Sadas postaus tänne. Ihan hullua, miten paljon tänne on jo juttua tullut.

Anyways.
Perjantaina oltiin hakutreeneissä molempien koirien voimin. Matka meni hyvin, mutta sen jälkeen Saguria otti pattii ahtaus, joten pentu siirrettiin takakontista etupenkille nukkumaan.

Ekana otettiin pennut. Ensiimmäisenä meni 10vk vanha malipentu ja sen jälkeen William. Aluksi ajattelin, että kun tuo pentu leikkii niin hyvin, että jos sitä palkattaisiin lelulla, mutta ilmeisesti se on niin paljon mun perään ja nameilla olisi niin paljon helpompi, että vaihdettiin. W meni hienosti maalimiehien luokse. Se oli kovin innokas. Jätimme kolmanteen pistoon, sillä se meni niin älyttömän innokkaasti. Annoin lähetyssanan ja se ampaisi semmoisen kenguruloikan kera, että siihen oli hyvä lopettaa.

Sagur otettiin viimeisenä. Oli jo aika kylmä ja erittäin pimeää. Tosiaan, kun ei olla treenattu aikoihin, niin ei viitsitty hirveästi Sagurilta vaatiakaan, muutama haukku ja siitä sai palkan. Taas se alussa lähti hiihtämään, tuli kuitenkin hyvin luokse ja kun sen sitten taas lähetti, niin teki hyvin. En mä tiedä vaatiko toi mies sitten aina sen, että se on pakko ottaa vielä kerran haltuun, ennen kuin se alkaa tekemään. Hyvin teki kuitenkin. Meni vauhdilla, hakkui mukavia lyhyitä sarjoja. Pistomäärää en enää muista, mutta +4 ainakin.

Takaisin sitten junalla. Muistaakseni Williamin kolmas junamatka. Meni hyvin! Ei enää piippaa. Ihmiset olivat hieman perjantaifiiliksissä, joten olihan siellä aika epämääräistä, mutta selvääkin porukkaa näytti jossain nurkissa olevan. Ei kuitenkaan väistänyt ketään tai näyttänyt mitään paineistumisen merkkejä, vaikka porukka siellä helui ja huusi.
Koirat olivat aivan uupuneita, kun pääsimme kotiin. Molemmat menivät heti nukkumaan. Kivat treenit tosiaan!

Ensi viikolla onkin sitten mätsäri ja sen jälkeen pentunäyttely! Jännittää jo nyt.

Tosiaan silloin kun oltiin 29. päivä treenaamassa, niin otettiin samalla videota. Kiitoksia kovasti Lindalle videon kuvaamisesta ja tekemisestä!

Sagur trainingfrom inzulolon Vimeo.

Mentiin molempien poikien kanssa eilen Vantaalle.
Ilma oli aika hyvä kun lähdin koulusta, bussia odottaessa alkoi satamaan lunta ja ilma kylmeni hetkessä. Mulla oli kamalan kylmä. Päätin sen, että jatkossa, vaikka aurinko kuinka paistais, niin toppaan itseni kunnolla, niin en sitten jäädy.

Mentiin ensiksi kuvaamaan ihan vain Williamia ja Saguria, ilman Nitaa ja Noomia. Nita tekee vieläkin juoksuja ja Noomilla kai oli just juoksut tai jotain (en enää muista miten se meni) niin ei viitsitty ottaa vielä niitä.




William 4kk ja melkein 3vk, mustat merkit ovat alkaneet tummumaan, noita jalkoja pukkaa jostakin ja karva on paksumpaa.



Kirsussa näkyy aavistuksen kokoinen vaaleampi piste, se johtuu täysin tästä säästä ja auringonpuutteesta.





Sagurista ei ole aikoihin otettu rakennekuvaa. Seisoo vähän hassusti, kun on etutassut korkeammalla. Karvaton se on vieläkin, mutta eiköhän se ole taas täydessä turkissa toukokuussa tai viimeistään kesäkuussa.

Sen jälkeen Kati tuli nahkansa Kianan kanssa. Pidettiin treenit koirapuiston vieressä olevalla parkkiksella. Ekana vuorossa oli William.
Leikittiin pääasiassa, hieman imutusta loppuun. Tästä on video, se tulee myöhemmin.
Sen jälkeen vuorossa oli Sagur. Siitä on niin videota, kuin kuvia.

