Ensin iloisimpiin uutisiin!
Kortin tosiaan heittelinkin aikaisemmin. Olen pyhittänyt jouluaattoa olemalla töissä ja vetämällä koirien kanssa aivan ihanan iltalenkin ulkona hangissa. Kolmikko veteli ja viiletti vapaana onnellisena. Lumi on myös täysin uutta ja koskematonta, eli Sagurilla tai Williamilla ei jäänyt tassujen väliin yhtään mitään :)
Cecilillä on ilmeisesti juoksut tulossa, voi olla että tyttö pääsee viettämään uutta vuotta muualle :| Sagur ei yritä astua eikä ole oikeastaan pahemmin kiinnostunut, kun se yrittää hypätä vasta sitten kun nartulla on ne oikeat päivät. William taas ei oikein vielä osaa hahmottaa ja on parin viimeisen päivän aikana alkanut ahdistelemaan tyttöä ihan kunnolla. Päivä päivältä se on pahentunut, joten Wiltsu ja Cecil pitää eristää toisistaan. Onneksi Cessu on tulinen tyttö ja ojentaa Wiltsua tämän ahdistellessa liikaa. Harmittaa jo valmiiksi se, että joudumme olemaan ilman pikku-prinsessaa
Sitten tämä ikävä asia, jos herrasmies luet tätä niin tämä koskee tismalleen juuri sinua.
Meidän iltalenkki oli aivan ihana, päästiin sitten yhdelle päätielle ja laitoin koirat kiinni, käveltiin ihan hetki ja huomasin sitten vastaan jolkottelevan koiran.
Mies käveli tavattoman kaukana koirastaan joka oli vapaana, mä pysähdyin ja ajattelin että nappaa sen kiinni kohta. No ei kyllä, koira juoksee hiljalleen mua päin. Se mies ei sano mitään, ei reagoi millään tasolla, jolkottelee vaan jossain kauempana sanomatta mitään.
Koira lähestyy ja hyppii lähemmäksi haukkuen. Cecil tässä vaiheessa on nostanut jo aikamoisen metelin, penturaukka oli kyllä ihan syystäkin hieman epävarma. Sagurin reaktio pelotti mua enemmän. Pimeällä juoksee haukkuen vieras koira kohti, ei Sagur anna semmoisen mennä ohi. Sagur ei onneksi ollut aloittanut räyhäämistä, mutta oli aivan valppaana ja tuijotti tiukasti, jos koira olisi ehtinyt iholle niin ihan varmasti olis tullut sellasta tukkapöllyä että siitä koirasta olisi ollut enää jäljellä haivenia.
Koira alkoi lähestymään entisestään, aloin huutamaan että "pois, häivy, POIS, HÄIVY NYT HETI". Tömistelin myös nopeasti ja kovaa eteenpäin, koiralla alkoi itseluottamus hieman horjua. Opin tämän tekniikan Lindalta, terveisiä siis sinne ;D toiminut erinomaisesti kaikkien uhkaavien irtokoirien kanssa, kyllä ne hämmentyy kun alkaa huutamaan. Se mies kävelee oikein hitaasti koiransa takana ja huutaa että "kivaa kuunneltavaa toi sun epätoivo, huuda vaan vähän lisää". Räyhäsin takasin että kutsu se piskis nyt pois, mä en halua sitä mun koirien luokse. "Ei tää tee mitään". Tää on taas tää legendaarinen ei-mun-koira-tee-mitään-oho-mitä-se-kävikin-kiinni-hupsista-keikkaa. Mulle on aivan sama minkä rotuinen, minkä kokoinen tai missä aikeissa irtokoira juoksee luokse, mutta mä en tahdo sitä ja mulla on oikeus olla tahtomatta sitä luokse. Huusin sitten että "joo mutta mun koira tekee jos toi juoksee mun koirien iholle, et jos et halua että sun koirasta tehdään hattu niin kutsu se nyt pois". Sit se mies kehtasi moralisoida "huonoja koiria sulla jos ei anna tutustua, sulla ei pitäis olla koiria ollenkaan" ja "etkö tiedä että koirat on laumaeläimiä! Kyllähän niiden pitää päästä herranjumala tutustumaan toisiinsa, ei mikään ihme että toi sun pienin koirista räyhää".
