Ojankotouhuja sunnuntaina. Olin hyvin 2/3 varma etten mene. Ei oikein huvittanut ja sen lisäksi sää on koko viikon ollut luokaton. Mut sit mietin, että William ei ole ollut kirjaimellisesti varmaan vuosiin missään hömpöttelemässä (Williamin tekemistä ei voi oikein kutsua treenaamiseksi tai tekemiseksi :--D) ja se lähtee viikon sisällä takas äidille. Joten pakkasin kimpsut ja kampsut ja sit lähettiin. Riitta oli aivan yhtä sekaisin ja lähti seuraksi. Kuvia säästä huolimatta saatiin jonkin verran. Täällä näkyy loput kuvat.
William. Noh. Leikittiin paljon ja hypeltiin tasajalkaa. Juostiin pari putkea ja tehtiin ehkä jollain 30cm rimoilla peräti takaakiertoa ja hyppy :D Se villitsi poikaa kovin. Tehtiin maailman lyhyimpiä seuraamispätkiä ja hypittiin tasajalkaa vähän lisää. Parasta.
Moiran kanssa leikittiin paljon ja jatkettiin eteenlähetyksiä targetille, sekä hyppyjen kanssa pyörittelyä. Vauhtia tuli jotenkin aivan kamalasti lisää viime kerrasta! Se teki raivolla ja tunteella.
Vertaan tietenkin Moiraa paljon Ceciliin. Mikä on monellakin tapaa epäreilua. Epäreilummaksi tekee myös sen, etten kunnolla edes muista millaista oli treenata aivan alusta koiraa :D Hämmennyin jossain vaiheessa siihen, kun Myyris kielsi putkea jatkuvasti. Minulle hyvin huomautettiin että mun liike pysähtyy. Muistin että ai niin! En voi missään tapauksessa olettaa, että Moira olisi vielä kovin estehakuinen. Vaikka putket ja kaikki ovatkin parasta maailmassa, niin se tarvitsee silti tukea multa.
Agility tietysti jää Moiralta tauolle sitten kun ulkokentillä ei voi enää olla. Ehkä muutaman tuurausvuoron voisi Agility Akatemialle ottaa, missä treenataan aivan aaaaivan alkeisjuttuja kuten sitä mikä on este. Katotaan sitten ensi ulkokaudella, kun Moira on kuvattu ja muuta, jos aloittais treenaamaan sitten kunnolla. Vauhtia ja intoa ainakin löytyy - se on tärkeää.
Koska oli aika luokaton sää, niin Cecilin kanssa tehtiin muutamaan otteeseen lyhyitä pätkiä ja sitten sen lisäksi keppejä eri kulmista yksikseen ja normaalin hypyn jälkeen. Se ei stiplannut kertaakaan vikaa väliä mikä oli aika mieletöntä ja mieltä kohottavaa! Tämäkin saatiin aikaiseksi ihan sillä, että en puuttunut sen keppeihin. Mulla on ollut huonona tapana tulla jotain häräämään siihen vikoille väleille, kun takaraivossa pirut uskottelee mulle, että se tulee välistä pois niin kuin joskus on tullut.
Rata oli melko suoraviivainen. Pari päällejuoksua, takaakiertoa ja pakkovalssi. Pakkovalssi on sellainen, mitä ollaan nyt otettu tehotreeniin, sillä se olisi niin mahtava kisoissa. Kokeilin alkuun vauhtilähtöä useasti. Aluksi se päätyi siihen, että olin niin auttamattoman myöhässä päällejuoksussa. Se muuttui takaakierroksi ja liikkeen pysähtymiseksi. Cecil hakee esteitä hyvin, vaikkei ole mikään irtoavin koira, mutta renkaalle se ei kyllä hae kauhean kummoisesti. Lopulta päädyin ratkaisuun mikä näkyy videolla. Ei sillä, olisin voinut olla päällejuoksuissa enemmän edellä, mutta jään kai varmistelemaan liikaa. Saman näkee myös videolla putken vastakäännöksessä. Ei ole mitään syytä mennä niin pitkälle ja siitä syystä olin auttamattoman myöhässä toisessa putkessa :D
Tiistaina alkaa tosiaan meidän ohjatut agit! On kyllä ihana päästä jonkun silmän alle, joka voi huomauttaa huonoista ratkaisuista, ehdottaa parempia ja joka näkee virheet kentällä.