Otettiin Sagurin kanssa paljon seuraamispätkiä, en viitsinyt päästää kokonaan vapaaksi, sillä koirapuistossa oli joku staffimiitti ja sinne lappasi jatkuvasti staffeja ja sen tyyppisiä koiria, osa kun tuli autoista niin kuului kamalaa rähjäystä ja provousta.
Leikittiin Sagurin kanssa aluksi, innostui hyvin. Otettiin muutamia seuraamispätkiä ja tajusin, että mä en osaa kääntyä rennosti, vaan hetkellisesti sekoan askelten kanssa.

Otettiin kerran liikkeestä maahan. Menee nopeasti, sen järkyttävän käsiliikkeen oon saanut pois.



Sen jälkeen oli Kianan, Nitan ja sitten Noomin vuoro treenata. William pääsi autoon, Saguria ei voinut autoon laittaa, sillä Kianalla loppui tiputtelu viikko sitten, Nita on tekemässä juoksuja etc, olisi voinut olla mielenkiintoista :D
Sen aikaa kun tytsyt treenas niin Sagur otti paikallamakuuta. Palkkasin joka 45 sekunti ja välillä vapautin. Pysyi erittäin hyvin, vaikka ehanan tuoksunen narttu heilukin siinä muutaman metrin päässä leikkien ja treenaten. Kyllähän se ääntä piti haukkumalla, mikä tietenkin laskisi pisteitä. Ei se ole ennen sitä tehnyt ja uskon, että johtui turhautumisesta, että hyväntuoksunen narttu on vieressä. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että pysyi ja hillitsi itsensä :).

kaikkien kuvien Linda T ja lisää löytyy täältä

/noniin, nyt on kuviakin!

Meillä oli tänään piiiiiiiiitkästä aikaa hakutreenit. Ensimmäistä kertaa about neljään kuukauteen tai jotakin. Ei olla päästy paikalle, mutta nyt päästiin ja kivat reenit olikin.

Tänään oli poikkeuksellisen paljon porukkaa, treenit kestivätkin sellaiset neljä tuntia.

Oltiin aika hyvässä paikassa. Tänään oli semmoinen maalimiesharjoittelu, eli harjoiteltiin koirien palkkaamista. Erilaiset koirat vaatii erilaista palkkausta ja maalimiehen pitäisi oppia palkkaamaan kys. koirale sopivalla tavalla. Mä itse olin maalimiehenä ihanalle nuorelle bortsu nartulle Taralle. Se rakastaa vetoleikkejä, joten palkkasin sen leluilla.
Samalla käytiin läpi asioita mitä maalimies saa tehdä ja mitä maalimies ei ehdottomasti saa tehdä ja jos koira käyttäytyy tietyllä tavalla, miten siihen reagoidaan oikein. Koirille treenit olivat ns leikkitreenit. eli ei vaadittu mitään ilmaisua, maalimiehiä oli vain yksi ja se puhtaasti palkkasi heti.

Sagur oli aika jäinen, sillä ei olla treenattu aikoihin. Se ei oikein muutenkaan leiki monien ihmisten kanssa, muuta kuin minun. Hyviä hajuja löytyi, koska yksi nartuista on tekemässä juoksuja, joka oli Sagurin mielestä niiiin jees. Pienen säädön jälkeen se meni ihan kivasti! Se innostui leikkimään jopa meidän treeniohjaajan kanssa, joka oli sille maalimiehenä, vaikka se on yleensä aika tyylikkäästi ignoorannut sen :D Heidin kanssa se kyllä leikkii, se on poikkeus. Lopulta heitettiin Heidi mukaan siihen leikkimään ja saatiin Sagur innostumaan todella. Sagur ei kuitenkaan innostunut leikkimään treeniohjaajamme kanssa, mikäli tämä oli maassa polviltaan, pyrkimyksenä oli saada Sagurin vire nousemaan ja leikkimään. Joten siellä sitten pompittiin ja hypittiin, Sagur oli oikein mielissään.

Mutta tosiaan, kyllä mä olin ylpeä. Kun Sagur meni hyvin maalimiehen luokse se alkoi ilmaisemaan sitä haukkumalla erittäin pitkää sarjaa! Se myös otti myös omatoimisesti etäisyyttä, mikä on hienoa! (Mikään ei ole niin kamalaa, kuin haukkuva koira naaman edessä). Se on selkeästikin tajunnut, mitä pitää tehdä :) ottaa etäisyyttä ja haukkua kunnes toisin ohjataan.