On kyllä taas viisaita sanoja, not. Jos koiran päästää hihnassa tutustumaan jokaiseen niin kohta se ei osaa ohittaa eikä olla hihnassa kunnolla. Ja mun "pienin koirista joka räyhää" päästi epävarmoja huudahduksia ja haukahduksia pari kerralla tai pienenä sarjana. Se raukka on pentu ja sillä oli täysi syy olla epävarma tuollaisessa tilanteessa.
Ja se että Sagur vetäisi sen koiraa turpaan jos se hyppää iholle ei tee siitä huonoa tai aggressiivista koiraa. Pimeällä juoksee haukkuva ja hyppivä koira luokse?
Sit se lopulta käski onneksi koiransa helvettiin ja jatkoi sitä huutamista sitten vähän kauempaa. Ei vaan tiedä milloin lopettaa. Totesin siihen että mulla on piirejä sen verran, että mun koirat pääsee tutustumaan ja leikkimään tasan niiden koirien kanssa joiden haluan, mä en tarvitse mitään rähiseviä random irtokoiria siihen hommaan. Toitotti vaan että hänen koiransa on kiltti ja että multa pitäisi ottaa koirat pois.
Lopulta se laittoi koiransa kiinni ja koira veti sitä miestä mua päin ihan pää viidentenä jalkana ja mies sanoi että jos koirasi ei ole aggressiivinen sehän testataan tällä että hän tuo nyt koiransa mun koirien luokse. Sanoin että mulla on ihan lainmukaisesti oikeus koskemattomuuteen ja oikeus puolustautua, et jos se koira tulee uhkaavasti mua päin niin mä aivan varmasti potkasen sitä, mulla on oikeus suojella mun omia koiria ja itseäni. Se oli vähän luu kurkussa sen jälkeen ja sit loppuhuipennukseksi totesi:
"Eiköhän me tässä pian taas nähdä niin silloin ihan varmasti päästän koirani sun koirien luokse". Kysyin että onko toi uhkaus sit se kehtas vastata jotain joulumielestä ja että miten en voi ymmärtää. Miten aikuinen mies ei voi ymmärtää kunnioittaa toisten toivomuksia siitä, että ei haluta koiraa irti haukkuen ja juosten omien koirien iholle.
Toivottelin sitten sitä että jos me tavataan ja toteuttaa uhkauksensa niin soitan sitten poliisit terveisiä vaan sinne jos satut jotenkin kummallisesti tämän löytämään.
Pakko myöntää että mahdollinen uudelleen kohtaaminen kyllä pelottaa. Mä en todellakaan ole innostunut mistään siitä, että kun mä seuraavan kerran olen lenkillä ja koirat on hihnassa, että jostain nurkasta hyökkää vapaana oleva koira kimppuun eikä omistaja tee mitään muuta kuin katselee vierestä.
Tunnisteet: pohdiskelua
Miehen koira oli sinällään hallinnassa, että heti kun se sai puserrettua käskyn, koira meni miehen luokse. Jos koira ei olisi ollut hallinassa, se ei olisi letkauttanut korviaan. Vika on siis siinä miehessä, kun on niin vaikea olla kunnon kansalainen ja tehdä niinkuin pitääkin.
Jenni, hyvin sanottu. Mä en tykkää myöskään siitä että koira ohittaa löyhästi, silleen että vetää luokse viistossa ja ohittaa just ja just. Just et kuten sun tilanteessa, on arempi koira. Ja sit et on vaikeeta treenata ohitusta kun jotkut törpöt tulee ja pilaavat kaiken.
