Pahoittelut taas hiljentyneestä päivitystahdista. Olin huhtikuun lopusta 3vk eteenpäin lähes kokonaan vuoteenomana ja täysin liikuntakiellossa kun polveni sisäsyrjä on turvonnut. Agitreenejä jäi välistä huolella, mikä harmitti. Tässä kooste hyvin kiireisestä parista kuukaudesta:
Moiran luustokuvat
Aina yhtä jännittävää! Moira oli nukutuksesta herättyään koko päivän ilmeisen sekaisin ja vaisu. Juuri ja juuri sai syötyä ja meni sitten takaisin nukkumaan. Onneksi oli jo seuraavana päivänä kondiksessa.Isosti haluaisin kehua miten nopeasti tulokset nykyään tulevat! Taisi olla jo seuraavana vaiko sitä seuraavana päivänä koiranetissä. Täältä siis nähtävissä ja tulokset tosiaan A/A, 0/0 <3
Epäonnistunut rally-kisa
Kävimme HSKH:n järjestämissä rallykisoissa Cecilin kanssa. Treenit ovat menneet oikein mallikkaasti ja koira teki kehänauhojen ulkopuolella todella nätisti ja täpäkästi. Siis oikeasti mielettömän energisesti. Ihan niin kuin treeneissä. Mutta mun pääkopassa vääränlaisesti pyöri se ajatus, että jos me tää tehdään niin me saadaan koulari. Meillä on mahdollisuus koulariin. Apua apua apua.No kuinka ollakaan, mentiin kehänauhojen sisäpuolelle ja mun flash backit meidän äärimmäisen epämiellyttäviin tokokokeisiin palasi neljän vai peräti viiden vuoden takaa suoraan päin naamaan. Koira paineistuu, mä yritän hirveästi kannustaa, mutta koska iskee paniikki niin se ei ole aitoa. Meinasin jättää kesken. Mulla oli todella paha mieli ja tuntui vaan niin yksinkertaisen kamalalta. Äsken me osattiin? 2min sitten se seurasi täpäkkänä vierellä niin kuin aina. Nyt se laahustaa ja tekee todella epävarmasti.
No eipä siitä tulosta tullut. Ainoa mikä tuli oli todella epävarma olo. Kun luokka oli ohi, kysyin että saanko mennä radalle tekemään. Heti kun päästiin kehänauhojen sisäpuolelle takaisin niin koira rupesi taas empimään. Mutta sitten hirvesti leikittiin, tehtiin muutamia pätkiä ja uudet bileet pystyyn. Pidin tätä hyvin merkillisenä. Mutta sain sitten kommenttia muutamalta, että nyt olin rento ja itsevarma. Kun menin radalle kisatilanteessa, olin aivan järjettömän jäykkä sekä kohmeinen. Cecil on kuitenkin ohjaajapehmeä koira. Se kestää sen vaikka pommi räjähtäisi vieressä ja palautuisi siitä nopeasti, mutta pienetkin muutokset mun käytöksessä saa sen mielistelemään ja varpailleen. Muussa kuin agissa, sillä siinä kierrokset ovat niin korkealla.
Jäädään siis treenaamaan ja katellaan kisoja joskus.
Agilityhommia
Tehotiimin leirit ovat olleet todella opettavaisia. Olimme kesäkuun alussa sellaisessa jälleen kerran. Päivä oli kyllä sinänsä todella haasteellinen. Oli mielettömän kuuma ja HSKH:n alueella on niin huonosti varjoa. Onneksi oli häkki ja laitoin sen lopulta semmoisen ison hiekkakasan ja metsän väliin. Siinä tuuli mukavasti ja oli pieni keinotekoinen varjo. Olin myös hankkinut toukokuussa molemmille koirille Hurtan viilennysvaljaat. Ne ovat oikeasti aivan parhaat! Ne viilentävät pääasiassa oleellisemmat alueet, eli rinnan ja osan vatsasta.Leirit ovat opettaneet minua keskittymään huomattavasti enemmän koiran linjoihin. Olen aina ennen mennyt radalle sillä asenteella, että missä kohdassa teen mitäkin. Nyt minua on koulittu ja minua on vaadittu ajattelemaan kunnolla sitä, että missä koira menee ja liikkuu. Vauhtia löytyi muutamilta ensimmäisiltä seteiltä, mutta kun leiri kestää 10-18 niin eipä siinä koira (eikä ohjaajakaan) loputtomiin jaksa. Pidettiin rimat muistaakseni jossain 40-45cm, sillä päivä on tosiaan pitkä ja raskas kaikille.
Mites treeneissä?
Moira oli viime viikolla mukana. Sen kanssa ollaan treenattu lähinnä irtoamista palkalle. Nyt tehtiin 4-6 esteen pätkiä. Se menee jo 40-45cm rimoja vaivatta. Varmasti pian ollaan ihan 50cmkin. Hiljalleen nostetaan, kun ei noita treenikertoja ole oikeasti mielettömän montaa alla. Likka on varsin nopea ja näppärä!Cecil on tehnyt todella upeasti ja keppeihin olen todella tyytyväinen. En enää edes ajattele, että se jättäisi ne kesken. Nyt päästään taas keskittymään enemmän niihin erilaisiin lähetyskulmiin ja ohjauksiin. Kontakteista keinu on paras. Muut ovat vielä hieman hitaita. Puomin nopeus on parantunut, mutta A on haaste.
Käytännön harjoittelu - kisat
Hetken mielenjohteesta päätin ilmoittaa meidät kisoihin. Meillä on treeneissä menneet kepit ja kontaktit niin hyvin ja minun oikeasti täytyy treenata jännittävissä tilanteissa pääkoppaani. Eikä tähän ihan hirvesti ole muita vaihtoehtoja kuin se, että menee niihin tilanteisiin.Kyseessä olivat HAU:n kisat. Meillä oli ulkona ja epikset olivat sitten hallissa. Minulla oli tarkka suunitelma siitä, miten tutustun rataan, mitä teen ennen rataa ja sen jälkeen. Kaikki oli hyvin suunnitelmallista. Ja se toimi.
Ongelmanani on ollut marraskuun kisoissa ja talven treeneissä se, että mä en muista ratoja. Mä en yksinkertaisesti vaan muista. Nyt olen paljon katsonut ratapiirroksia, koittanut opetella niitä ja sitten ulkomuistista "piirtää" se mahdollisimman hyvin- Tämä on auttanut! Sillä näissä kärkeloissa ei tullut kertaakaan semmoista oloa, että olisin epävarma siitä minne pitääkään mennä.
Pidin kuulokkeita korvilla. Katsoin aluksi tutustuessani koiran linjoja pelkästään. Mitä se koira näkee missäkin, mihin se koira tippuu hypätessään, mitä vaihtoehtoja sille aukeaa. Sen jälkeen tutustuin rataan niin, että missä minun täytyy olla missäkin. Olin myös päättänyt, että menen joka kerta minun alkuperäisellä ohjaamisidealla enkä lähde muuttamaan niitä. Helposti sitä kokemattomana katsoo muita että "hei, toi on muuten hyvä idea - ehkä mä teen noin". Ja sitten kaikkein tärkein, mitä minulle hoetaan - luota koiraan. Kyllä se osaa. Se on mahtava.
Agiradalta 15vp. Olen eri mieltä keinun ylösmenosta, mutta eipä se tuossa konkurssissa haittaa. Rimapudotus oli omaa hölmöyttäni. Cecil ei koskaan pudota, mutta noh. 60cm rimat ja itse olen lähes paikallani. Koira ikään kuin ilmasta putosi riman päälle. Muuten aivan mielettömän törkeän kivan tuntuinen rata!
Hyppyrata. Oikeasti aivan fantastinen. Mieletn flow, oikeasti nopeaa ja hallittua tekemistä meiltä. Todella todella todella harmittava 5vp kielto omaa typeryyttäni, sillä en ohjannut loppuun asti vaan töksäytin. Näin se menee. Mutta fiilis oli radan jälkeen aivan katossa. Nostatti paljon itsetuntoa ja siitä sai kunnolla lisäboostia treenaamiseen.