Lähetys.










täältä löytyy loput.

Treenien jälkeen jäin vielä tekemään jotain pientä Sagurin kanssa, otettiin pari lyhyttä seuraamispätkää ja liikkeestä maahanmeno. Siitä on tullut aika nopea ja hyvin pysyi, vaikka häiriötä riitti ihan tarpeeksi.

Sitten vielä iloitsen, että toi mäyrä on tainnut tajuta sivulle kiepsahtamisen. En ole oikeastaan muuta vielä opettanut, kun en koe tässä olevan mitään kiirettä.
Se tulee ensi hakutreeneihin mukaan kanssa. Pääsee leikkimään porukoiden kanssa ja sosiaalistumaan + matkustamaan junassa ja autossa. En kyllä tiedä miten junamatka taittuu noiden molempien kanssa :D toivottavasti ei ole ruuhkaa.

Tämä on tämmöinen videopostaus. Otettiin tossa aamulla videota pojista koirapuistossa. Mukana oli tosiaan ystäväni Saana, joka nätisti vilkutti moikat lukijoillemme!

Mentiin Lindalle (nita&noomi) tänään Williamin kanssa. Nita tekee juoksuja, niin jätin Sagurin kotiin. Ens kerralla pääsee sitten mukaan pölkkyilemään!

Matka taittui kivasti bussilla. Bussiväki tuijotti meitä kuin jotain friikkisirkusta, vaikka nätisti käyttäydyttiin molemmat. No sitten saavuttiin Vantaalle ja käveltiin Lindalle. Oltiin hetki sisällä ja mentiin sitten lenkkeilemään koirien kanssa.
Käveltiin pitkin mettään, pyrkimyksenä oli päästä samalle paikalle kuin silloin kesällä 2010, siellä oli semmoisia saamarin pitkiä ja korkeita mäkiä, missä oli loistava kuvata ja oleskella. Sen vieressä on yksi suurempi mäki ja sinne pyrimme. En tiedä voiko sitä edes mäeksi sanoa, kuvaillaan nyt vaikka näin, että se on jokaisen mäenlaskijan unelma.



Käveltiin metikössä.


Kyllä tästä vielä tokocollie leivotaan.

Sitten palkka.




Otettiin Williamin kanssa vielä poseharjoitus, menee jo paremmin. Pitäisi opettaa odottamista. Osaa jo joten kuten asetella itsensä, antaa asetella jos on tarpeen, eli kunhan vielä malttaisi pysyä paikoillaan niin hyvä tulee.


Lisää kuvia täällä

Keskiviikkona Nea ja Linnea tulivat koirineen tänne. Williamia ujostutti tytöt jostain kumman syystä. Rentoutui vasta loppua kohden. Käveltiin kentälle ja päästettiin koirat irti. Tryfla ja Dusty juoksentelivat ympäriinsä, William pidättäytyi leikeistä ja jäi kiehnäämään meidän meidän ympärille. Dllä ja Tllä oli kuitenkin todella hauskaa, niiden leikkejä oli hauska seurata. W kuitenkin halusi leikkiä, mutten tiedä mikä sitä ujostutti.

William 4kk. Seisominen paranee jatkuvasti, aluksi oli kamalia ongelmia noiden jalkojen kanssa. Ei antanut asetella. Vähän kun niihin koski niin alkoi steppaamaan tai perä lähti liukumaan. Lopulta koira oli ihan solmussa ja piti sitten aina yrittää uusiksi. Osaa onneksi jo hieman asetella itse, helpottaa kummasti kun ei tarvitse itse pahemmin säätää. Debyyttinäyttely onkin sitten ensi kuussa.

Alkoi tulla aika kylmä, joten lähdimme kiertelemään. Siinä vaiheessa William sitten alkoi rentoutumaan, yritti kovasti leikkiä tyttöjen kanssa, mutta hihnassa ei tosiaan jaksa alkaa säätämään. Ujostelusta huolimatta olen tyytyväinen siihen, että W lopulta rentoutui ja oli oma itsensä.

Sagurille on tullut vähän enemmän massaa ja hieman tuota karvaa takaisin, minkä se pudotti 2010-2011 vaihteessa. Eiköhän se kesällä ole taas oma itsensä, niin pääsisi kehiinkin pyörimään.