Oli hyvin kiireinen viikko, mutta onneksi viikonloppuna oli hyvin aikaa! Olimme sopineet Ellin kanssa, että menemme neljän hengen ryhmänä treenaamaan Espoon Agimestaan rally-tokoa ratatreeninä. Paikalla oli MES ja ALO koirakoita, joten laitoimme molemmat vaihtoehdot esille. Meille aloittelijoille oli myös muutama AVO-kyltti eksynyt - niin päästään hieman tutustumaan niihin jo!
Cecil suoritti kanssani radan kerran ja siitä löytyy videota alta. Perusasennoissa ja eteentuloissa on vinoutta mutta keskityn nyt vain aluksi siihen tekemisen meininkiin ja siihen että toi on ihan parasta tekemistä. Itseäni kun ei traagisesti häiritse. Oon kyllä superylpeä Mösöön, sen vasemmalle kääntyminen on parantunut huimasti!
Tehtiin myös sivussa muutaman kerran keppejä. Jätin targetin ja lähettelin koiraa keppien molemmilta puolilta. Oli kiva päästä treenaamaan pitkästä aikaa niitä irrallisena! Oikean välin hakeminen on parantunut huimasti ja löytää oikean kohdan vaikeistakin kulmista. Haasteeksi jää edelleen se viimeinen välikkö. Hirveästi kun tekisi mieli varastaa palkalle.
Moiran kanssa tehtiin rata kahdessa pätkässä ja vedin sen kanssa superbileet pätkien välissä (sekä pienen huilitauon). Kyllä se on reipas pieni likka! Videota ei ole, mutta ehkä jossain vaiheessa. Paljon vielä palkkausta ja hurjasti keskittymiskyvyssä on kesken. Mutta eipä tässä ole mikään kiire! Tosi kiva on huomata, että se ei ota enää niin järjettömästi häiriötä muista koirista ja ennen kaikkea se, että Moikku leikkii treenikentällä hurjan hienosti!
Kipastiin myös Riitalla kylässä koko köörillä. Mulla oli myös William mukana! Se ei olekaan nähnyt Riittaa saatika Fiilistä pitkään aikaan. Enkä ole aivan varma, että onko se nähnyt Gleetä sitten sen pentuaikojen. Riipastiin 2,5h metsälenkki ja kyllä koirilla oli mukavaa! Wiltsukin oikein muotitietoinen kurahaalarissaan. Katsoo jos ensi viikolla kerkeis kans vetää vähän pidempää rundia jollain kaveriporukalla, ennen kuin Wipetin menee ensi viikon jälkeen takaisin kotiinsa äidilleni.
Lauantaiaamuna suuntasimme Cecilin kanssa kohti Racinel-areenaa Ojankoon. Rata oli todella makea! Täynnä rytmitystä ja vauhtia. Vauhti oli etenkin päivän sana ja pääsin juoksemaan ihan täysiä. Tuntu ihan sellaiselta oikealta agilityltä, vaikkei saatu tehtyä mitään järin pitkiä pätkiä putkeen!
Teimme pätkissä alusta esteelle 17 asti
Murheenkryyniksi tuli este 5, jossa koitin epätoivoisesti tehdä jaakotusta, jolla saisin hieman etumatkaa ja käännettyä Ceciliä tiukemmin. Siinä vaan kävi aina niin että Cecil veti aina väärältä puolelta siivekettä. Sit alettiin saamaan sitä oikealta puolelta, mutta myöhästyin moooooneen kertaan :--D
Treenattiin vauhtilähtöä, eli käytännössä sitä, että olen itse liikkeessä ja kutsun sitten vasta koiran mukaan. Tällöin en lähde niin kylmillä jaloilla. Cecil pysyi loistavasti ja tuntu kyllä mielettömän hyvältä päästä juoksemaan täysiä :D Jotkut ohjausratkaisuistani olivat hieman hölmöjä, mun pääni sisällä valssi ennen putkea on erinomainen idea, mutta niin kuin huomaa niin persjättö on melkein joka kohdassa se juttu. Ja hienosti se tulikin niihin! Oon kyllä tosi ylpeä ja kisakuume tämän ansiosta taas nostaa rajusti päätään, etenkin kun menin lisenssinkin ostamaan kuukausi sitten.
Ps. mahtavia uutisia! Saatiin Mösöttimen kanssa agility ryhmäpaikka! HSKH:n Racinel-areenalla meidät tavoittaa parittomat tiistait :)
Pps. William on ollut hieman yli viikon meillä hoidossa! Se on tasapainottunut hurjasti ja sekin on nyt päässyt mukaan yhteislenkeille! Tytöt on vaan mahdottoman mustasukkaisia ja Jam taas sit niin vässykkä et joudun välillä itse tulemaan väliin ja kieltää noita narttuja piinaamasta tuota pientä sielua :D Hienosti muuten on kyllä mennyt! Etenkin Moiralla ja Williamilla on varsin samat sävelet - Wiltsu kun on aivan järisyttävät pentumainen, vaikka täyttää 7v parin kuukauden päästä.