Ikävä kyllä kesäkaudella ei oikein tunnu pk-seudulla olevan kisoja, niin keskitytään treenaamiseen ja katellaan sitten joskus uusiksi! Hyvä fiilis jäi ja nyt lähinnä oon ottanut projektiksi naksutella Moiralle ja aloittaa naksuttelu uudelleen myös Cecilille. Oon ollut todella laiska naksuttelemaan (mulla on ollut avaamaton Pro Dogin naksutin mun pöydällä ehkä joku pari kuukautta :D) mutta nyt täytyy vaan saada siitä jonkinlainen rutiini! Nyt kun on noutokapulakin hankittu, niin ehkä sitä tokoa jaksaa. Joskus. Ehkä vähän. Jos vähän kävis alokkaassa ihmettelemässä
Eilen oli hurjat kahden startin rallykisat Ojangossa! Aluksi harkitsin ilmoittavani molemmat koirat molempiin startteihin, mutta laskeskelin että en a) jaksa olla siellä seitsemää tuntia b) hintakin tuli aika suolaiseksi kun piti se lisenssikin nyt heittää kehiin :D.
Olemme tässä joulun jälkeen olleet hieman treenitauolla työkiireiden takia! Muutamaan otteeseen ollaan käyty treenailemassa kyllä. Moiran kanssa jo hieman AVO-juttuja ja Cecilin kanssa lähinnä käännöksiä. Peräpään käyttö ei kovin hääviä, sitä pitääkin treenata ihan huolella ennen kuin siirrytään avoa pidemmäksi.
Moira oli ensin! ALO-luokka ja tuomarina Tiia Hämäläinen. Rata oli oikein kiva! Moikulle vaikeuksia tuotti radan hyvin pitkät seuraamispätkät. Ei olla vielä niin paljon treenattu niitä. Loppuakohden rupesi Myyris hieman haaveilemaan - muuten meni tosi kivasti! Ikävä kyllä pudotin hihnan kesken spiraalin :---D Jähmetyin hetkeksi kun rupesin miettimään etten vahingossakaan koske koiraan ja tulikohan tästä nyt hylly. Onneksi tuli vaan -10p.
TULOS ALO HYV 75p. ----> RTK1!!
Nyt pidetäänkin pieni kisatauko Moikun kanssa ennen ylempään luokkaan siirtymistä. Se on kuitenkin vähän häslääjä ja huolettaa se että jos se keksii lähteä kentältä leikkimään jonnekin niin siinä aika nopeasti tulee kilpailukieltoa. Ostin Moiralle lahjaksi pitkän lelun minkä päässä on kaninkarvaa. Ai että se kyllä rakastui siihen. Se sai sen kojulta vielä ihan itse valita! Otin siitä huonoa videota mikä näkyy tässä. Toivon että saisin jossain vaiheessa parempaa missä en itse kuvaa+leikitä, koska hitsi et se rrrrrakastaaaaa tota lelua.
Tuomarina Pia Heikkinen. Cecilin kohdalla mun jännitys oli muuttunut aivan naurettavaksi. Mulla tärisi kädet ja oli ihan kylmää hikeä. Lämppäsin sitä ja meni siis kehänauhojen ulkopuolella ihan normaaliin cecilmäiseen tapaan. Mösötin kuitenkin paineistui heti tokalla kyltillä. Kovasti tsemppasin koiraa loppuun asti, mutta se piristyi vasta kun päästiin radan loppupäässä juosten pujottelemaan. Meillä on pari viimeisintä treeniä mennyt hieman huonommin ja siksi mä nyt jännitin niin tavattomasi mikä aiheutti sen että koirakin jännittää. Cecil on semmoinen, että mun outo käytös tai tunnetila vaikuttaa välittömästi siihenkin. Meinasin 7. kyltillä keskeyttää kun tuntui niin kamalalta että koira ei halunnut mukaan. Keskityin siihen, että meillä ei ole kiire ja että venaillaan hetki radalla perusasennossa, jutellaan mukavia, ja koitetaan uusiksi. Cecil ei myöskään enää pyörähtänyt, vaikka juuri ennen kehää heittelin sitä kahteen suuntaan ja pyysin pyörimään :D Oli kyllä niin katastrofirata - ja harmittaa ettei Mösötin selkeästikään nauttinut, vaan sillä oli vähän huoli päällä!
Kisan jälkeen kävin leikkimässä Cecilin kanssa ulkona, kipaistiin vähän lenkillä ja heittelin sille keppiä. Oli se sitten jo melkein normaalina. Edelleen hieman mielistelevä, mutta muuten ok. Pyysin sitten ulkona tekemään vähän jotain varmoja juttuja ja hirveät bileet jokaisesta. Venailtiin kilpailukirjaa sylikkäin syrjässä. Kilpailukirjat jaettiin ja tapahtui jotain aivan uskomatonta, mikä oli että saatiin tulos! Hyvä ettei leuka tippunut maahan!
TULOS AVO HYV 73p.
Eli ollaan enää yksi hyväksytty vaille koularia! Kannatti olla luovuttamatta. Nyt eksytäänkin sitten ravaamaan hetki epävirallisissa. Mua ei Cecilin kanssa alokasluokassa jännittänyt kuin hieman, mutta nyt jännittää aivan sairaasti mikä näkyy ihan selkeästi tekemisessä :D Niin opinpahan tavoille ja on sitten taas yhtä hauskaa kehänauhojen sisäpuolella kuin alokasluokassa!
Muuta kuluneen kuukauden tapahtunutta, niin käytiin Moiran kanssa Juha Oreniuksen treeneissä viime viikolla. Mimmi yllätti todella paljon! Koitan saada sille jotain tuurausvuoroja alkeis/alkeisjatkokurssille missä harjoitellaan lähinnä ohjauksiin tulemista ja hallintaa. Kontaktit ja kepit saa odottaa keväälle.
Noniin! Nyt on kyllä tehty hommia olan takaa! Treenejä ollaan paukuteltu niin aksaa kuin rallya. Kaks vklää oltiin agikisoissa ja nyt tänä vkl vietettiin oman seuran rally-kisoissa.
Agilitykilpailu 11.11 oli kyllä rankka! Mua jännitti niin mahdottomasti, että pääsin inhotuksesta, katumukseen ja siitä hieman kyllä ehkä piristyin. Jalat tuntu painavan satatonnia.
Kävelin ekalta agiradalta tokan esteen jälkeen ulos, sillä tuomariharjoittelija totesi "jos jäätte jotain uusimaan, niin menette pois". En tiennyt tämän tarkoittavan vain kontakteja, joten lähdin sitten kentältä ulos kun saatiin kakkoseste toimimaan :D Toka oli hypäri, tuomari oli jo eri. Rata oli mielettömän kiva! Siellä sit kosahti kepit. Menin liian lähelle keppejä ja se rykäsi sitten tokaan väliin. Lähetin uusiksi, niin Cecil pujotteli ehkä pari ja tuli kepeiltä pois huutaen. Yliaikaa tuli myös, sillä odotin siihen asti että koira rauhoittuu. Sit se meni ok ja loppurata tosi kiva! Kolmas startti oli agirata, siellä mä sit mokailin ite kun oltiin yli puolessa välissä :D jotenkin innostuin kun kepit onnistuivat ja kaikki kontaktit oli hienot! Niin sit mulle iski joku sekoilu täysin ja siitä sit hyllytettiinkin.
Tulokset muistaakseni HYL, joku 10 yliajalla tai 15 yliajalla, HYL
Agilitykilpailu 19.11 ei ollut niin rankka mulle henkisesti! Jännitti edelleen, muttei sillä tavalla että olisi jatkuvasti oksettanut. Edelleenkään en kyllä saanut mitään safkaa alas.
Samat virheet toistuivat kuin edellisellä viikolla. Ja ne kepit vaan tuntuu murenevan kokonaan käsiin. Unohdin myös hypärillä radan :---D mutta ironista kyllä siihen se ei edes kaatunut. Edellisistä kisoista jäi hyvä fiilis, näistä ei juurikaan.
Tulokset ei mitään muistikuvaa. 2x15 ainakin ja yhdeltä varmaan hylätty. Yhdeltä radalta myös yliaikaa just ton keppihinkkaamisen takia.
Onneksi oli sitten treenit heti tiistaina! Siellä treenailtiin serpentiiniä ja niitä keppejä. Hinkattiin niitä niin mahdottomasti. Kyllä se nyt osas tulla kovastakin vauhdista oikeaan väliin, mutta jättää sit vikan välin pujottelematta. Olen aina palkannut koiraa eteen, mutta koitettiin nyt palkata viistosti. Se auttoi! Olen myös ajatellut ostavani kevääksi namiautomaatin, varmasti helpottaa jatkoa myöskin.
