kun menee nykyisin aika kivasti (:

Päivän yllättävin kohokohta oli ehdottomasti A. Kerroin viimeksi, miten liukas se oli ollut ja miten haluttomasti Sagur veti sen. No tällä kerralla se oli alussa tasa todella haluton suorittamaan estettä. Se meni vaikeasti sen yli, liukastellen, mutta meni kuitenkin. Kun taas koiti meidän vuoro, leuka kolahti lattiaan.
Sagur otti kunnolla vauhtia ennen A:ta, (nappas mahtavasti kuitenkin kontaktit) ja kiipesi todella vaivattomasti A:n yli ja laskeutui hienosti ja hillitysti alas jääden 2on2off asentoon palkattavaksi. Siihen oli hyvä jättää, parempaa A suoritusta en olisi voinut toivoa.

Meillä on vielä treenit tiistaina ja torstaina, sitten se jää 1kk tauolle ja jatkuu joskus heinäkuun keskivaiheilla.

Olin edeltävänä päivänä pakannut suurimman osan kamoista. Päivällä lähdettiin Wiltsun kanssa kauheiden tavarakasojen kera Vantaalle. Jasu tuli hakemaan meidät sieltä. Jasminen Luna oli mun seurana takapenkillä, Capo etupenkillä, Nita, Noomi ja Wil sitten takakontissa. Mökki oli Iittissä, sinne oli siis hieman matkaa, muttei kuitenkaan mitenkään hirvittävän pitkä. Matka taittui ihan mukavasti. Pysähdyttiin kaupalla ja jatkettiin. Oltiin perillä illalla. Mökki oli tosi ihana. Ylempänä yksi ja muutaman metrin päässä toinen mökkerö ("alakerta"). Mökki oli järven vieressä. Koirat juoksivat melkein heti uimaan. Wil kuitenkin pidättäytyi siitä huvista.


W juoksenteli ulkona suurimman osan. Aluksi sitä jänskätti uudet koirat, mutta innostui sitten riehumaan ja teki paljon aloitteita. Eniten se tykkäsi leikkiä Capon kanssa. Painia ja hippaa. Lauma juoksenteli sukkula-Noomin perässä kuin viimeistä päivää, muttei kukaan saavuttanut sitä. Wiltsukin innostui jahdattavaksi ja sitäkin jahdattiin ympäri pusikkoja. Se oli siitä hurjan mukavaa.
Purettiin tavaroita, syötiin, hengailtiin ja pelattiin paljon korttia. Mökkiviikonlopun avainsana taitaa ollakin Järvi.

Seuraava päivä kulki samoissa merkeissä. Kävästiin koirien kanssa illalla pellolla.


Pölliet.




Wiltsu oppi nopeasti epätoivotun tempun. Sillä on paha tapa kerjätä, nyt se meni liiallisuuksiin. Se nosti etutassut pöydälle. Käskettiin se aina alas ja kun se teki sen, niin palkattiin. Se huomasi sen, että jos se tekee jotain tarkoituksella väärin ja sen jälkeen oikein, hän saa palkan. Sitten se lopulta johti siihen, että se steppas edestakaisin ja odotti palkkaa. Siihen loppui palkkaaminen ja lopulta se Willinkin steppaaminen loppui.
Katteltiin loppuillasta Step up 2 ja osittain Napapiirin sankarit. Nukahdin kesken kaiken :D....

Sunnuntaina heräsin jo puoli kahdeksalta. Laitettiin Lindan kanssa puita takkaan, kun oli aika vilpoista. En saanut kyllä enää unta, joten menin ulos istuskelemaan.

Koska sunnuntaina täytin vuosia, syötiin suklaakakkua ennen kuin alettiin tiskaamaan viikonlopun tiskit ja pakkailemaan kamoja kasaan. Jasu oli ihanasti ostanut kakkuun kynttilöitäkin :D

Ennen lähtöä otettiin koirapoppoosta kuva!


Noomi, Nita, William, Luna ja Capo.

Paluumatka meni nopeammin. Torkuin välillä, väsytti ihan tajuttomasti. Päästiin Vantaalle ja hipsuttelin kamojen + Willin kanssa suoraan bussipysäkille.
Kun päästiin himaan Sagur kömpi melkein mun syliin onnesta. Se kanssa pusutteli Wiltsun kanssa, jonka jälkeen W kömpi äidin syliin iloissaan.

