Meidän suojelukoiratestistä, mikä oli tossa 23.2, voi lukea juttua täältä. Suojelukoiratestin kuvat tosiaan tulivat nyt nettiin! Kyseisen päivän loput kuvat ovat täällä




Kiitoksia mielettömästi kuvaajalle Milja Viljamaalle!

Mun ruotsinkokeen jälkeen Riitta tuli Nannin ja Fiiliksen kans treenaamaan ja lenkille. Tällä kertaa keskityttiin kyllä enemmän siihen lenkkeilyyn kuin treenaamiseen. Mentiin kans jotain ihan uutta reittiä pitkin, hieman kyllä joutui tarpomaan ylämäkiä, mutta onneksi metsässä ei ollut liukasta!
Cecilillä oli joku iha ihme päivä kyllä eikä siksi hirveästi mitään otettu. Luoksari tuntui olevan ihan mahdottomuus likalle, varasti ihan joka kerta. Nyt se meni vähän niin että kun olen kääntynyt ja juuri antamassa käskyä niin likka lähtee hipsuttelemaan mun luokse. Parasta tässä on se, että se tietää tekevänsä väärin koska se tulee niin mielettömän hitaalla ravilla kun taas normaalisti se juoksee luokse kunnon laukalla. Lopulta helpotin niin, etten mennyt niin kauas ja kävin välillä palkkaamassa siitä, että se pitää ne istumalihakset maassa. Mulla oli vahingossa oma kapula jäänyt himaan, mutta lainasin sitten Riitan kapulaa. Cecil haki sen kyllä tosi nätisti vaikka se aluksi katsoikin sitä hieman hämillään, että nyt ei oo tutun mallinen kapula. Jotain positiivista tähän treenisessioon on kuitenkin se, että Cecil toi jälleen heti alusta lähtien käteen asti sen kapulan!




"Ai häh enkö saa tulla vielä?"

Kiitos Cecilin treenikuvista, alimmasta kuvasta ja mahtavasta seurasta kuuluu Riitalle! Loput kuvat löytyvät täältä.

Olimme eilen Cecilin kanssa suojelukoiratestissä. Alkuperäisenä ajatuksena oli, että menisin Cecilin kanssa yöksi Lindalle ja sieltä sitten aamulla ajelisimme Lohjaan, mutta koska kukaan ei ole meillä kotona, niin ei noita poikia voi jättää yksin, sillä kukaan ei olisi niitä viemässä. Niinpä tein niin, että lähdimme Helsingistä Vantaalle 5.58 bussilla keskustaan ja sieltä 6.50 bussilla Vantaalle. Koko automatkan Lohjalle taisin torkkua enemmän tai vähemmän :D

Cessu katsoo minua 5.50 suurilla silmillään että miksi ihmeessä olemme tähän aikaa ulkona.

Kuvia on itse suojelukoiratestistä tulossa myöhemmin. Linda otti videota, joten siitä saamme nauttia:

Heti alkuun Cecil veti jo innoissaan Juha Korrin luokse. Ennen testin alkamista Korri oli sanonut kaikille, että jokainen koira testataan yksilönä, tarjotaan tietyt ärsykkeet ja katsotaan miten se reagoi. Jos koira on nuori sekä mukava, niin puolustuskäyttäytymistä hän ei testaa. Cecil todettiin nuoreksi ja mukavaksi, joten siltä ei puolustuskäyttäytymistä testattu.

Cecilille näytettiin punaista valoa, joten Korri uskoo, ettei saisi Cecilille suojelukokeista tulosta. Cecilin olisi pitänyt mennä leluun vielä ahnaammin. Korri kehui puruotteen syvyyttä, mutta se ei kuitenkaan pitänyt siitä tarpeeksi kovaa kiinni, mikä juuri juontaa tuosta viettitasosta, eli sen olisi pitänyt olla ahneempi. Korri haki yllätyksekseni purutyynyn, Cecil hyppäsi siihen kyllä kiinni, mutta jälleen turhan hellästi, joten purutyyny vietiin takaisin.

Korrin loppusanat mulle ja Cecilille oli, että parempi juutti pitäisi hankkia ja sen teenkin heti kun rahaa taas löytyy. Mulla on tuollainen tyhjä juutti, minkä ostin aikoinaan kun William oli pieni. Se on kuulemma tosi tylsä lelu ja vaikea saada kunnollista otetta. Sitten totesi vielä, että kovasti Cecil kyllä tykkää leluista, eli Ceciliä kannattaa palkata treeneissä leluilla. Sitä ollaankin tehty, mutta kiva saada noin kokeneelta harrastajalta sellainen kommentti!

Oon mielettömän ylpeä Cecilistä, ainoa mikä meni punaiselle on viettitaso, ja sekin vain vähän. Arvostelupaperissa on tosiaan muutama jana ja sinne janalle on sijoiteltu rakseja. Edellä mainitsinkin, että puolustuskäyttäytymistä ei arvosteltu. Toimintakykyä ei arvostella samalla tavalla kuin luonnetestissä.

Brimin suorituksen jälkeen menimme sitten takaisin Vantaalle. Käytiin Lindan kanssa kuvailemassa nuorukaisia. Cecilin seurana 6kk vanha hollanninpaimenkoiranarttu Brimi






Cecil 10kk vanha!