Torstaina käytiin kenraalitreenaamassa rallytokoa. Takapään käyttö on hieman hankalaa Cecilille edelleen, mutta paranee koko ajan. Moiran keskittymiskyky on kasvanut hurrrrrjasti viime aikoina! Kyllä saa tytöstä olla ylpeä :)
Rally-tokokilpailut 26.11 on vuoden vika meillä! Cecil starttasi AVO:ssa ensimmäistä kertaa. Moira starttasi tuttuun tapaan ALO:ssa. Mulla ei oikein ollut kummallekaan mitään ihmeellisiä tavoitteita. Ainoa tavoite oli Myyriksen kanssa se, että se olisi paremmin messissä ja Cecilin kanssa se, että pyörähdys ja "istu, seiso, kierrä koira" onnistuisi.
Cecil oli varsin reipas! Tuli kuitenkin hölmöjä virheitä, kuten kun koiran piti tulla eteen niin se oli aivan kamalan vinossa. En vaan uskaltanut oikein lähteä uusimaan, kun Cecil tekee myös paljon sitä, että kun pyydän sen eteen, se liukuu suoraan oikealta sivulle. "Istu, täyskäännös vasempaan, istu" on ollut meillä superhaasteellinen! Teinkin siitä siksi vähän lavean. Cecil kyllä osaa tuon, mutta vain niin että pitää takapuolensa maassa ja siitä kääntyy jotenkin suoraan :D Rallyssa se pitäisi kuitenkin toimia niin, että se pehva nousisi sieltä maasta ylöskin. Mutta ne seisomisesta kiertää koiraa ympäri ja pyörähdys toimi superisti! Oon tosi onnellinen :) Cecil osaa siis pyöriä vain vastapäivään ja sille on ollut jotenkin kamalan hankala seurata apukättä ja pelkällä käskyllä heittää vastapäivään, kun pitäisi pyörähtää myötäpäivään. Seisomisessa otti ehkä yhdellä tassulla askeleen johonkin suuntaan - muuten oli hievahtamatta. Isoimmat miinukset laveista käännöksistä. Näihin panostamme.
TULOS AVO HYV -- 77p. Tuomarina Kirsi Petäjä. Petäjän terkut: Pääosin hienoa tekemistä, mutta takapäätä pitäisi treenata lisää. Papereita hakiessani tuli kyllä peukkua ja sanoi että kivannäköistä :)
Moira oli todella kiinnostunut kumirouheesta :D Se kuunteli kyllä ja oli hyvin messissä silloin kun tehtiin jotain, mutta heti vapauduttuaan on naama maassa. Onneksi alokkaan radalla oli paljon kaikkia spiraaleja ja pujotteluja jne, niin koitin vaan luottaa siihen ettei koiralle jää aikaa sähläämiseen. Moira oli hyvin kuulolla, välillä se jäi taas yleisöä tuijottamaan ja unohtui siihen haaveeseen että saisi pussailla kaikkia niitä ihmisiä kentän laidalla. Moiralla on vähän samaa ongelmaa kuin Cecilillä siinä eteen tulossa, se lähti kiertämään mua ympäri. Ohjaan jotenkin eri tavalla kisoissa, kun tätä tapahtuu molempien kanssa ja yleeensä aina kisoissa tai kisamaisissa treeneissä.
Muuten meni ihan kivasti! Edelleen semmoista pientä haahuilua kun pieni likka ei kestä vielä mahdottoman pitkiä aikoja ilman palkkaa. Erityisen ylpeä olin siitä, että Myyris piti pään kylmänä vaikka jotkut koirat rupes tappelemaan kentän laidalla.
TULOS ALO HYV -- 77p. Tuomarina Iiris Harju. Harjun terkut meille: Nättiä ohjausta.
Tarkkasilmäisimmät ehkä huomasivat Mösilin ja Moirathekoiran Musti ja Mirrin Facebookmainoksessa.
No vieteri! Oltiin Kennelliiton tiloissa tänään rally-tokokisoissa. Kennelliitto oli vahingossa tuplabookannut tilan ja siellä oli ah-das-ta! Toinen osa koulutustilaa oli sitten varattu skottien trimmauskurssille ja meille oli jätetty sitten se avoimempi tila radalle. Sinne toiseen koulutustilaan olisi pitänyt saada häkit, mutta nyt koiria piti pitää autossa, kun käytävällä ei ollut juurikaan tilaa. Oli aika paljon ihmisiä ja ovi kävi jatkuvasti. Olin hieman ahdistunut siitä, että miten se kaikki härdelli vaikuttaa Moiran tekemiseen, kun se ei kuitenkaan ole montaa kertaa "halleissa" ollut.
Tässä istumisesta juoksuun
Lähtövuorossa seitsemäntenä meni Cecil. Se teki tosi hienosti! Mulla tärisi jalat jostain syystä ja mokasin kyltillä "koira eteen, 1 askel taakse, 2 askelta taakse, 3 askelta taakse". Kolmas askel oli vajaavainen tai korjasin jalkojani enkä huomannut sitä. Siitä tuli -10p. Harmittaa kovasti, koska oltais muuten päästy palkinnoille :---D
Tuomarin sanat: Kaunista sujuvaa yhteystyötä. Iloisesti suoritetut tehtävät - aika 1:24.87
Cecilin loppupisteet 89p./100p. --->RTK1!!
Moira olikin tokavikana lähdössä. Mua jännitti niin kauheasti, mutta ajattelin vetää kehumisen ja tsemppaamisen kannalta ihan "överiksi" sillä tiedän että hallit on tuntemattomia, matto pohjana on tuntematon ja varmastikin hyvin hajurikas :D
No se meni vähän niin kuin pelkäsin, eli haisteluksi ja sähläämiseksi. Ei se oikeen tajunnut että ollaan jotain tekemässä. Treenejä ei toki ole paljoa alla ja kestävyys tehdä palkkaa on sen mukainen. Kyllä se pirteästi ja iloisesti puuhaili silloin kun jaksoi keskittyä seilaamiseltaan. Jossain välissä se äkkäs sen seinän mikä oli yhtä peiliä. Sitä kohti se sitten nykäsi ja nosti häntää korkealle. Lopulta se ehkä hiffasi, että peilit on ok, eikä siellä ole yhtä hienoa ja mahtavaa pentua kuin hän :D
Minä MOKASIN TAAS saman kyltin samalla tavalla nyt myös Moiran kanssa. Siitä se meidän tuloskin jäi uupumaan :(
Tuomarin sanat: Keskittyminen meinaa karkailla, mutta osaamista siellä on - aika 2:12.04
Moiran loppupisteet 68p./100p. --> ei tulosta
Ens kuun loppuun voisi ehkä uskaltaa jotain kokeenpoikasta katsoa, mikäli saadaan nyt hyviä treenejä alle. Onhan nää kisat tullutkin hyvin äkkiä ja treenaamiseen ei ole juuri ollut aikaa, kun oon tupannut tekemään iltaan asti töitä. Jospa sit siellä Myyriskin pääsis taas tulosten makuun. Hauskaa kyllä oli. Ja nyt mulla on sohvan koristeena kaksi hyvin hyvin hyvin väsynyttä tyttöstä. Ennen ansaittuja päiväunia, suostuttelin Cecilin vielä koularikuvaan.
Lauantaina pakattiin Ellin autoon mun piskit ja lähettiin ajamaan kohti Kirsu-hallia! Moira oli lähtövuorossa toinen ja Cecil loppupäässä, joten oli erittäin helppoa lämppää molemmat! Tuomarina oli Heikki Palosaari.
Radalla oli hurjasti käännöksiä!
Moiran rata oli, noh, moiramainen. Eli täynnä ihan epämääräistä häseltämistä :D Olin lämpännyt sen hyvin ennen kehää, mutta ei sillä keskittymiskyky sit kuitenkaan riittänyt. Toki Myyris oli vasta kolmatta kertaa hallissa, siellä on vähän tiiviimpi tunnelma ja äänet kuuluvat helpommin. Siitä olen äärimmäisen onnellinen, ettei se haistellut tai mitään. Se vaan sääti! Se tökki kylttejä ja pujottelun tötteröitä. Kyllä mua radalla vähän harmitti, kun se pyörähteli turhia ja kun molemmat uusimiset oli käytetty, niin ylimääräisestä pyörähdyksestä otettiin -10p.
