Otettiin kaks kierrosta ja lopun aikaa sit revin sen kanssa keppiä ja heittelin palloa. S oli todella väsynyt matkasta ja muutenkin aika uupunut, enkä viitsinyt sen kanssa väenvängällä treenata, kun siitä ei koskaan mitään tuu. Pitää lopettaa sillo ku on just kivaa nii jää koiralle ja ohjaajalle hyvä maku suuhun.
Oli paljon käännöksiä ja ne alkaa jo sujumaan, mulla huolestuttaa mm noi eteentulot.. Ennen kun sanoin eteen, koira tulee tiiviisti eteen oikeanlaisesti, nyt kun sanon eteen niin se rupee kiertää mua ympäri kuin jotain joulukuusta. Hirveesti oon joutunut nyt käsiapuja näyttämään ja kun kehotan sitä (ehkä turhan tiukasti) tulemaan eteen ja blokkaan sen tien kiertää mua ympäri laittamalla jalkaa eteen, niin se sit lukottautuu. Lukee liian hyvin mua, vaikka juttelisin sille ilosesti yms, niin se silti tietää, että mulla veetuttaa nää jatkuvat vastoinkäymiset meidän ex-varmimmassa liikkeessä.
Mut hei leikkiminen ei oo koskaan pahasta. Koira piristi paljon ja mustakin oli jees. Oli kiva kattoo kun koiran jalat nousee melkeen ilmaan ja pitelee hampaillaan kepistä kiinni. Jätkä oli ihan liekeissä.

Treenien jälkee mentiin Sirren ja Hekan kanssa läheiseen koirapuistoon. Oli kyl aika kämänen jos multa kysytään. Täynnä tolppia yms, ihme ettei Sagur juossut jotain tolppaa päin, usein se just harrastaa tota kun ei älyy analysoida mihin päin ja mitä päin juoksee. Koirat oli sit ihan rättipoikkipuhki ja alettiin sit läksii sieltä aika nopeesti, kun rupes tihkuttamaankin.