Tänään oli pitkästä aikaa ohjatut. Tehtiin radanpätkiä. Toinen oli suora, missä oli rengas, aita ja suora putki. Viimeksi kun rengasta otettiin niin hienosti meni, mutta nyt se taas keksi siitä renkaasta jonkun ongelman. Ei mennä läpi vaan mennään väleistä. No sit laitettiin siivekkeet eteen. Yritti läpi ei päässyt niin yritti mennä ali mutta oho ei tyttö päässytkään ali kömpimään. Noh hän sitten kiertää pirteästi koko helahoidon. Joo-o se rengas oli erilainen, mutten mä tajunnut että siitä renkaan erilaisuudesta tulee noin iso ongelma, että pitää yrittää ali. Muutamien toistojen jälkeen se sitten alkoi menemään, mutta siivekkeitä ei uskallettu ottaa pois.

Toinen rata koostui parista aidasta ja suorasta putkesta. Aidoilla tehtiin valssit.

Eli valssit molemmissa päissä. Välillä tota jatkettiin tonne loppuun asti tai jätettiin aidan 5 jälkeen. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman tiukalla käännöksellä koira aidalta putkeen. Oikean puoleiseen meni hyvin, Cecil kääntyi tiukasti joka kerta. Mutta vasen puoli tuotti ongelmia kun valssi tuli liian myöhässä niin koira ehti tekemään pidemmän kaarroksen. Tunnuin olevan aina niin pirun myöhässä vaikka mä miten yritin juosta :D. Lopulta lähetin Cecilin putken puolesta välistä, niin sain tuntuvan etumatkan toiseenkin suuntaan.

Loppuun otettiin vielä keinua ja puomia. Näähän jo hanskataan, niin vahvisteltiin vaan alastuloja.

Riitan ottamat ratajuoksukuvat tuli tänään nettiin eli tässä nyt niitä taas sitten olis!

Oon ollut pidemmän aikaa ratajuoksufani. Olen ollut katsomassa SM-kisoja vain kerran ja salaisena haaveena (ei nyt enää niin salaisena) on joskus hankkia englanninvinttikoira. Oon silmä kovana kattonutkin että milloin olisi jotain kivoja juoksutapahtumia Tuomarinkartanossa ja sellainen sitten osui silmään!

Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksella oli tänään mahdollisuus tutustua kyseiseen lajiin ja esittelyn jälkeen kokeilla oman koiran kanssa. Aluksi briiffattiin vähän itse lajista; miten pennusta asti lajiin tutustutaan, mitä koiralta vaaditaan, mitkä ovat toivottavia piirteitä, rata- ja maastojuoksujen ero yms. ja sitten oli juoksuesitys. Jos oikein muistan niin rundia veti pari cirnecoa, farkku, galgo ja whippet. Tämän jälkeen siirryimme hyvään kohtaan, missä on kivasti nurtsia ja suora pätkä, niin voidaan aloitella harjoittelu.

Meillä oli käytössä käsiviehe, se vedettiin koiran lähelle ja sitten käsiviehettä ohjaava kelasi sitä itseensä päin kun annettiin lupa. Siinä sitten viehe ampaisi täysiä kohti kelausrullaa. Matkaa en osaa ollenkaan arvioida, mutta yllättävä pitkä, jos pitäisi jotain sanoa. Ei sillä että se olisi missään mielessä ollut paha asia, päinvastoin!


Viehe jotenkuten pysyy vielä suussa

Aluksi kaikki ottivat kerran ja halukkaat saivat ottaa toisen kerran, lopussa vielä kysyttiin että ketkä haluavat ottaa vielä kolmannen kerran. Me otettiin kolme kertaa, kun tuntui intoa ja puhtia riittävän.
Mä kyllä tiesin, että Cecil lähtee vieheen perään, mutten arvannut sen innostuvan siitä noin paljon.

Kolmannesta pätkästä ei kuitenkaan videota ole, mutta kuvia sitäkin enemmän. Kuvia on tulossa lisää myöhemmin. Kuvista iso kiitos Riitalle!


Pakko sanoa, että hyvin se vetää. Ekalla yrityksellä sen kanssa vähän leikittiin ennen kuin päästettiin perään. Tokalla yrityksellä Cecil kävi moikkaamassa Riittaa, joka otti valokuvia. Aluksi Cecil ei edes huomannut että siellä on joku, mutta onneksi tuli takaisin leikkimään sit kun huutelin sitä luokse.

Iski kyllä sellainen ratajuoksuinto suorastaan! Ehkä me ens vuonna RotuRaceen tai jotain!