Kipastiin taas Cecilin kanssa Juha Oreniuksen treeneissä akatemialla. Tuurasin valkkuryhmän osallistujaa ja kyllä taitojen ruostuminen näkyi jo ihan rataan tutustumisessa. Olin katsellut ratapiirrosta jo ennen treeneihin osallistumista, mikä helpotti ehkä hieman.
Teimme pätkää 1-5 vaikka tarkoituksena oli kyllä ensisijaisesti vetää ihan kepeille asti ja ottaa ne sitten erillisenä. Kontakteja vahvistelin pariin otteeseen ja siitä sitten putkeen. Meille tuotti ongelmia putken ja puomin erottelu vaikka viime viikolla sitä kehuttiin :D Silloin oli vielä haastavammin putken ja puomin suu vierekkäin. Itse radalla ihmettelin kovasti miksi Cecil juoksi voimakkaasti putkeen, mutta kuten videolla näkyy niin työnsin omalla liikkellä koiraa huomaamattani putkeen enkä ottanut koiraa kunnolla haltuun. Mulla oli joku ihan pointti tossa alunperin, halusin varmisella puomia ja siksi juoksin sitä lähemmäksi, mikä samalla ohjasi koiraa putkeen. No, Cecilillä oli muutenkin joku Jee Putkiralli -päivä. Jos nyt jotain positiivista, niin kolmannella yrittämällä Cecilillä oli ihan mageen tiukka linja esteellä kolme!
Harjoiteltiin sitten pätkää 6-12. Aluksi meinasin mennä saksalaisella 7-8 pätkän, mutta putki oli liian tyrkyllä. Jossain välissä vaikka miten huusi "täällä", niin Cecil ampaisi putkeen anyways. Lukitsi sen jo kaukaa. Lähdinkin sitten tolla peruuttelulla. Orenius heitti jossain välissä kun sählättiin putken jälkeistä hyppyä että "parempi, mutta ei hyvä" :D Ongelmaksi jäi se, että lähdin liikkeelle joko liian aikaisin --> koira ei hyppää estettä 7 TAI lähdin liikkeelle liian myöhää --> koira on päätynyt putkeen tai homma tyssää siihen. Videolla pari onnistuneempaa pätkää, huomaa kyllä edelleen, että mun pitäisi lähteä aikaisemmin liikkeelle, mutta jäin varmistelemaan ihan liikaa.
Kyllähän se lopulta siitä! Koira teki hienosti ja hyvällä sykkeellä. Itellä pyöri päässä niin moni asia samaan aikaan, että olisi pitänyt olla turhautumatta, vaikka epäonnistumisia tulikin useampi. Onneksi Riitta otti treenit videolle ja kiitos siitä. Huomaa kyllä välittömästi mitä tein väärin. Vaikka kerrotaan mitä pitää korjata, niin parhaiten sitä ymmärtää oman liikkeen virheellisyydet kun näkee sen itse. Pitäisi olla keskittymättä siihen millainen ohjaaja olen joskus ollut ja koittaa keskittyä enemmän siihen, että pääsen takaisin siihen samaan tilaan JA kehittyä siitä sitten eteenpäin. Muutama rohkaisun sana on onneksi tullut, että se vaatii vaan ehkä parin kuukauden muistuttelun niin pääsee takaisin siihen mitä on joskus ollut. Lähinnä harmittaa että mulla on kadonnut se silmä tässä parin vuoden tauon aikana kokonaan radan hahmottamiseen ja ennen kaikkea siihen missä mun pitäisi itse olla. Nimimerkillä meinaan juosta siivekkeitä päin :D
Moiran 16vk rokotukset oli tiistaina! Rokotukset menivät hienosti ja mimmi painaa 10,3kg! Kaikki oli jälleen kerran hienosti. Ainoa negatiivinen asia on se, että pentu on oppinut hyppäämään itse sängylle, eli nyt Cecil ei pääse sitä enää minnekään pakoon :D Onneksi, kuten kuvassa näkyy, Mösil on keksinyt tytölleen hyvän käyttötarkoituksen - tyyny.
Tunnisteet: agility, ratapiirroksia, videot
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)