Oli tajuttoman mahtava vkl!

Lisää kuvia täällä. Kaikkien kuvien Jasmine L.

Sunnuntaina on sitten rallykisat. Jänskättää nyt jo. Täytyy tarkasti katsoa ettei se vapauta itseäänsä mihinkään, tulisi sitten taas hylly ja kylläpäs se vituttais.

Aloteltiin tosiaan tiistaina agikurssi. Sitä on kymmenen kertaa, joista 6 ulottuu toukokuu-kesäkuu välille ja loput on sitten kai heinäkuun lopulla tai elokuussa tjsp. Tiistaina piti olla teoriaa, koirat jätettiin kotiin. Siitä infottiin aika huonosti, eli joillain oli kuitenkin koiria mukana. Meidän ohjaaja jäi töistäänsä kiinni, joten kuunneltiin sitä apuohjaajaa 1,5h.

Tänään ohjaaja Tapani Turunen pääsi kuitenkin kivasti paikalle ja oli kyllä tosi kivaa! Ekaksi se vähän selitti mitä tarvitsee kun tulee treenaamaan, mikä tapa palkata on hyvä, miten paljon ohjaaminen merkitsee koiralle ja mihin koira kiinnittää huomiota treenatessa. Siihen meni 45min ja lopulta sitten meille rakennettiin suora, mikä muodostui kahdesta aidasta ja yhdestä okserista. Kaikkien piti ottaa se hihnassa. Ryhmässä on aivan aloittelijoista jatkokurssinkin käyneisiin, joten se talent skaala on suuri, mutta hirveen hyvin kaikki teki. Aluksi tehtiin toi suora kahdesti vasemmalta ja kahdesti oikealta, niin koira tottuu siihen, että ohjaaja voi olla kummalla puolella tahansa. Oli kyllä niin kankea olo olla koiran oikealla puolella ja yrittää ohjata sitä :D lenkeillä tietenkin noin, mutta oli niin hullunkurisen tuntuista muuten. Sagur veti aluksi okserin niin, että se astui siihen väliin, nosteli vain jalkojaan ja kipitti siististi yli. Kun lähdin pieneen juoksuun, niin hyppäsi sitten.

Tuon jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään. Meidän miniryhmässä oli 5 ja siinä toisessa 4, Tapani ohjasi meitä. Otettiin aluksi ihan yksittäistä aitaa vapaana. Sen jälkeen kun koira hyppäsi luo, niin lähetettiin se itsestä pois päin, koiran täytyy hypyn jälkeen kiertää takaisin ohjaajan luokse. Sitä tehtiin myös vasemmalle ja oikealle, jälleen kerran jäinen olo, mutta hyvin meni. Sitten meille laitettiin kaksi aitaa. Toinen eteen ja toinen sivulle. Ohjaaja menee seisomaan keskelle, koira hyppää ohjaajaa päin ja ohjaaja lähettää sen suoraan hyppäämään uuden aidan itsestään pois päin. Sekin meni oikein buenosti ja sitäkin tehtiin molemmille puolille. Lopulta piti ottaa juoksuaskelia koiraa tavallaan "vastaan". Tuli kieltämättä jalkapallotreenit ihan mieleen jotakin :D kaikki ne liikkeet (rintamasuunta tänne ja kun koira tulee niin jalka eteen ja jousta näin jajajaja) ja ne samat hokemiset kuten "mene vastaan" :D.

Huomenna mennään Wiltsun kanssa sitten sinne Jasun mökille med Nita, Noomi, Capo ja Luna ja sit tietenkin med Jasu ja Linda viettämään sweet sixteeniä sitten.

Lauantaiyönä lähdettiin Lindalle aika extemporena. Meidän piti mennä vasta aamulla, mutta aateltiin kattoa pari leffaa, niin suunnitelmat muuttuivat. Bussissa oli yllättävän paljon väkeä. Matka taittui ihan kivasti, vaikka lauantaihörhöjä liikkuikin Helsingin alueella aika paljon.

Wil oli oikein pätevä! Se ei ollut päivälenkin jälkeen tehnyt yhtään tarpeitaan. Olin ihan varma siitä, että yön aikana pääsee vahinko, mutta ei tullut. Askel sisäsiisteyteen mä luulen.