Kaikesta huolimatta ei tulos ollut kaukana kun kovimmat pudotukset pisteissä otettiin samasta asiasta! Moira molemmilla maahanmenoilla nousi jossain vaiheessa istumaan (en voinut enää uusia) ja sieltä tuli yhteensä -20p. Kehänauhan vieressä oli liikkeestä maahan sekä 360 astetta vasemmalle. Siinä Moira jäi sitten kesken seuruun tuijottamaan yleisöä ja heiluttamaan häntää ihmisille. Oli kyllä pienestä kiinni ettei se olisi valunut nauhojen ulkopuolelle :D Mut välillä menee näin. Kyllä mua sit jossain vaiheessa nauratti. Etenkin sitten kehän jälkeen, kun tiesin et nyt oli ihan liikaa virtaa lapsosella.
Tulos HYLÄTTY 58p./100p.
Ceciliä ehkä lämppäsin peräti liikaa. Koitin saada pahimmat virrat pois, kun se haukkui ja edisti+poikitti :D Se radalla toki saattoi reagoida myös mun mahdottomaan jännitykseen. Se ei ollu niin energistä, mihin olen Mösön kanssa tottunut, mutta tasaisen varmaa! Ja niin kuin Ellikin sanoi, että mielummin noin kuin niin, että Cecil huutaa ja säheltää koko ajan. Ollaan vielä niin uunoja näissä hommissa, et vähän joutuu kokeilemaan mikä tepsii minkäkin kanssa :D
Tyylipisteitä lähti vasemmalle käännöksissä ja vinosta liikkeestä maahanmenosta. Mutta vasemmalle käännökset on työnalla. Muuten oli tosi jees! Ja ens viikolla sitten taas
Tulos HYVÄKSYTTY 90p./100p.
Täten ensi viikolla Cecilillä on mahdollisuus koulariin!! Moirakin tulee mukaan muistelemaan, jospa silloin penska jaksais vähän keskittyä :D Välillä aina hienosti muisti et oltiin jotain hommiakin tekemässä.
ps. Cecilin kauan odotetun agitreenit peruuntuivat, koiralla oli hiertymä kainalossa. En halunnut että menee niin tiivistunnelmaisessa lajissa pahemmaksi! Koitetaan uusiksi parin viikon päästä.
Oli hyvin kiireinen viikko, mutta onneksi viikonloppuna oli hyvin aikaa! Olimme sopineet Ellin kanssa, että menemme neljän hengen ryhmänä treenaamaan Espoon Agimestaan rally-tokoa ratatreeninä. Paikalla oli MES ja ALO koirakoita, joten laitoimme molemmat vaihtoehdot esille. Meille aloittelijoille oli myös muutama AVO-kyltti eksynyt - niin päästään hieman tutustumaan niihin jo!
Cecil suoritti kanssani radan kerran ja siitä löytyy videota alta. Perusasennoissa ja eteentuloissa on vinoutta mutta keskityn nyt vain aluksi siihen tekemisen meininkiin ja siihen että toi on ihan parasta tekemistä. Itseäni kun ei traagisesti häiritse. Oon kyllä superylpeä Mösöön, sen vasemmalle kääntyminen on parantunut huimasti!
Tehtiin myös sivussa muutaman kerran keppejä. Jätin targetin ja lähettelin koiraa keppien molemmilta puolilta. Oli kiva päästä treenaamaan pitkästä aikaa niitä irrallisena! Oikean välin hakeminen on parantunut huimasti ja löytää oikean kohdan vaikeistakin kulmista. Haasteeksi jää edelleen se viimeinen välikkö. Hirveästi kun tekisi mieli varastaa palkalle.
Moiran kanssa tehtiin rata kahdessa pätkässä ja vedin sen kanssa superbileet pätkien välissä (sekä pienen huilitauon). Kyllä se on reipas pieni likka! Videota ei ole, mutta ehkä jossain vaiheessa. Paljon vielä palkkausta ja hurjasti keskittymiskyvyssä on kesken. Mutta eipä tässä ole mikään kiire! Tosi kiva on huomata, että se ei ota enää niin järjettömästi häiriötä muista koirista ja ennen kaikkea se, että Moikku leikkii treenikentällä hurjan hienosti!
Kipastiin myös Riitalla kylässä koko köörillä. Mulla oli myös William mukana! Se ei olekaan nähnyt Riittaa saatika Fiilistä pitkään aikaan. Enkä ole aivan varma, että onko se nähnyt Gleetä sitten sen pentuaikojen. Riipastiin 2,5h metsälenkki ja kyllä koirilla oli mukavaa! Wiltsukin oikein muotitietoinen kurahaalarissaan. Katsoo jos ensi viikolla kerkeis kans vetää vähän pidempää rundia jollain kaveriporukalla, ennen kuin Wipetin menee ensi viikon jälkeen takaisin kotiinsa äidilleni.
Kipastiin Ellin kanssa Kirkkonummella rally-tokokisoissa. Olin ilmoittanut molemmat pikkuapinat mukaan. Cecil ei minua juurikaan jännittänyt, mutta tärisin jännityksestä Moiran vuoksi :D Olemme kuitenkin treenanneet todella vähän ja tyttelillä on vielä vauvakoiran aivot, mitkä ei kauhean kauaa jaksa keskittyä. Isompia odotuksia ei kummankaan kohdalla ollut - pidetään hauskaa ja nautitaan!
Vietettiin kisa-alueella oikeastaan koko kisapäivä, sillä Ellillä oli mestariluokassa koira, voittajassa nollakoira ja toimi vielä avoimessa sihteerinä. Onneksi oli kaksi isoa häkkiä minne sai koirat nukkumaan. Mäkin kerkesin jossain välissä kuvaamaan muita koirakoita ja käymään ratapiirustusta läpi päässäni. Moira aloitti ALO:n tokana ja Cecil numerolla 16. Jäi siis hyvin väliä koirien startteihin.
Koska tämä oli ensimmäinen kisa molemmilla likoilla, ennen luokkaa tapahtui sirun tarkastus ja mittaus. Mittakeppi laitettiin 50cm kohtaan ja todettiin että molemmat ovat selvästi yli sen, joten >50cm merkattiin kisakirjaan.
Sää oli kuin morsian, eli aivan hirveä ja katastrofaalinen satunnaisesti aurinko paistaen. Moiran radan kohdalla satoi aika rankasti vettä, mutta jo Cecilin radan aikana paistoi taas aurinko :D
Suurimpia jännitysten aiheuta oli Cecilin kohdalla eteenmeno. Ohjaan jotenkin tyhmästi käsillä sitä aika usein niin, että se kiertää mun selän oikealta puolelta, sen sijaan että se tulisi eteen. Moiran kohdalla toi on tyyliin yhtiä bravuureita, mutta "kierrä koiran ympäri" kaikissa muodoissa on hankala. Etenkin maahan ja kierrä koiran ympäri -kyltti on eeeerityisen vaikea pienelle sielulle. Se nousee melkein aina istumaan kun se menettää katsekontaktin muhun. Tätä nyt on oikein tehotreenattu, samaten Mösön kohdalla eteenmenoa. Sit piti vaan pitää sormet ristissä, että pikabriiffi on toiminut.
Ja niin se pikabriiffi toimi!! En voisi olla yhtään onnellisempi!
Moiran rataa en kunnolla edes muista kun taisin olla niin lukossa :---D Se teki superreippaasti, mutta ite sähelsin jotain ja pujottelussa ensinäkin menin aivan liian hitaasti ja sen lisäksi talloin Myyriksen varpaat vahingossa. Sen jälkeen se oli aika haluton kääntymään kunnolla vasemmalle. Uusin pariin otteeseen jotain liikkeitä. Vähän turhia uusimisia. Oltiin saatu jostain -1p. niin menin uusimaan sen niin siitä tuli sitten -1p. + (-3p.) :D Että fiksuja ratkaisuja minulta (Y).
