Piti raahautua aivan liian aikaisin aamulla ylös. Johanna tuli Wiltsun siskon Heidin kanssa meitä hakemaan 7.40. Kipastiin kasvilla hakemassa yhden koiran numerolappuset + ketjun & hihnan Sagurille, koska mulla on edelleen vaan yksi ketju ja ohut hihna. Kasvi ei sitten tullutkaan Porvooseen, mutta onneksi trimmausapua löytyi paikanpäältä. Esitin Sagurin sitten itse ja se meni ihan kivasti. En jännittänyt sen erikoisemmin, eniten stressasin Wiltsun esiintymistä sillä se kävi seinillä aamusta asti.
Wiltsun kanssa oli junnuissa vain yksi koira, olisi pitänyt olla kolmaskin junnu, mutta jäi pois. Soopeliuros oli euroopanvoittaja-11 :D vedettiin kerran ympäri yhdessä ja soopeli jäi yksilöarvosteluun, se sai ERI:n, sitten mentiin me.
Tuomari säihkyi kuin aurinko, oli niin iloinen ja miellyttävä nainen. Kysyi tietenkin ikää, rapsutteli ja halaili Wiltsua, Wil oli varmaan onnellisin koira koko maailmassa. Se heilui onnellisena ja nautti saamastaan huomiosta. Tuomari hoki dukti dukti, tsekkasi hampaat eikä niissä ollut mitään ongelmia, olin yllättynyt että tää kamalan pitkä treenaus on vihdoin tuottanut hedelmää. Pysyi semi paikallaan ja antoi tutkia. Näpräili korvia, paineli kroppaa ja puhui pojalle paljon tanskaa. Muutamia sanoja pystyi päättelemään ruotsin pohjalta.
Pyysi edestakaisin ja ympäri. Wil lähti vähän turhan nopeasti, mutta keskittyi sitten kun kerran pysäytin ravin, vaikkei kunnolla päästy edes vauhtiin. Oli se mun mielestä vähän turhan innokasta, etenkin kun tuomari painotti kaikille koko ajan, että rauhallisesti ("don't run like hell!" kommentti pisti hymyilyttämään monia näytteilleasettajia). Mentiin eteen, tutki vielä lisää. Piti todella huvittavaa ääntä, jolloin Wiltsu katsoi sitä korvat höröllä "o.o" ilmeellä. Se kumartui Wiltsua kohti ja katsoi silmät. Ajattelin et oh noes ei se niitä uusiks tsekkais, ellei niissä olis jotain vikaa. Williamin silmät on hirveen kummallisen väriset, ajattelin tietenkin heti, että niissä olisi joku virhe tai jotain. Tuomari kuitenkin hymyili, taputti penskaa ja lähti pois.
Kuulin melkeen kaiken mitä se kehäassarille sanoi. Olin aluksi aika varma, että saatais ERI, mutta kuulemani jälkeen tajusin, että EH sieltä tulee noiden asioiden perusteella. Näytettiin sinistä nauhaa, joten EH tuloksena. Tuomari tuli luokseni, kertoi lisää siitä mitä on Williamista mieltä ja perusteli päätöksensä + arvostelunsa. Musta se oli loistavaa, että tehdään vielä noin. En kaikkea harmikseni muista, mutta sanoi ainakin, että täydellinen pää ja ihana ilme, kaulan pitäisi olla tän verran pidempi (näytti sormillaan varmaan seitsemää senttiä). Sanoi että aivan täydellinen hännänkanto, todella ihana koira, mutta todella kesken. "Kehittyy hitaasti, varmasti valmis vasta 2,5 vuotiaana", Charlotte sanoi ja kätteli minua.
Tässä vielä arvostelu englanniksi ja sitten vapaalla suomennoksella.
"Very happy and charming youngster. Good size but needs to fill out everywhere with time. At the moment his bones are far to fine compared to body. Beautiful ear set. Perfect flat skull and parallel top lines in head. Would prefer longer neck and he is very narrow in chest and body at the moment. Moves sound and free with a correct tail carriage."
Oikein onnellinen ja hurmaava nuorukainen. Hyvän kokoinen, mutta täytyisi kehittyä joka paikasta ajallaan. Tällä hetkellä luusto on aivan liian fine (mietin nyt et miten suomentais, vaihtoehtoja monia) verrattuna runkoon. Kauniit korvat. Täydellinen litteä kallo ja pään linjat yhdensuuntaiset. Toivoisin pidempää kaulaa ja hän on kapea edestä ja ruumiista tällä hetkellä. Liikkuu hyväkuntoisesti ja vapaasti, kantaa häntää oikein.
