Lauantaina olimme tosiaan starttaamassa rallyuramme. Oli aivan virallinen ALO kisa (taino niin virallinen kuin voi olla, laji ei vielä täysin virallinen) Kirkkonummella. Saanan kera sinne matkasimme aamulla. Olimme numerolla 38 ja kuuluimme ALO II porukkaan. Meidän porukoiden osat starttasivat klo 14.00, joten sai luojan kiitos ihan onnellisesti uinua pitkään. Olen koko viikon ollut aika kipeänä ja minua on väsyttänyt äärimmäisen paljon.

No anyways. Jänskätti aika paljon, alkoi hieman ressaamaan, kun Sagur aloitti piippaamisen ja oli muissa maailmoissa. Ei olla muutamaan kuukauteen käyty missään hallissa, missä olisi paljon koiria ja vilskettä. Eiköhän se sitten muutu, kun käydään useammin. Ainakin toivottavasti.
Ego oli sillä paisunut hallin kokoiseksi, käyttäytyi aivan kuin kaksi vuotta sitten. "Minä olen upein, minä olen mahtavin, minä olen mies!" asenteella meni se päivä :D oli kyllä mielenkiintoista, miten tuo vieläkin jaksaa. Minulle kun väitettiin että 5-6 vuoden iässä pehko urokset lopettaisivat tuon.

Rataan tutustuminen oli jännää, mä olin oikeasti niin tyhmä, kun kävin sen pikaisesti puolitoista kertaa. Ajattelin, että "joo kyllä mä nää kyltit osaan" mut hehe en tullut ajatelleeksikaan, että se järjestys pitää myös muistaa :D onneksi en unohtanu! Kyllä huomasi, että vielä hieman lämpöä löytyy ja jännitys oli jättimäinen. Aivot pelaa. Onneksi spiraalia ei oltu laitettu, en muista kuollaksenikaan miten se tehtiin oikein, enkä youtubevideoita muistanut katsoa. Olisimme aivan varmasti pissineet sen.

Päätin, että nyt vedetään tää rata hienosti, häntä heiluen, iloisesti ja hyvän näköisesti. Pidin käsiä jatkuvasti korkealla, koska halusin pelata varman päälle. Navan kohdalla jompi kumpi käsi/molemmat oli koko radan ajan. Ei saa tietenkään palkata koiraa välissä ja koskemisesta tulee pahasti sakkoa. Hallissa oli paljon koiria ja ihmisiä. Pohjana oli tekonurmi, joka oli varmasti aaivan taivaallisen hajuinen. Vähän haki kontakti, mutta ihan kivasti pysyi. Loppua kohden sit heräsi ja tuijotti silmillään mua aika maireasti. Edisti viimeisen kyltin kohdalla, mutta ei siitä niin rokoteta rallyssä.

Lähdöstä tosiaan mentiin. Olin aivan kset housuissa, että lähdenkö siitä oikein. Siinä ollaan niin tarkkoja, enkä ole rallya harrastanut varmaan vuoteen, enkä liiemmin kylttejä sen jälkeen nähnytkään.

En järjestyksiä muista, mutta muistaakseni sen jälkeen tuli liikkeestä maahan. Koiran pitää mennä hissinä ja nousta ylös suoraan, jos se nousee ylös niin, että istuu ensin niin propseja lähtee, koska se on väärin suoritettu. Sen jälkeen tuli varmaan joku käännös tai jotakin. Kolmannen kyltin kohdalla Sagur seurasi pienen hetken turhan kaukana ja siitä lähti yksi piste. Eli pisteitä sitten 99.

Sitten tapahtui kamala asia.
Mitä ei ole koskaan ennen tapahtunut, ei treenikentillä ei missään.
Egoilua huipussaan, enkä edes huomannut sitä. En ehtinyt estämään.
Ja sen jälkeen vitutti.

Keskityin kovasti lukemaan neljättä (vaiko viidettä?) kylttiä ja Sagur päätti merkata kentän. Ei nostanut jalkaa ei, vaan veti niinkuin pentu. Aluksi mä luulin, että se jätätti. Sit se rupes polkemaan, houkuttelin sen pois. Tuomari huusi mulle jotakin ja jähmetyin sitten hetkeksi. Sanoi, että jatka vaan joten mä jatkoin.

Täykkäri oli turhan löyhä, mutta muuten ihan kiva. Eteen menot ja sivulle tulot meni kivasti ja MÄ OSASIN LASKEA KOLMEEN.
Mulla on ainaisena ongelmana ollut se kyltti, jossa koira on perusasennossa, otetaan yksi askel ja taas perusasento, sitten kaksi askelta ja perusasento ja sitten kolme askelta ja perusasento. Vaikka mä niitä miten laskin, niin rallyohjaajamme sanoi aina, että otan liian vähän. Tätä oon harjoitellut niska limassa ja oikein meni jee.
Sagur oli tosiaan vähän poissa oleva, eikä keskittynyt. Ei ollut parasta, mutta olin kuitenkin tyytyväinen, että kävimme.

Sit upskeikkaa, saatiin hylätty.
Mä olin jo ihan pilvissä, et jes saatiin ykkönen. Ja kun en ite huomannut mitään virheitä, niin tuskin edes huonoilla pisteillä.
En mä tosiaan tiennyt, että tarpeiden tekemisestä saa hylätyn, mutta ymmärränhän minä sen. Kyllä harmitti ei voi muuta sanoa. Tuntuu, että aina kun menee hyvin tai onnistutaan, niin saadaan hylätty. Sama juttu sen näyttelyn kanssa, Saguria kehutaan maasta taivaisiin ja aattelen et jes eri tulee, mut oho kappas, vaurioitunut hammas. Hylätty. Ja nyt hylätty. En tosiaan hyväksynyt sitä, että Sagur teki tarpeensa kehään, mutta huomasin sen liian myöhään, enkä tajunnut, että siitä saa hylsyn. Olisin muuten nykäissyt sen pois, mutta siitä olisi mennyt pisteitä.
Mut niin, tuomari Tiina sanoi, että hyvin meni rata ja harmillista tämä. Onhan se joo. Mutta ei mahda mitään.
99/100p. lukee lappusessa ja kysyin sitten forkalla, että merkataanko hylsyn jälkeisiä virhepisteitä ja vastaus oli että ei yleensä. En sitten tiedä merkattiinko meillä vaiko ei. Uskoisin että ei, joten tarkkaa pistemäärää en tiedä.
Mutta ei lannistuta ei, tulihan tuo aikamoisena yllätyksenä, kun ei ole koskaan ennen noin tehnyt. Ei mulle ole tullut edes mieleenkään, että sisätiloihin tekisi. Se on semmoinen koira, joka tekee vain syvimpiin puskiin.
Seuraava rally olisi Porvoossa maaliskuussa. Sinne olisi mahtavaa päästä, mutten vielä tiedä miten.

Kuvia tulee Saanalta heti kun laittaa koneelle.
Kiitoksia Saanalle ja Claudialle kivasta seurasta (:

//edit: Kuvia nähtävissä täällä.

Vähän päivälenkiltä kuvia, ettei tulisi aivan kalju postaus. Oli muuten kaunis ilma tänään.