Tulos: Hyväksytty - 71p. // Aika 1.56:43min
Tuomarin terveiset arvostelupaperiin "hyvin kannustettu. Jätä juoksussa tilaa koiralle" mikä oli äärimmäisen hyvä pointti koska meiltä lähti juurikin -10p. siitä että sekoilin sen pujottelun kanssa :D
Cecili kanssa ei sit niin jännittänytkään. Se on niin super ja osaa keskittyä, niin lähinnä vaan ite pitää olla mokailematta. Cecil oli aivan super! Teki nätisti ja reippaasti.
Tulos: Hyväksytty - 99p. // Aika 1.20:06
Tuomarin terveiset arvostelupaperiin "kaunista yhteistyötä! :)" Lämmitti mieltä suuresti! Yksi virhepiste läpi kyltillä 11. eli 270 astetta vasemmalle. Todennäköisesti piste lähti siitä, ettei se ollut kovin puhdas.
Loput kuvat löytyvät täältä! ja iso kiitos Ellille kuvista. Ihana saada muistoja talteen :)
Kävimme koirien kanssa kaverin vanhempien luona Klaukkalassa. Koirien kans vedettiin vähän rundia, mutta muuten vaan rentouduttiin ja nautittiin olostamme.
Viikolla kävin tyttöjen kanssa vetämässä aksaa. Koitin myös epätoivoisesti jotain treenivideota ottaa nojaamalla puhelinta tuolin jalkoihin :--D Kuvakulma on sen mukainen. Cecilillä on nyt lisenssikin ja kovasti koitetaan nyt vaan saada kontakteja varmaksi, kauheasti sitä joutuu varmistelemaan. A:lla pitäisi saada rytmitettyä niin että se ei loikkaisi juuri kontaktipinnan yläpuolelta. Pointtina oli saada sen kanssa vain tehtyä jotain hyvällä fiiliksellä! Tehtiin muutamia välistävetoja ja ohjauksiin tulemista, hinkkailtiin myös keppejä mutta siitä en saanut otettua mitään pätkää. Pidin nyt välistävedoissa rimat matalalla, hiljalleen niitä vois muutenkin alkaa hinaamaan taas korkeammalle, niin päästäis tän vuoden puolella vielä karkeloihin! Oma ohjaaminen tulee selkeästi vähän myöhässä, pitäisi lähteä aikaisemmin kääntämään niin ei tulisi tuollaisia turhia kaarroksia!
Moiran kanssa vaan lähinnä leikittiin. Pari hassua putkea tehtiin ja lähetystä hypylle. Myyris on hieman huonosti leikkinyt treenikentillä, mutta nyt tuolta Tuusulan mätsäristä ostin huippukivan narupallon niin sillä kyllä lähtee! Ei se oikeen sen pallon päälle ymmärrä, mutta vetämisestä se tykkää. Takaakierto oli se juttu, mitä otettiin molemmilta puolelta. Esteistä nyt myös A ja puomi on tullut tutuiksi.
Tällä viikolla kävimme myös ystäväni Ellin kanssa treenaamassa rally-tokoa! Kisathan ovat jo ensi vkl ja kyllä kuumottelee :D Treenaamisen puute näkyy ja itse taidan olla sekaisin kuin seinäkello, vaikka miten koitan päntätä niitä asioita mistä menee pisteitä ja mistä ei. Moira tekee hienosti silloin kun tekee, mutta attention span on kyllä nuorukaisella pieni. Ei tosin mikään ihmekään, kun ei treenikertoja turhan paljon ole. Ollaan nyt kuitenkin joka päivä tehty jotain pientä ja se näkyi ns. teknisessä osaamisessa. Eli osaa nyt kiertää seläntakaa, tulla eteen jne jne. Vasemmalle 360 ja ylipäätään vasen täysikäännös aiheuttaa harmaita hiuksia sekä Myyriksen ennakoiminen. Ihan kuin äitinsä :D Maahanmenoa on niin joskus aikoinaan hinkattu, että aina kun pyydetään istumaan niin siitä heittäydytään jo maahan häntä heiluen et eks me tehtäis mielummin tätä. Onneksi saa jotain uusia ja ALO-luokassa saa käsiavuista anteeksi. Plääninä on pitää käsi ylhäällä kun pyydän istumaan, jospa saisin telepaattisesti sitä pidettyä siinä asennossa.
Cecil oli kyllä taitava! Pieni pätkä saatiin videolle. Se tietty edistää ja keulii, jossain välissä se aloitti huutamisenkin mihin kyllä puutuin.
Niin kuin videolta huomaa niin hirveästi vaan jeejee hienoa hieno jes jee hieno täällä. Tehään pirteesti kerrankin kun saa niin tehdä! Ei oo niin haudanvakavaa.
Kipastiin likkojen kanssa treenaamassa. Oltiin vähä huonosti prime timenä, mutta meille löytyi kuin löytyikin hyvin tilaa.
Tehtiin Moiran kanssa aluksi hieman rally-tokoa ja pieniä perusasentoharjoituksia. Pyrkimyksenä olisi syksyllä päästä rallykisat korkkaamaan pikkublondin kanssa, niin pistetään kaikki käännökset ja pyörittelyt tehotreenin alle! Ainoa mitä en oikein päässyt treenaamaan on spiraalit ja pujottelut. Myyris on edennyt kuukauden aikana hurjasti! Pitäisi vielä opettaa sitä kunnolla leikkimään. Se hyvin heikosti leikkii treenikentillä jos on paljon häiriötä. Ei se haahuile tai mitään, mutten saa siitä räjähtävää energiaa irti. Pitää kokeilla vielä erilaisia leluja ja treenata ihan sitä häiriössä leikkimistä :)
Cecil on nykyisin tokossa aivan kuin eri koira. Muistan hämmentyneenä ja suruissani sitä aikaa kun se paineistui tosi paljon - todennäköisesti liiallisen treenaamisen ja vaatimustason nopean nostamisen johdosta. Nyt se on niin iloinen ja se jos mikä tekee minut onnelliseksi. Teknisestihän tuo nykyinen meno on kamalaa katseltavaa :D se nojaa, hieman poikittaa ja sitten vielä vähän edistää. Meillä ei kuitenkaan ole tokossa tai rally-tokossa tai missä ikinä tavoitteet kovin korkealla. Ainoa prioriteetti on se, että on oikeasti superkivaa. Jäävät meni kaikki hienosti ja tehtiin kaikenlaista täpäkästi! Pitäis käydä kapula ostamassa niin vois treenata pitoja. Paikkista ollaankin paljon treenattu, joten ei se taida oikeen muusta kiinni kuin siitä ällöttävästä kapulasta!
Tauoteltiin ja sitten tehtiin vielä hetki aksaa. Moira tutustui ensimmäistä kertaa A-esteeseen. Ja targetin kanssa lähettelyä hypyille, putkeen, putkelta hypylle ja hypyltä putkeen. Perussettiä!
Cecil kun pääs vapaaksi se hyppäsi aitojen välistä esteiden luokse huutamaan :D Niin ihana katsoa kun se on innoissaan ja haluaa tehdä. Tehtiin muutamia epämääräisiä pätkiä. Pointtina vahvistaa keppejä, keppikulmia ja kontakteja. Mösö oli superhieno kepeillä. Ymmärrettävästi kun ei olla hetkeen treenattu niin se ei kestä sitä että irtoan itse sivusuunnassa. Katellaan sitä sitten seuraavissa treeneissä!
Tehtiin hyvin pientä radanpätkää, missä pointtina oli lähinnä vaan mennä lujaa ja irrota. Tehtiin välillä myös 4-2 takaperin, mikä olikin vähän vaikeampi Cecilin rytmittää, kun ei putkesta voi juosta pää viidentenä jalkana kepeille! Jäi tosi hieno fiilis. Nyt on sohvalla kyllä väsynyttä koiraa. Moira nukkuu oikealla puolella ja Cecil vasemmalla puolella kun itse istun läppäri sylissä. Onneksi ostin kolmen istuttavan sohvan ;)
Samalla kokoonpanolla käytiin taas treenaamassa. Eli oma lössi + Petra & Taika. Alunperin meidän piti rakentaa hieno rata, kunnes tajusimme että ei jaksa eikä meillä ole mitään kiinnikkeitä eikä se oikein auta jos kasaa ruohoa kyltin päälle jottei tämä lennähtäisi lentoon. Olimme siis ilman!