Aamulla sitten herätys. Jasu tuli pakulla Capon kanssa meitä hakemaan. Sagur ja Capo eivät valitettavasti tulleet hirvittävän hyvin juttuun. Tarkoituksena olisi ensi viikolla lähteä viettämään mun synttäreitä mökille samalla kokoonpanolla (+Luna), mutta Sagur taitaapi jäädä kotiin, kun ei Kapteenia pahemmin sietänyt.

Oli oikein mukavan näköinen nurmikenttä, jonne oli istutettu suojelutreeneihin tarkoitettuja piiloja, tottisesteitä ja mukavasti myös tokoeste! En edes muista millon ollaan Saksan kanssa viimeksi otettu tokoestettä. Oli ihan win olo, kun pääsi pitkästä aikaan sitäkin kokeilemaan.

Ennen riekkumista, otin Wiltsun ulos autosta ja toimittiin häiriönä Nitalle. Willin kanssa otettiin perusasentoa, sivulletuloa, minimaalisia askeleita seuraamista, paikallaoloa ja sellaista. Oli todella kuuma, joten pidin treenituokion lyhyenä. W:n kanssa leikittiin paljon ja pirtsakkanahan se pomppikin kuumuudesta huolimatta. Se on aivan rakastunut tuohon Sagurin saamaan leluun. Williamista otettiin vielä posekuvia. Toisesta korvasta putosi paino, niin on vähän tasapainottoman näköinen.



W takaisin autoon ja Sagur mukaan. Otettiin Saguristakin posekuvat.

Harmittaa niin vietävästi, etten ilmoittanut sitä pääerkkariin :p ehkä sitten ensi vuonna.

Sagurin posetusten jälkeen reenailtiin. Otin jotain pientä, sillä ulkona oli oikeasti todella kuuma ja tuollaisen turkin kanssa läkähtyy helposti. Otettiin pätkä vapaana seuraamista käännösten kera ja liikkeestä maahan.

Meillä olis noi rallykisatkin tässä ihan pian :D kamala jänskätys päällä. Sagur on tehnyt tajuttoman hyvin ja musta tuntuu, että toi vois oikeasti mennä hyvin. Pitäis vaan kattoa ettei toi merkkaa taas tai alan halkomaan hiuksia.





Ja sit treenattiin hyppyä! Aattelin ottaa ihan alusta, kun en uskonut tuon muistavan hypystä enää mitään (ei sen puoleen, en muista mäkään mihin viimeksi jäätiin). Mutta Sagur yllätti! Se ei heti hypännyt pelkällä käskyllä, vaan samalla piti antaa käsimerkki. Yhden toiston jälkeen se sit oli tosi hyvä ja muisti selkeästikin mitä pitää tehdä! Yhdessä vaiheessa meinasi hypätä vielä takasin ja meinasi lähteä ennen käskyä. Hyppiminen on niin hubaa, mutta jakso sit malttaa ja peruuttaa takaisin sivulle.
Tokoeste ei ollut ihan säkää, yksi lauta pois = alle säkäkorkeuden, jättää kys. lauta = yli säkäkorkeudn. Otettiin nyt sitten alle. Hienosti muisti jäädä paikoilleen ja kääntyi rintamasuunta muhun päin. Tapitti kunnes toisin ohjattiin. Mä itse mokasin ja unohdin antaa käskyn seiso, pitäisi nyt muistaa se. En voi käsittää näitä jäätymisiä.



Sitten juoksutettiin vielä koiria. Sagur pääsi viileään ja varjoisaan autoon hengailemaan. Wil innostui hieman ravaamaan Nitan ja Capon perässä. Pikkumiehelle kävi hassusti, kun se juoksi niiden perässä, koirat hyppäsivät veteen ja Wil ei ilmeisesti tainnut tajuta, että siellä oli vettä :D puoli koiraa täysin märkänä. W katsoi aivan depiksissä ympärilleen. Viilensi kuitenkin kivasti, oli taas vähän enemmän puhtia.


Kipastiin sitten mäkkärissä ja sen jälkeen ajeltiin Petikkoon. Kaikki kentät olivat täynnä, joten jäätiin tien varteen ja lähdettiin tsuppailemaan jonnekin. Oli todella kaunista ja vihreää! Wiltsu huomasi Capon ihanuuden ja seurasi tätä alituisesti ympäriinsä, siinä ne jotain pientä leikkikin.