Kipastiin Ellin kanssa Kirkkonummella rally-tokokisoissa. Olin ilmoittanut molemmat pikkuapinat mukaan. Cecil ei minua juurikaan jännittänyt, mutta tärisin jännityksestä Moiran vuoksi :D Olemme kuitenkin treenanneet todella vähän ja tyttelillä on vielä vauvakoiran aivot, mitkä ei kauhean kauaa jaksa keskittyä. Isompia odotuksia ei kummankaan kohdalla ollut - pidetään hauskaa ja nautitaan!
Vietettiin kisa-alueella oikeastaan koko kisapäivä, sillä Ellillä oli mestariluokassa koira, voittajassa nollakoira ja toimi vielä avoimessa sihteerinä. Onneksi oli kaksi isoa häkkiä minne sai koirat nukkumaan. Mäkin kerkesin jossain välissä kuvaamaan muita koirakoita ja käymään ratapiirustusta läpi päässäni. Moira aloitti ALO:n tokana ja Cecil numerolla 16. Jäi siis hyvin väliä koirien startteihin.
Koska tämä oli ensimmäinen kisa molemmilla likoilla, ennen luokkaa tapahtui sirun tarkastus ja mittaus. Mittakeppi laitettiin 50cm kohtaan ja todettiin että molemmat ovat selvästi yli sen, joten >50cm merkattiin kisakirjaan.
Sää oli kuin morsian, eli aivan hirveä ja katastrofaalinen satunnaisesti aurinko paistaen. Moiran radan kohdalla satoi aika rankasti vettä, mutta jo Cecilin radan aikana paistoi taas aurinko :D
Suurimpia jännitysten aiheuta oli Cecilin kohdalla eteenmeno. Ohjaan jotenkin tyhmästi käsillä sitä aika usein niin, että se kiertää mun selän oikealta puolelta, sen sijaan että se tulisi eteen. Moiran kohdalla toi on tyyliin yhtiä bravuureita, mutta "kierrä koiran ympäri" kaikissa muodoissa on hankala. Etenkin maahan ja kierrä koiran ympäri -kyltti on eeeerityisen vaikea pienelle sielulle. Se nousee melkein aina istumaan kun se menettää katsekontaktin muhun. Tätä nyt on oikein tehotreenattu, samaten Mösön kohdalla eteenmenoa. Sit piti vaan pitää sormet ristissä, että pikabriiffi on toiminut.
Ja niin se pikabriiffi toimi!! En voisi olla yhtään onnellisempi!
Moiran rataa en kunnolla edes muista kun taisin olla niin lukossa :---D Se teki superreippaasti, mutta ite sähelsin jotain ja pujottelussa ensinäkin menin aivan liian hitaasti ja sen lisäksi talloin Myyriksen varpaat vahingossa. Sen jälkeen se oli aika haluton kääntymään kunnolla vasemmalle. Uusin pariin otteeseen jotain liikkeitä. Vähän turhia uusimisia. Oltiin saatu jostain -1p. niin menin uusimaan sen niin siitä tuli sitten -1p. + (-3p.) :D Että fiksuja ratkaisuja minulta (Y).
Tulos: Hyväksytty - 71p. // Aika 1.56:43min
Tuomarin terveiset arvostelupaperiin "hyvin kannustettu. Jätä juoksussa tilaa koiralle" mikä oli äärimmäisen hyvä pointti koska meiltä lähti juurikin -10p. siitä että sekoilin sen pujottelun kanssa :D
Cecili kanssa ei sit niin jännittänytkään. Se on niin super ja osaa keskittyä, niin lähinnä vaan ite pitää olla mokailematta. Cecil oli aivan super! Teki nätisti ja reippaasti.
Tulos: Hyväksytty - 99p. // Aika 1.20:06
Tuomarin terveiset arvostelupaperiin "kaunista yhteistyötä! :)" Lämmitti mieltä suuresti! Yksi virhepiste läpi kyltillä 11. eli 270 astetta vasemmalle. Todennäköisesti piste lähti siitä, ettei se ollut kovin puhdas.
Loput kuvat löytyvät täältä! ja iso kiitos Ellille kuvista. Ihana saada muistoja talteen :)
Kävimme koirien kanssa kaverin vanhempien luona Klaukkalassa. Koirien kans vedettiin vähän rundia, mutta muuten vaan rentouduttiin ja nautittiin olostamme.