Cecilin kanssa alettiin ottamaan nyt noita sivulta eteen -> vasemmalta/oikealta sivulle. Samaten seuraten 1, 2, 3 askelta pysähdyksien kera ja sama sitten niin että koira eteen ja sit kävelen taaksepäin 1, 2, 3 askelta niin että jokaisen välin kohdalla koira jää eteen istumaan.
Cecilin kanssa ei ollut ongelmaa, mutta ongelma oli William! Se ei millään ymmärtänyt miksi sen täytyy kiertää minut ympäri. Ei sitten niin millään. Se tietää sanan kierrä, mutta se tarkoittaa jonkin ulkopuolisen kohteen kiertämistä, ei mun selän takaa kiertämistä. Kyllä sitä hetki jankattiin, ennen kuin onnistuttiin, mutta onnistuttiin kuitenkin. Pitää treenata vielä paljon lisää, onneksi on vielä hieman aikaa ennen sitä rallymölliä! Wiltsun kanssa tehtiin rallyssä kutakuinkin noita samoja juttuja mitä Cecilinkin.
Sagurin kanssa otettiin avokylttejä hieman. Noita istu, käännös vasempaan/oikeaan istu. Sit vaan seuruutin ja leikitin.
Wiltsua sit seuruutin ja pyörittelin enemmän. Mut ei enää rallyjuttuja otettu. Mulla olis tähtäimenä päästä kokeisiin tässä talven aikana tai sitten viimeistään keväällä. Pitäis aloittaa tehotreenit, jotta napattaisiin se TK1 toivottavasti sit siinä ensi vuoden puolella jo!
Ongelmia tietenkin on, mutta kyllä me aika alussa ollaa. Wiltsu meinaa jatkuvasti ennakoida tuota maahanmenoa. Ihan perus seuraamisenkin aikana se välillä näyttää siltä että vetäisi maahan. Se rakastaa sitä liikettä. Liikkeestä maahanmeno on Williamille se, mikä monille koirille agilityssa putki on.
Lyhyttä seuraamisvideota, myöhemmin toivottavasti parempaa pätkää. Loppuakohti hieman vinottaa ja palkkaan erheekseni oikeasta kädestä. Mulla on yleensä tapana palkata suusta tai sitten jommasta kummasta kädestä. Musta on kiva vaihdella. Mutta ilmeisesti ton vinottamisen takia nyt pitäis lopettaa se palkkaaminen oikeasta kädestä kokonaan. Mut ei toi pelkkää pahaa ole, vaikka onkin epäsiistin näköistä! Innokkuutta ainakin löytyy herralta jos ei muuta. Ja se on pääasia, sillä innokasta ja motivoitunutta koiraa saa helpommin muovattua. Nyt tietää mikä menee pieleen ja niihin epäkohtiin on helpompi tarttua :)
Oman poppoon ja Petra & Taika kokoonpanon kanssa menimme Norssin hiekkakentälle treeenaamaan rally-tokoa pitkästä aikaa. Cecilhän ei ole kys. lajiin edes tutustunut ja Wiltsun kanssa otettiin sitä viimeksi kai viime kesänä. Mutta, koskaan ei ole liian myöhäistä ja noi kisatkin on ihan kohta! Tän päivän perusteella mä taidan heittää Williamin sittenkin namiluokkaan. Tarkoituksena oli harjoitella Sagurin kanssa AVO-kylttejä, mutta sain tulostettua ALO-kyltit ja 3 ensimmäistä AVO kylttiä kun paperi sitten loppui. Tötsiäkään ei ollut, joten tehtiin semmoisia hiekkakakkuja! Treenattiin sitten sitä alokasluokan rataa mikä me Petran kanssa rakennettiin vaivalla kivistä ja hiekasta.
Radan kokoaminen oli hauskaa, surkuhupaisalla tavalla. Mitään telineitä meillä ei ole, joten heiteltiin sitten kiviä ja hiekkaa lappusten päälle. Mä en ole rataa rakentanut aikoihin eikä ole Petrakaan. Välit laitettiin siis vähän mututuntumalla "khyl tää on ihan riittävä" -meiningillä. No useampaan otteeseen rataa suorittaessa niin ei ollut riittävä, mut toimivahan se silti oli!
Sagurin kans meni ihan ookoosti, otettiin kerran rata läpi ja sit oli Taikan vuoro. Cecil seurasi sitten Taikaa. Cessun kanssa mentiin enemmän tai vähemmän imuttaen koko rata. En ole nyt muuta sen kanssa yrittänytkään tehdä kuin imuttaa sitä silleen että se oikea paikka juurtuu sen kalloon. Yksi iso ongelma mikä paistoi oli se, että sana "ODOTA" oli käsittämättömän vaikea sisäistää. Joo, siis et Cecilistä oli ilmeisesti okei, että jos hän istuu, mutta pyörii maagisesti paikoillaan silleen että näkee mut koko ajan et se olis hyväksyttävää. Ei Cecil, se ei ole. Saat käännellä vain päätäsi, et kroppaasi.
Tytöstä pientä videomatskua, toi spiraali on väärin tehty, tän siitä saa kun tekee ulkomuistista katsomatta sääntöjä :--D Hienosti se jaksoi :) ihan hyvillä mielin ja itsevarmana siihen rallytokon nakkimölliluokkaan. En mä tiedä kuinka paljon siellä sitten saa syöttää, mut se selvii sitten. Ja onhan tässä aikaa treenata.
Wiltsun kanssa taidettiin ottaa kerran ja sit vaan leikittiin. Alkoi olla niin pimeää jo.
Ihan lopuksi otimme vielä Petran kanssa paikkista. Nuoriso kitisi Sagurin ja Taikan takana kun ne siinä makasivat maassa vierekkäin. Sen jälkeen vielä otin seuraamista, selkeää kehitystä on tapahtunut täykkärissä kun totesin että saksalainen täysikäännös on Sagurille parempi vaihtoehto. Samaten vasemmalle käännöksestä on tullut huomattavasti tiukempi kun vertaa siihen kaareen mitä se vielä muutama kk sitten oli.
Mut joo! Oli varsin kiva treenata rallyakin vaihteeksi. Kiitän Petraa kuvista sekä videosta!
Huh mikä aamu. Laitoin kaksi herätyskelloa seitsemäksi ja laittelin ne eri puolille huonetta, onnistuin kuitenkin nukkumaan pommiin ja heräsin 8.30, kun mun juna lähtee 8.47. Ei siinä ehtinyt mitään tehdä. Mun oli pakko ehtiä siihen, sillä seuraava tulee liian myöhään, joten myöhästyisin pahasti. Mukaan ehti juuri ja juuri koira, rahat, kisakirja-rekkari-rokkari ja siihen se taisi jäädäkin. Tuli järkyttävä kiire, joten juostiin Sagurin kanssa yhtä mittaan reilu kilsa. Alkoi tuntumaan aika pahalta, mutta pakko sitä oli :D
Ehdittiin kuitenkin kivasti. Menimme Claudian kanssa samaa matkaa. Matka taittui ihan kivasti. Nea tuli meitä vastaan Masalan asemalle. Ei oltais muuten hirveen hyvin paikalle varmaan löydetty :D
ALO:ssa oli 24 kisaajaa, joista osa oli poissa. Paikalla oli yllättävän paljon collieita! Niin pk kuin lk/sk. Sagur oli aika haahuilevalla päällä, mutta oon jo niin tottunut siihen, et sillä menee hetki, ennen kuin se on "hereillä". Nopeasti se alkoi sitten tarjoamaan kontaktia ja tekemään, annoin sen kuitenkin hengailla aidassa kiinni aika pitkään, ettei sitten "kulu" ennen vuoroamme.
Kymmeneltä alkoi rataan tutustuminen. Kävin radan kahdesti ympäri. Eniten ongelmia mulle tuotti spiraali ja edestakaisin pujottelu. En ikinä muista kummalta puolelta, pitääkö se kylttikin käydä ympäri vai mitähäh. Tutuvaiheessa mä kuitenkin osasin, kun kaikki kyltit käytiin läpi aluksi yhdessä, ennen kuin sai haahuilla itsekseen.
