Ensin iloisimpiin uutisiin! Kortin tosiaan heittelinkin aikaisemmin. Olen pyhittänyt jouluaattoa olemalla töissä ja vetämällä koirien kanssa aivan ihanan iltalenkin ulkona hangissa. Kolmikko veteli ja viiletti vapaana onnellisena. Lumi on myös täysin uutta ja koskematonta, eli Sagurilla tai Williamilla ei jäänyt tassujen väliin yhtään mitään :) Cecilillä on ilmeisesti juoksut tulossa, voi olla että tyttö pääsee viettämään uutta vuotta muualle :| Sagur ei yritä astua eikä ole oikeastaan pahemmin kiinnostunut, kun se yrittää hypätä vasta sitten kun nartulla on ne oikeat päivät. William taas ei oikein vielä osaa hahmottaa ja on parin viimeisen päivän aikana alkanut ahdistelemaan tyttöä ihan kunnolla. Päivä päivältä se on pahentunut, joten Wiltsu ja Cecil pitää eristää toisistaan. Onneksi Cessu on tulinen tyttö ja ojentaa Wiltsua tämän ahdistellessa liikaa. Harmittaa jo valmiiksi se, että joudumme olemaan ilman pikku-prinsessaa

Sitten tämä ikävä asia, jos herrasmies luet tätä niin tämä koskee tismalleen juuri sinua.
Meidän iltalenkki oli aivan ihana, päästiin sitten yhdelle päätielle ja laitoin koirat kiinni, käveltiin ihan hetki ja huomasin sitten vastaan jolkottelevan koiran.

Mies käveli tavattoman kaukana koirastaan joka oli vapaana, mä pysähdyin ja ajattelin että nappaa sen kiinni kohta. No ei kyllä, koira juoksee hiljalleen mua päin. Se mies ei sano mitään, ei reagoi millään tasolla, jolkottelee vaan jossain kauempana sanomatta mitään.
Koira lähestyy ja hyppii lähemmäksi haukkuen. Cecil tässä vaiheessa on nostanut jo aikamoisen metelin, penturaukka oli kyllä ihan syystäkin hieman epävarma. Sagurin reaktio pelotti mua enemmän. Pimeällä juoksee haukkuen vieras koira kohti, ei Sagur anna semmoisen mennä ohi. Sagur ei onneksi ollut aloittanut räyhäämistä, mutta oli aivan valppaana ja tuijotti tiukasti, jos koira olisi ehtinyt iholle niin ihan varmasti olis tullut sellasta tukkapöllyä että siitä koirasta olisi ollut enää jäljellä haivenia.

Koira alkoi lähestymään entisestään, aloin huutamaan että "pois, häivy, POIS, HÄIVY NYT HETI". Tömistelin myös nopeasti ja kovaa eteenpäin, koiralla alkoi itseluottamus hieman horjua. Opin tämän tekniikan Lindalta, terveisiä siis sinne ;D toiminut erinomaisesti kaikkien uhkaavien irtokoirien kanssa, kyllä ne hämmentyy kun alkaa huutamaan. Se mies kävelee oikein hitaasti koiransa takana ja huutaa että "kivaa kuunneltavaa toi sun epätoivo, huuda vaan vähän lisää". Räyhäsin takasin että kutsu se piskis nyt pois, mä en halua sitä mun koirien luokse. "Ei tää tee mitään". Tää on taas tää legendaarinen ei-mun-koira-tee-mitään-oho-mitä-se-kävikin-kiinni-hupsista-keikkaa. Mulle on aivan sama minkä rotuinen, minkä kokoinen tai missä aikeissa irtokoira juoksee luokse, mutta mä en tahdo sitä ja mulla on oikeus olla tahtomatta sitä luokse. Huusin sitten että "joo mutta mun koira tekee jos toi juoksee mun koirien iholle, et jos et halua että sun koirasta tehdään hattu niin kutsu se nyt pois". Sit se mies kehtasi moralisoida "huonoja koiria sulla jos ei anna tutustua, sulla ei pitäis olla koiria ollenkaan" ja "etkö tiedä että koirat on laumaeläimiä! Kyllähän niiden pitää päästä herranjumala tutustumaan toisiinsa, ei mikään ihme että toi sun pienin koirista räyhää".

On kyllä taas viisaita sanoja, not. Jos koiran päästää hihnassa tutustumaan jokaiseen niin kohta se ei osaa ohittaa eikä olla hihnassa kunnolla. Ja mun "pienin koirista joka räyhää" päästi epävarmoja huudahduksia ja haukahduksia pari kerralla tai pienenä sarjana. Se raukka on pentu ja sillä oli täysi syy olla epävarma tuollaisessa tilanteessa.

Ja se että Sagur vetäisi sen koiraa turpaan jos se hyppää iholle ei tee siitä huonoa tai aggressiivista koiraa. Pimeällä juoksee haukkuva ja hyppivä koira luokse?

Sit se lopulta käski onneksi koiransa helvettiin ja jatkoi sitä huutamista sitten vähän kauempaa. Ei vaan tiedä milloin lopettaa. Totesin siihen että mulla on piirejä sen verran, että mun koirat pääsee tutustumaan ja leikkimään tasan niiden koirien kanssa joiden haluan, mä en tarvitse mitään rähiseviä random irtokoiria siihen hommaan. Toitotti vaan että hänen koiransa on kiltti ja että multa pitäisi ottaa koirat pois.

Lopulta se laittoi koiransa kiinni ja koira veti sitä miestä mua päin ihan pää viidentenä jalkana ja mies sanoi että jos koirasi ei ole aggressiivinen sehän testataan tällä että hän tuo nyt koiransa mun koirien luokse. Sanoin että mulla on ihan lainmukaisesti oikeus koskemattomuuteen ja oikeus puolustautua, et jos se koira tulee uhkaavasti mua päin niin mä aivan varmasti potkasen sitä, mulla on oikeus suojella mun omia koiria ja itseäni. Se oli vähän luu kurkussa sen jälkeen ja sit loppuhuipennukseksi totesi:
"Eiköhän me tässä pian taas nähdä niin silloin ihan varmasti päästän koirani sun koirien luokse". Kysyin että onko toi uhkaus sit se kehtas vastata jotain joulumielestä ja että miten en voi ymmärtää. Miten aikuinen mies ei voi ymmärtää kunnioittaa toisten toivomuksia siitä, että ei haluta koiraa irti haukkuen ja juosten omien koirien iholle.

Toivottelin sitten sitä että jos me tavataan ja toteuttaa uhkauksensa niin soitan sitten poliisit terveisiä vaan sinne jos satut jotenkin kummallisesti tämän löytämään.
Pakko myöntää että mahdollinen uudelleen kohtaaminen kyllä pelottaa. Mä en todellakaan ole innostunut mistään siitä, että kun mä seuraavan kerran olen lenkillä ja koirat on hihnassa, että jostain nurkasta hyökkää vapaana oleva koira kimppuun eikä omistaja tee mitään muuta kuin katselee vierestä.