Viikolla kävin tyttöjen kanssa vetämässä aksaa. Koitin myös epätoivoisesti jotain treenivideota ottaa nojaamalla puhelinta tuolin jalkoihin :--D Kuvakulma on sen mukainen. Cecilillä on nyt lisenssikin ja kovasti koitetaan nyt vaan saada kontakteja varmaksi, kauheasti sitä joutuu varmistelemaan. A:lla pitäisi saada rytmitettyä niin että se ei loikkaisi juuri kontaktipinnan yläpuolelta. Pointtina oli saada sen kanssa vain tehtyä jotain hyvällä fiiliksellä! Tehtiin muutamia välistävetoja ja ohjauksiin tulemista, hinkkailtiin myös keppejä mutta siitä en saanut otettua mitään pätkää. Pidin nyt välistävedoissa rimat matalalla, hiljalleen niitä vois muutenkin alkaa hinaamaan taas korkeammalle, niin päästäis tän vuoden puolella vielä karkeloihin! Oma ohjaaminen tulee selkeästi vähän myöhässä, pitäisi lähteä aikaisemmin kääntämään niin ei tulisi tuollaisia turhia kaarroksia!
Moiran kanssa vaan lähinnä leikittiin. Pari hassua putkea tehtiin ja lähetystä hypylle. Myyris on hieman huonosti leikkinyt treenikentillä, mutta nyt tuolta Tuusulan mätsäristä ostin huippukivan narupallon niin sillä kyllä lähtee! Ei se oikeen sen pallon päälle ymmärrä, mutta vetämisestä se tykkää. Takaakierto oli se juttu, mitä otettiin molemmilta puolelta. Esteistä nyt myös A ja puomi on tullut tutuiksi.
Tällä viikolla kävimme myös ystäväni Ellin kanssa treenaamassa rally-tokoa! Kisathan ovat jo ensi vkl ja kyllä kuumottelee :D Treenaamisen puute näkyy ja itse taidan olla sekaisin kuin seinäkello, vaikka miten koitan päntätä niitä asioita mistä menee pisteitä ja mistä ei. Moira tekee hienosti silloin kun tekee, mutta attention span on kyllä nuorukaisella pieni. Ei tosin mikään ihmekään, kun ei treenikertoja turhan paljon ole. Ollaan nyt kuitenkin joka päivä tehty jotain pientä ja se näkyi ns. teknisessä osaamisessa. Eli osaa nyt kiertää seläntakaa, tulla eteen jne jne. Vasemmalle 360 ja ylipäätään vasen täysikäännös aiheuttaa harmaita hiuksia sekä Myyriksen ennakoiminen. Ihan kuin äitinsä :D Maahanmenoa on niin joskus aikoinaan hinkattu, että aina kun pyydetään istumaan niin siitä heittäydytään jo maahan häntä heiluen et eks me tehtäis mielummin tätä. Onneksi saa jotain uusia ja ALO-luokassa saa käsiavuista anteeksi. Plääninä on pitää käsi ylhäällä kun pyydän istumaan, jospa saisin telepaattisesti sitä pidettyä siinä asennossa.
Cecil oli kyllä taitava! Pieni pätkä saatiin videolle. Se tietty edistää ja keulii, jossain välissä se aloitti huutamisenkin mihin kyllä puutuin.
Niin kuin videolta huomaa niin hirveästi vaan jeejee hienoa hieno jes jee hieno täällä. Tehään pirteesti kerrankin kun saa niin tehdä! Ei oo niin haudanvakavaa.
Kipaistiin kaverini Ellin kanssa Tuusulassa mätsärissä. Moira on menossa Ellin mukaan Tartun näyttelyyn, joten tämä oli hyvää treeniä kaksikolle! Myyris on ainakin Ellin suurin fani ja näytti kyllä olevan hauskaa :D Mukana oli myös kultainennoutaja, kaksi stabya ja irlanninterrieri.
Tuomari ei monilta katsonut hampaita, eikä katsonut sitten Moiraltakaan. Se harmitti kovasti, koska treenaamaanhan sinne oltiin tultu! Onneksi Ellin sisko katsoi Myyriksen hampaat läpi eikä siinä ollut mitään ihmeellistä. Tuomari lähinnä silitteli likkaa, mutta tällä oli liian kova kiire tuijottaa ihanaa lihapullaa.