Olimme numerolla 23, suoritimme radat toiseksi viimeisinä. Oli kummaa lahnailua, kontakti putosi muutamissa kohdissa, mutta pysyi muuten ihan kivasti. Olisi saanut olla enemmän draivia, mutta ehkä se sieltä, kun kisatilanteisiin tottuu. Vauhti oli mulla kumman hidas, luulin meneväni hyvää vauhtia, mutta kun katsoo videolta, niin käsittämättömän hidasta hiippailua.
Ekalla kyltillä tuli taluttimen kiristys, sitten tuli vielä tokallakin ja kuudennella kyltillä. En itse moisia huomannut ollenkaan. Kymmenennen kyltin kohdalla (pujottelu) Sagur osui vahingossa kylttiin. Mun oma syy, en antanut tarpeeksi tilaa ja raasu oli niin keskittynyt kontaktin pitämiseen. Se ei kuitenkaan pahasti osunut, joten siitäkin meni vain yksi piste.
12 kyltin kohdalla (eteen, oikealta sivulle) kusi taas. En vaan käsitä. Ollaan harjoiteltu sitä nyt paljon ja onnistuu vallan mainiosti. Tehtiin kanssa samaa kun odoteltiin vuoroamme, mut jotenkin se lähti taas haahuilemaan mun ohi. Nostin käden ylös ja sanoin että uusimme. Peruutettiin hieman ja otettiin uusiksi, nyt Sagur teki sen todella hyvin (: uusimisesta menee vain -3 pistettä ja uusia saisi kahdesti kisan aikana. Me ei onneksi tarvittu kuin yksi uusiminen :D
Lopputuloksena oli 93/100p. hyväksytty. Ykkösiä meni ja sitten yksi kolmonen. Aikamme oli 2:04. Sijoitus 9/24.
Petra tuli eilen Taika sheltteineen treenaamaan rallya. Meinasin mennä aikataulu vähän tiukoille, kun piti hakea postista mystinen paketti ja sen jälkeen juosta vastaan. Mystisestä paketista löytyi kamera 8)! Hieman myöhäinen synttärilahja, mutta kyllä kelpaa! Nyt ehkä tää inspais mua ottamaan itse kuvia hauveleista ja Spidistä.
Otin molemmat koirat mukaan. Mentiin häkkiin, sillä ei ollut tilaa oikeen muualla ja radan rakentaminen hiekkakentälle oli mahdotonta vähäisen tilan vuoksi. Häkkiin kuitenkin mahtui kivasti. Suunnittelin rataa himassa, otin pätkiä eri videoista ja radoista. Jotenkin se tuntui paperilla olevan maailman selkein juttu, mutta radan rakentaminen olikin jo ihan toista :D en ole koskaan säätänyt itse kylttejä ja se oli kyllä yllättävän haastavaa! Saatiin kuitenkin kiva rata aikaiseksi. Otettiin siihen eteentuloja, saksalaista täyskäännöstä, pujottelua ja muuta. Suoritin Sagurin kanssa radan kahdesti. Selkeästikin tuo eteentulo on jotenkin vammaantunut. Se jää väkisinkin vinoon, vaikka olen palkannut sitä vaikka mistä suunnista molemmista käsistä. Eikä sen pitäisi tietää, että miltä puolelta mennään sivulle, kun rallyssä koiran pitää mennä vasemmalta tai oikealta, riippuen siitä mitä kyltti käskee. Mut joo treeniä lisää, alkaa vaan aika loppumaan, huomenna meillä on jo kisat jaiks! Musta tuntuu, että noissa kylteissä tullaan kusemaan, muttah.
Kokeilin huvikseni Wiltsun kanssa. Koiran, jolla on jatkuvasti niin korkea vire ja yliyritys päällä, ettei pysty keskittymään tarkkoihin juttuihin. Noh, seuraaminen ei meillä ole vielä hanskassa, joten imuttelin sitä kutakuinkin radan läpi, toki välillä käsi kohosi hieman koiran suulta. Hienosti kuitenkin veti sen pienen alkuhäslingin jälkeen. Kaikkein ylpein olen istu, maahan, kierrä koiran ympäri liikkeestä. Wiltsu jäi hienosti sivulle, heittäytyi kauniisti maahan ja odotti nätisti, että kierrän sen ympäri. On se niin taitava lapsi :D
Sagur oli jotenkin vähän depispäällä, niin innostutin sitä käskemällä sitä kiertämään sählymaaleja, käskin sitä kumartamaan, hyppäämään, haukkumaan, depis olikin jo poissa, joten pystyi jotain treenaamaan. Otettiin pikkupätkiä seuraamista, liikkeestä maahan, seiso. Oikeastaan kaikki alo liikkeet paitsi hyppyä. Paikallamakuussa ei ollut ketään koiraa seurana, mutta Petra leikitti ja teki juttuja Taikan kanssa lähellä, eli häiriöstä sekin käy.
Williamin kanssa yritettiin vähän tokoilla. Otin lyhyen paikkiksen. Ollaan harjoiteltu himassa aika paljon, en ole yli minuuttia kehdannut vielä ottaa sisälläkään, joten ulkona vedettiin jotain puolta minuuttia.
Like Petra says, päätöntä noutoa.
Lopuksi leikin vielä kunnolla molempien kanssa. Vanhasta villasukasta on paljon iloa koko perheelle!
Petra otti Williamista ne palkintoposet.
Se alkaa tosissaan näyttämään jo koiralta!
Lähdimme lopuksi vielä heittämään lenkkiä. Kiitoksia kivasta päivästä (: kuvat löytyvät täältä. Kaikkien kuvien Petra S, paitsi se yksi, missä Williamilla on ruusuke suussa.
Ei tarvinnut sittenkään säätää alkuperäisen suunnitelman mukaan, olisi mennyt aivan liian vaikeaksi. Onneksi sain Petran mukaan, se on semmonen suunnistaja ja tiesi muutenkin missä I-HAH:ih kenttä oli, kun treenailee siellä. Taikuri-Taika sheltti tuli mukaan.
Ulkona oli todella kuuma. Sagurin turkki tuntui välillä olevan ihan tulessa, mutta onneksi tuuli suhteellisen paljon ja välillä aurinko meni pilveen. Se joi vettä tajuttomasti, enkä kyllä yhtään ihmettele.
Kuuluimme jälleen siihen ALO II porukkaan, joten meillä alkoi rataan tutustuminen klo 11. Suoritimme radan neljänneksi viimeisinä.
Rata oli todella kiva! Siellä oli paljon käännöksiä ja semmoisia varmoja kylttejä. Muodoltaan sellainen X, jonka päät on suljettu tai ehkä paremman mielikuvan tuottaa teräväkärkinen kahdeksikko.
Oltiin numerolla 37. Lähtökyltin jälkeen tuli liikkeestä maahan, ei moittimista. Hissinä ja nousi suoraan ylös. Sen jälkeen tuli 360 muistaakseni vasemmalle, ei moittimista siinäkään. Tuli täysikäännös oikealle (täytyi tehdä viistosti). En muista pahemmin muita, mutta oli koira eteen, 1 taakse, 2 taakse ja 3 taakse, koira sivulle ilman istumista ja matka jatkuu, saksalainen täysikäännös, pujottelua, juosten seuraamista ja muuta. Kylttejä oli radalla 20 + Lähtö ja Maali kyltit.
Meidän tulos oli 79/100p. ja sijoituksemme oli 31/40.
Ensimmäinen virhe tuli neljännen kyltin kohdalla. Se oli muistaakseni se, missä koiran piti tulla eteen yadayada tai vaihtoehtoisesti se, missä koira eteen ja sen täytyy kiertää vasemmalta. Minusta se tuli tuossa ekassa vaihtoehdossa. Näytin kädellä kaaren ja sanoin eteen. Sagur ilmeisesti katsoi käsiliikkeeni silleen, että se näytti liikkeeltä "kierrä" joten se oli kiertämässä mua, se ei ehtinyt mun taakse, mutta rintamasuunnan ohi meni kuitenkin. Tulihan se sen korjauksen jälkeen eteen ja liike suoritettiin normaalisti. En tajunnut, että tuosta menee 10 pistettä pois (luokitellaan väärin suoritetuksi tehtäväksi) joten en uusinut sitä. Rallyssä saa uusia kaksi kylttiä niin, että siitä tulee vain -3p. Mutta toisaalta, jos olisin uusinut sen ja sekin olisi mennyt päilleen, niin olisi tullut -13p. Mutta joo.