Tohon "ei tää tee mitään, tää on ihan kiltti" lauseeseen törmää vähän liian usein... Joidenkin kalloon ei mahdu, että kaikki koirat ei oo onnensa kukkuloilla jos vieras koira survoo luokse, vaikka niiden oma sitten olisikin. Ärsyttävää.
Ja joo kummaltakohan se koira pitäis pois ottaa jos jompikumpi pitäis valita. :D
Toinen juttu on sitte ne mummelit pienien valkosten koirien kanssa jotka tulee koirat pitkässä flexissä ja toteaa vaan että "kyllä se on ihan kiltti"...sitten kun on Donna siinä joka inhoo pieniä valkosia koiria niin on tosi kiva yrittää pidellä oman painosta lihasmöykkyä joka mielellään söis pienet valkoset koirat aamupalaks ja samalla selittää mummelille et joo, se sun koira on ehkä kiltti mut jos päästät sen luokse niin sulla ei oo enään koiraa sen jälkeen...
Ja vielä ettei edes mitään sellasta omistajan yleistä koomausta tai tollasta mummomeininkii vaan ihan siis puhdasta kusipäisyyttä... Ai siisus sentään että kiehahti yli ja kovaa...
Vaikee kuvitella mitä tossa tilanteessa olis itte tehny... Pitäs varmaan alkaa käveleen joku noutajatalutin taskussa, käskee omat odottaan, kutsua irtokoira luokse, laittaa se hihnaan ja lähtee meneen huutaen että soittele huomenna lähialueen löytöeläintalot jos sen vertaa kiinnostaa rakkias enää nähdä... T____T
Mulla on kokemusta vähän samanlaisesta, ja valitettavasti tämän takia inhoan bichoneita. Kuin myös rottweilereita, labradoreja ja seeffereitä. Oikeastaan jokaista koiraa, joka on vapaana jalkakäytävällä, tai ihan missä vaan juoksemassa suoraan mua ja mun koiria kohti. Kenkää tai remmiä tulee satavarmasti, jos monotusetäisyydelle asti ehtii. Vaikka muiden koirat olisi "ihan kilttejä" niin mun koira ei enää ole, kiitos niiden päällekarkaajien.
Kyseessä on juuri kultainennoutaja ja niiden omistajia tällä löytyykin ja _aina_ pitää päästää _kysymättä_ koira iholle. Onneksi ehdin nopeasti huudahtamaan että älä ihan tosissas päästä.
Päällekarkaajia on ollut useita ja siksi Sagur vihaakin kaikkia kiharakarvaisia (perroista villakoiriin). Aina ne tulee siihen iholle säätämään.
Janita, tapahtui taajama-alueella ja siksi ajattelinkin että jos tilanne vielä toistuu niin voin soittaa poliisit silläkin verukkeella että herralla oli koira irti taajama-alueella. Saakohan sitten varoituksen vai sakot vai mitä ikinä, mutta toivottavasti ainakin säikähtää.
Mää siedän koirien irti pidon melkein missä vaan, kunhan ne nyt ei kotiovelle tule tai hypi auton eteen. Siedän jopa sen, että koira ei oo ihan hallinnassa ja joudun ehkä vähän itekkin komentamaan irtokoiraa jotta omistaja sais sen takas ruotuun, mutta se, ettei koiraa viitsitä edes yrittää komentaa, on niin perseestä että en paljon paskamaisempaa juttua tähän hätään keksi. Ylimielisyys ja idiotismi samassa paketissa, huhhuh. Ois vaan tullu se rakki päälle ja sun koirat ois repiny sen kappaleiksi, niin ois äijä saanu maksella sun koirien lääkärintarkastukset. Oppispahan olemaan. (En tietenkään toivo tuollaista, pelkästään sun koirien takia, mutta sitä äijää sais kyllä joku käydä vähän ojentamassa.)