Ehdottomasti Wiltsu menee tolle uusiksi kunhan hieman miehistyy :D
Sagurin kanssa mentiin tosi kiireellä siihen avojen kokoontumiseen, unohdin vaihtaa lapun ja sit muistin et ah niin se hammastodistus piru vie. Juoksin laukulle ja juoksin kehäsihteerin luokse, joka näytti todella hämmentyneeltä. Selitin, että siinä on eläinlääkärin ja SKL:än lausunto hampaasta J3, mikä on poistettu. Asia oli sitten ok, vei lappusen tuomarille.
Sagur oli ihan raasun näköinen niiden turkikkaiden urosten joukossa. Olin aika varma siitä, ettei tässä hyvin käy. Mentiin sieltä pois, häippäsin puunaamaan, oli jo vähän paremman näköinen, muttei siitä saa samanlaista, koska sillä ei vaan ole sellaista puuhkaa :D mutta mulle ihan riittävästi, joten mikäs siinä. Se oli onneksi jo trimmattu samalla kuin Wiltsu, joten sitä ei tarvinnut pahemmin stressata. Mentiin sinne sit takasin seisoskelemaan, tuli meidän vuoromme.
Sagur esiintyi mielestäni ihan kivasti, tuomari tuli, näpräili, kehuskeli, paineli, rapsutteli, tsekkaili ja kaikkea muuta samaa mitä teki Wiltsullekin. Tosin nyt sillä ei ollut mitään kamalaa merlepentua syömässä sen korvia.
Sagurista löytyi sitten enemmän negatiivista, saatiin kuitenkin myös EH. Oli kuulemma hyvät jutut kuitenkin sen verran hyviä, ettei H:ta.
"Masculine dog of good size. Could be a bit better prepared for showing for example he has a lot of dead long hair around his ears. Dark eyes. Weak under jaw. Quite good head but ears un-acceptable heavy wich spoils the expression. Perfect nape of neck but neck could be longer. Very straight in front. Nice topline but he lacks angulation behind. Quite good croup. Tail of acceptable lenght and he carries it OK. Very interested.
Maskuliininen hyväkokoinen uros. Voisi olla paremmin valmistautunut näyttelyyn, kuollutta pitkää karvaa korvien ympärillä(....). Ihan hyvä pää, mutta korvat ovat aivan liian raskaat, mikä pilaa ilmeen. Tummat silmät. Heikko alaleuka. Täydellinen kaulan kaarto, mutta kaula voisi olla pidempi. Erittäin suora edestä. Hyvä ylälinja, mutta kulmaukset puuttuvat takaa. Ihan hyvä croup (?). Häntä hyväksyttävän pituinen, hännänkanto ok. Erittäin kiinnostunut.
Joo, tosiaan ei korvista tykännyt sitten yhtään.
Se on varmaan jännintä omistaa koira, jolla on tommoset korvat ku Sakella, jotkut rakastaa, jotkut sanoo et njoo meneehän noi, mut ilmeisesti joitakin ne häiritsee paljon, että se pilaa tietyt asiat. Minua yllätti kommentti tummat silmät, koska yleensä olen kuullut sellaista kommenttia, että liian vaaleat silmät. Korvakarvajuttua mä kanssa ihmettelen, oon harjannut noita lävitse ja korvat trimmattiin, en sit tiedä, et jäikö sinne sit jotakin, mutta joo, paremmin se tietää pk collie kasvattajana ja tuomarina :D. Siitä olin todella positiivisesti yllättynyt, ettei valittanut kuinka kämänen turkki sillä on. Kysyi aluksi ikää ja totesi, että vanhin tästä joukosta.
Tuli vielä mun luokse kehän jälkeen, kuten kaikkien koirien kohdalla. Sanoi, että kaulan kaarros on todella kaunis, se on juuri sellainen kuin pitäisi olla, mutta kaula voisi olla hieman pidempi. Kysyi ymmärränkö mitä hän tarkoittaa, sanoin kyllä. Kehui silmiä ja kommentoi jotain muitakin asioita, mutten muista mitä. Sitten vielä mainitsi, että se on suora edestä ja kulmauksia enemmän. Suoruus ja sellainen ahtaus ei kuitenkaan näy liikkeissä. Kätteli ja häippäsin.
Oon todella tyytyväinen molempien arvosteluun ja esiintymiseen. Koko näyttelystä jäi hyvä maku suuhun. Ainakin sai mielipidettä koko rahan edestä :D vien Williamin ehdottomasti uusiksi, jos Charlotte Høier tulee vielä tuomaroimaan. Sitten joskus vuoden päästä.
Sagurin tyttöpennuista kaksi olivat myös näyttelyssä, Pamela ja Heidi. Molemmat saivat EH:n.
Tuomari ei jakanut H:ta kuin muutamalle, mutta ERI:t olivat todella harvassa ja SA:t vielä harvemmassa, siinä mielessä tiukka.
Kuvia tulee myöhemmin, en tosin tiedä onko niitä. Onnea kaikille tuloksiinsa tyytyväisille ja kiitoksia seurasta!
Tunnisteet: näyttelyt