Seuraava virhe tuli kyltissä 10, mitä en todellakaan muista. Hihnan kiristys oli syynä ja siitä tuli 1virhepiste.
Kolmas virhe oli tismalleen samasta syystä ja tismalleen yhtä suuri, kuin tuo ensimmäinenkin virhe. Tuli kyltissä 13. Siinä oli liikkeenä mun mielestä eteen ja siitä oikealta sivulle.
Jännintä oli se, että eteen tuloa sivulta harjoteltiin just ennen meidän kehää ja kys. päivänä + viime aikoina paljon. Se meni hyvin kehänauhan ulkopuolella. Vika on tuskin koirassa, mä en tiedä mitä tein eri tavalla, mutta uskoisin sen käsikaarroksen olevan se juttu, jänskätyspäissäni tein sen jotenkin epäpuhtaasti ja tämä oli tulos. Hyväksytty oli kuitenkin ja tästä on hyvä jatkaa!
Peruuttaen 6 askelta (1, 2, 3)
Lelu jäi taskuun ja eri paria olevat sukat hups.
täällä pari kuvaa. Kuvat on ottanut Petra, kiitoksia kovasti hänelle seurasta ja kuvista (:
Lauantaina olimme tosiaan starttaamassa rallyuramme. Oli aivan virallinen ALO kisa (taino niin virallinen kuin voi olla, laji ei vielä täysin virallinen) Kirkkonummella. Saanan kera sinne matkasimme aamulla. Olimme numerolla 38 ja kuuluimme ALO II porukkaan. Meidän porukoiden osat starttasivat klo 14.00, joten sai luojan kiitos ihan onnellisesti uinua pitkään. Olen koko viikon ollut aika kipeänä ja minua on väsyttänyt äärimmäisen paljon.
No anyways. Jänskätti aika paljon, alkoi hieman ressaamaan, kun Sagur aloitti piippaamisen ja oli muissa maailmoissa. Ei olla muutamaan kuukauteen käyty missään hallissa, missä olisi paljon koiria ja vilskettä. Eiköhän se sitten muutu, kun käydään useammin. Ainakin toivottavasti.
Ego oli sillä paisunut hallin kokoiseksi, käyttäytyi aivan kuin kaksi vuotta sitten. "Minä olen upein, minä olen mahtavin, minä olen mies!" asenteella meni se päivä :D oli kyllä mielenkiintoista, miten tuo vieläkin jaksaa. Minulle kun väitettiin että 5-6 vuoden iässä pehko urokset lopettaisivat tuon.
Rataan tutustuminen oli jännää, mä olin oikeasti niin tyhmä, kun kävin sen pikaisesti puolitoista kertaa. Ajattelin, että "joo kyllä mä nää kyltit osaan" mut hehe en tullut ajatelleeksikaan, että se järjestys pitää myös muistaa :D onneksi en unohtanu! Kyllä huomasi, että vielä hieman lämpöä löytyy ja jännitys oli jättimäinen. Aivot pelaa. Onneksi spiraalia ei oltu laitettu, en muista kuollaksenikaan miten se tehtiin oikein, enkä youtubevideoita muistanut katsoa. Olisimme aivan varmasti pissineet sen.
Päätin, että nyt vedetään tää rata hienosti, häntä heiluen, iloisesti ja hyvän näköisesti. Pidin käsiä jatkuvasti korkealla, koska halusin pelata varman päälle. Navan kohdalla jompi kumpi käsi/molemmat oli koko radan ajan. Ei saa tietenkään palkata koiraa välissä ja koskemisesta tulee pahasti sakkoa. Hallissa oli paljon koiria ja ihmisiä. Pohjana oli tekonurmi, joka oli varmasti aaivan taivaallisen hajuinen. Vähän haki kontakti, mutta ihan kivasti pysyi. Loppua kohden sit heräsi ja tuijotti silmillään mua aika maireasti. Edisti viimeisen kyltin kohdalla, mutta ei siitä niin rokoteta rallyssä.
Lähdöstä tosiaan mentiin. Olin aivan kset housuissa, että lähdenkö siitä oikein. Siinä ollaan niin tarkkoja, enkä ole rallya harrastanut varmaan vuoteen, enkä liiemmin kylttejä sen jälkeen nähnytkään.
En järjestyksiä muista, mutta muistaakseni sen jälkeen tuli liikkeestä maahan. Koiran pitää mennä hissinä ja nousta ylös suoraan, jos se nousee ylös niin, että istuu ensin niin propseja lähtee, koska se on väärin suoritettu. Sen jälkeen tuli varmaan joku käännös tai jotakin. Kolmannen kyltin kohdalla Sagur seurasi pienen hetken turhan kaukana ja siitä lähti yksi piste. Eli pisteitä sitten 99.
Sitten tapahtui kamala asia.
Mitä ei ole koskaan ennen tapahtunut, ei treenikentillä ei missään.
Egoilua huipussaan, enkä edes huomannut sitä. En ehtinyt estämään.
Ja sen jälkeen vitutti.
Keskityin kovasti lukemaan neljättä (vaiko viidettä?) kylttiä ja Sagur päätti merkata kentän. Ei nostanut jalkaa ei, vaan veti niinkuin pentu. Aluksi mä luulin, että se jätätti. Sit se rupes polkemaan, houkuttelin sen pois. Tuomari huusi mulle jotakin ja jähmetyin sitten hetkeksi. Sanoi, että jatka vaan joten mä jatkoin.
Täykkäri oli turhan löyhä, mutta muuten ihan kiva. Eteen menot ja sivulle tulot meni kivasti ja MÄ OSASIN LASKEA KOLMEEN.
Mulla on ainaisena ongelmana ollut se kyltti, jossa koira on perusasennossa, otetaan yksi askel ja taas perusasento, sitten kaksi askelta ja perusasento ja sitten kolme askelta ja perusasento. Vaikka mä niitä miten laskin, niin rallyohjaajamme sanoi aina, että otan liian vähän. Tätä oon harjoitellut niska limassa ja oikein meni jee.
Sagur oli tosiaan vähän poissa oleva, eikä keskittynyt. Ei ollut parasta, mutta olin kuitenkin tyytyväinen, että kävimme.
Sit upskeikkaa, saatiin hylätty.
Mä olin jo ihan pilvissä, et jes saatiin ykkönen. Ja kun en ite huomannut mitään virheitä, niin tuskin edes huonoilla pisteillä.
En mä tosiaan tiennyt, että tarpeiden tekemisestä saa hylätyn, mutta ymmärränhän minä sen. Kyllä harmitti ei voi muuta sanoa. Tuntuu, että aina kun menee hyvin tai onnistutaan, niin saadaan hylätty. Sama juttu sen näyttelyn kanssa, Saguria kehutaan maasta taivaisiin ja aattelen et jes eri tulee, mut oho kappas, vaurioitunut hammas. Hylätty. Ja nyt hylätty. En tosiaan hyväksynyt sitä, että Sagur teki tarpeensa kehään, mutta huomasin sen liian myöhään, enkä tajunnut, että siitä saa hylsyn. Olisin muuten nykäissyt sen pois, mutta siitä olisi mennyt pisteitä.
Mut niin, tuomari Tiina sanoi, että hyvin meni rata ja harmillista tämä. Onhan se joo. Mutta ei mahda mitään.
99/100p. lukee lappusessa ja kysyin sitten forkalla, että merkataanko hylsyn jälkeisiä virhepisteitä ja vastaus oli että ei yleensä. En sitten tiedä merkattiinko meillä vaiko ei. Uskoisin että ei, joten tarkkaa pistemäärää en tiedä.
Mutta ei lannistuta ei, tulihan tuo aikamoisena yllätyksenä, kun ei ole koskaan ennen noin tehnyt. Ei mulle ole tullut edes mieleenkään, että sisätiloihin tekisi. Se on semmoinen koira, joka tekee vain syvimpiin puskiin.
Seuraava rally olisi Porvoossa maaliskuussa. Sinne olisi mahtavaa päästä, mutten vielä tiedä miten.
Kuvia tulee Saanalta heti kun laittaa koneelle.
Kiitoksia Saanalle ja Claudialle kivasta seurasta (:
//edit: Kuvia nähtävissä täällä.
Vähän päivälenkiltä kuvia, ettei tulisi aivan kalju postaus. Oli muuten kaunis ilma tänään.