Parina meillä oli gordoninsetteri, molemmat esiintyivät hurjan hienosti. Lopputuloksena meille SIN ei sij.. Sinisten kehässä oli muutamakymmen koiraa ja kuusi valittiin jatkoon, sekä tuttuun tapaan neljä sijoitettiin. Moiraan en voisi olla tyytyväisempi! Pitää vaan toivoa, että karva ehtii vaihtumaan tässä muutaman kuukauden sisällä :)
Loppukiri kohti maalia. Kuvasta kiitos ONEVISION.fi
Sellainen rupeama sitten! Matkana 300m uinti, 9km pyöräily, 3km juoksu. Tämä kisa järjestettiin Helsingin Uimastadionilla ja sen välittömässä ympäristössä. Uinti ei tapahtunut avovedessä vaan pidettiin poikkeuksellisesti Stadikan altaissa. Sää teki etenkin pyöräilystä vähän haastavaa, kun asfaltti oli muuttunut märäksi ja liukkaaksi. Pyöräilyreittikään ei ollut kovin nopea, hirveästi mäkiä ja jyrkkiä käännöksiä. Mutta olipahan jotain erilaista! Ainakin reidet pääs koetukselle!
Aluksi tuntui tosi hyvältä. Jännitti tuttuun tapaan hieman, muttei mitenkään erityisen paljon. Jotain tosi kummallista tapahtui mulle uinnissa. Lähdin vetämään vapaauintia, mutta jo muutaman vedon jälkeen tuntu siltä että hengitystiet leikkaa kiinni. En saanut hengitykseen mitään rytmiä ja iski jostain syystä ihan käsittämätön paniikki. Haukoin henkeä, yritin keskittyä ja sama juttu uudelleen. Tuntu et kuristun joka kerta kun laitoin kasvoni veteen. Vaihdoin sitten rintauintiin. Sama juttu siinäkin. En pystynyt hengittämään ulos veden alla kun olin edelleen niin paniikin vallassa. Heitin sit selkäuintia et voisin hetken hengittää rauhassa. Mut sama jatkui siinäkin, mikä oli ihan uskomatonta :D Siinä kun lensi edes pieni lusikallinen vettä naamalle niin rupesin haukkomaan henkeä paniikissa.
Uintiin meni kirjaimellinen iäisyys. Olin niin kaukana kaikista. Muut olivat jo nousseet ylös altaasta ja miehet odottivat lähtölupaansa. Hetken jo mietin luovuttamista, sillä uinnin ahdistus ei oikein mennyt pois. Kelasin kuitenkin, että teen vaan omaa kisaa, koitan rauhoittua ja saada itteni rennoksi ja lähtee sillä mentaliteetilla, että maaliviiva ylittyy. Aika 10:25min, 3:29min/100m
Vaihto 1 uupuneena juoksin vaihtopaikalle. Kädet vielä vähän tärisivät niin en oikein pystynyt keskittymään. Vaihtokassiin jäi pyöräilyhanskat, pyöräilylasit ja geelit ja kaikki :D Laitoin kypärän päähän, numerolapun selkään, kengät jalkaan ja sit pyörän kanssa pois alueelta. Vaihtopaikka 1 oli altaiden vieressä ja pyöräilyosuus alkoi Stadikan ulkopuolelta. Aika 3:01min - vaihto meni nopeasti!
Pyöräily alkoi pitkällä alamäellä. Muutaman kilometrin jälkeen sydämen tykytykset loppuivat ja onnistuin tasaamaan hengitystä. Suorilla teillä sain n. 33km/h vauhtia, mutta mäet sekä jyrkät käännökset hidastivat reilusti yli puolella :D Rullasi kuitenkin yllättävän hyvin! Sade oli mukavan virkistävä, ei tullut liian kuuma vaikka soijaa pukkasi. Aika 25:19min
Vaihto 2 oli tehty todella helpoksi! Kun pyörältä piti nousta pois, sen kanssa juostiin toiselle alueelle ja jätettiin numeroimattomille tangoille. Vaihtolaatikot oli omalla alueella numeroituna. Heittelin kypärän sinne ja lähdin kohti juoksualuetta. Oli kyllä tosi kiva, ettei pyöriä tarvinnut viedä takaisin sinne altaiden reunaan. Aika 1:13min
Juoksussa olin kyllä aivan loppu. Kannustajat sivuilla ja kanssakilpailijoiden positiiviset sanat antoivat lisää energiaa. Reitillä oli kolme jyrkempää mäkeä, muuten todella tasaista. Juoksu rullasi muuten suhteellisen mukavasti, loppukirikin tuli otettua maaliin. Aika 23:48
Tulos: 1:03:45h!
sijoitus matkalla 361/515 - sijoitus sukupuolen mukaan 166/260 - sijoitus sarjassa (naiset yleinen alle 40v ei kilpapyörä) 71/108
Keskisyke 185bpm, sykehuippu 198bpm