Pörröpallero.

Wil, Nitan jalka, Capo ja Nita.

Kuvista kiitoksia Jasmine L ja Linda T. Lindan ottamissa kuvissa vesileima, muut Jasun ottamia. Lisää löytyy täältä.

Ihan heti pitää iloita sitä, että saatiin Sagurin kanssa paikka agilityn alkeiskurssilta!

Meidän mölleistä on videota, mutta se tulee myöhemmin. Olen tapellut sen videon toimimisen kanssa kohta vuorokauden ja edelleen näyttää keskisormea mulle. Mutta en luovuta.

Eilen Nina tuli Hekan ja Lukan kanssa tänne moikkaamaan. Mentiin manskarille treenaamaan. Otettiin aluksi pennut.


Wiltsun kanssa treenailtiin ihan sitä, että kun vapautan sen, niin se tulee myös luokse. Aluksi ei meinannut kiinnostaa ollenkaan tai tuli erittäin hitaasti luokse. Luka ja Heka + Saksa-isä on aivan liian kiinnostavia. Parin toiston jälkeen se alkoi kuitenkin tulemaan ja vauhdilla. Leikittiin paljon sen rakkaalla Kerttu-kettulelulla. Se lelu näyttää niin raadolta, kun W teki sille kirurgisen operaation hampailla. Kerttu on nyt töpö. Harjoiteltiin kanssa sivulle kiepsahtamista ja otettiin minimalisia seuraamis pätkiä. Mä nyt oon ajatellut opettaa tolla ihan eri tavalla ton seuraamisen, ollaan jo vähän aloiteltu himassa, sillä se alku on kovaa rakettitiedettä mulle. Tarttis vaan nyt oikeasti käyttää tuota naksutinta, jotenkin se aina unohtuu :D. Tosiaan pyrkimyksenä olisi saada W pitämään tassuja jonkun esineen päällä ja pyöriä sitä ympäri molempiin suuntiin. Jossain vaiheessa menen itse eteen ja se pysähtyy se pyöriminen mun jalkaan ja lopulta sit vaadin siinä istumista etc, mitä oon videoita kattellut ja kuullut, niin toi on ihan huippu tapa opettaa! Oon aika varma, et toi tapa olis just ideaalinen Williamille.



Sen jälkeen treenivuoroon tuli miekkoset. Sagurin kanssa vedeltiin aloliikkeitä. Pidin huolen siitä, ettei ennakoi yhtään missään kohdassa. Eikä ennakoinutkaan!

Sagurin piinaava odotus. Milloin mä heitän lelun.


Liikkeestä maahan meni kivasti ja nopeasti. Pysyi tattina, ei ennakoinut, ripeä maahanmeno ja seuraaminen oli jeez.



Seuraaminen. Otettiin jonkin verran käännöksiä, juoksuseuraamistakin otettiin ja semmosta. Sagur seuraa kivasti, mutta juostessa se vähän jätättää.

Miekkosten kanssa otettiin vielä paikallamakuuta. Sagur makasi putkeen varmaan reilu kolme minuuttia, mutta välillä vippasin palkkaa. Heka ja Nina ottivat samaa meidän vieressä ja muutaman kerran leikkivät kepillä. Oli todella hyvää häiriötä, että joku leikkii ja riehuu siinä vieressä, kun toinen makaa. Sagur muutaman kerran vilkuili, muttei kummempaa. Lähdin kanssa jossain vaiheessa kävelemään sikin sokin. Pysyi hyvin edelleen.

Ennen kuin poistuttiin hiekkakentältä, otettiin pikaisesti kuvat pöhköistä.

Ikää 6kk 1vk.



Sagur en sijaan 6v 6kk. Karvaa tulee taas! Voisi katsoa jossain vaiheessa Sagurillekin näyttelyitä, kun nakuilukausi alkaa hiljalleen olla ohi.

Mentiin sitten lenkille. Pennut paini ihan kikseissä ympäri pusikkoja, oli kova meno päällä.



Yhdennäköisyyttä havaittavissa.

Kaikkien kuvien Nina H, paitsi Sagurin pääkuva. Lisää löytyy täältä