Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaverit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaverit. Näytä kaikki tekstit

Ihan alkuun tyrkkään pari treenivideota tylysti tähän Instasta, sillä en jaksa näitä muokkailla ja laittaa Youtubeen. Tässä Moiran viimeisin rallytreeni. Mimmiä vähän avustin kädellä, mutta voi kun se osaa taitavasti! Ja se keskittyy <3
Tässä pätkittynä ratojen parhaimmat palat. Instagram ei anna ladata noita reilu 1,5min videoita ja meiän ratasuoritukset korjauksineen päivineen kestivät about sen verran.

Asiaan. Vietettiin pääsiäinen aika lungeissa tunnelmissa. Lauantaina käytiin pitkällä lenkillä, sekä kipaistiin Ellin ja koirien luona. Sunnuntaina mietin että lähtiskö agiepiksiin molempien kanssa. Meillä on ollut Cecilin kanssa taas treenitaukoa aivan järjettömästi. Treenit ovat joka toinen tiistai ja onnistuin olemaan helmikuusta n. puolet influenssan kourissa, mikä verotti kolme viikkoa minulta. Aina kun luuli olevansa kunnossa, niin tuntuikin yhtäkkiä että keuhkot puristuvat kasaan. En voi suositella, 0/5 kokemus :D

Sain lopulta myö Riitan huijattua mukaan koiriensa kanssa, joten matka kohti Agria eläinvakuutus areenaa alkoi (ent. Racinel areena). Otin Moiralle 2x supermöllirataa ja Mösölle kilpailevien 2 starttia. Tuli hieman kiire, kun oli 6 koiraa ennen Cecilin starttia samaan aikaan kun Moiran supermölliradalla oli rataantutustuminen. Onneksi se oli helppo 13 esteen pyöritys. Mutta ei se kyllä meille ollut helppo. Moira ei ymmärrä pienen treenimääränsä vuoksi irtoamista ja roikkuikin aika visusti minussa kiinni. Ja kun ei estehakuisuuttakaan ole niin joudun aikalailla viemään sen joka esteelle. Mikä ei taas toimi, koska toi koira on niin nopea. Mutta hauskaa oli! Ja ne kohdat mitkä onnistuivat oli superkivoja <3 Odotan vaan että päästäis ulos treenaamaan niin ruvetaan leipomaan tosta agikoiraa. Hain toki sille ryhmäpaikkaa, mutta katsotaan riittääkö talkootunnit.


Moira oli Suuri Palkintokoira kun voitti maxien supermölliarvonnan :--D Kerrankin kävi tuuri! Saatiin kanakääreinen puruluu, narupallo ja paristoilla toimiva pantaan kiinnitettävä punkkikarkoitin. Luu on syöty ja narupallo odottaa seuraavia treenejä.

Cecil oli aika mieletön. Hyvä energia ja tehtiin koko ajan yhdessä. Ekalla radalla kontaktit kusivat aivan 100-0. Keinulla meinasin jatkaa, mutta palautinkin sen sille. Kolmas kerta toden sanoin ja jäi sitten 2o2o. Kepit oli aika hankalassa kulmassa MUTTA ME ONNISTUTTIIN! Ihan mieletön olo koska noi on niin semmoset et ei koskaan tiedä :D Juoksin kiljuen kolme vikaa estettä kun olin niin onnellinen.
Tokalla radalla kontaktit olivat hyvät! Keinu rasahti alas ja koira jäi 2o2o. Puomilla himmaili hirveästi. Lopulta valui 2o2o ja silittelin Cecilin päätä palkaksi. Sen sijaan nyt kepit kusivat ja meni vasta kolmannella. Tällä kertaa tuli semmoisesta välistä ulos mistä ei yleensä tule ja videolla näkyi jotain ihan ihme settiä. Mut tässäkin sama - toistoa toistoa toistoa.

Mielettömän hyvää treeniä meille kaikille! Koska vaikka oli epikset niin mun kädet tärisivät jännityksestä. Saa koirat tottua siihen, että kaikki on hyvin vaikka mutsi onkin vähän rikki :D

Maanantaina käytiin suipponokkien kanssa lenkillä. Pyysin Riittaa ottamaan kameran mukaan, sillä mun likoista ei ole kameralaatuisia kuvia otettu aaaaaikoihin. Nauttikaamme siis niistä!



Oli hyvin kiireinen viikko, mutta onneksi viikonloppuna oli hyvin aikaa! Olimme sopineet Ellin kanssa, että menemme neljän hengen ryhmänä treenaamaan Espoon Agimestaan rally-tokoa ratatreeninä. Paikalla oli MES ja ALO koirakoita, joten laitoimme molemmat vaihtoehdot esille. Meille aloittelijoille oli myös muutama AVO-kyltti eksynyt - niin päästään hieman tutustumaan niihin jo!

Cecil suoritti kanssani radan kerran ja siitä löytyy videota alta. Perusasennoissa ja eteentuloissa on vinoutta mutta keskityn nyt vain aluksi siihen tekemisen meininkiin ja siihen että toi on ihan parasta tekemistä. Itseäni kun ei traagisesti häiritse. Oon kyllä superylpeä Mösöön, sen vasemmalle kääntyminen on parantunut huimasti!
Tehtiin myös sivussa muutaman kerran keppejä. Jätin targetin ja lähettelin koiraa keppien molemmilta puolilta. Oli kiva päästä treenaamaan pitkästä aikaa niitä irrallisena! Oikean välin hakeminen on parantunut huimasti ja löytää oikean kohdan vaikeistakin kulmista. Haasteeksi jää edelleen se viimeinen välikkö. Hirveästi kun tekisi mieli varastaa palkalle.



Moiran kanssa tehtiin rata kahdessa pätkässä ja vedin sen kanssa superbileet pätkien välissä (sekä pienen huilitauon). Kyllä se on reipas pieni likka! Videota ei ole, mutta ehkä jossain vaiheessa. Paljon vielä palkkausta ja hurjasti keskittymiskyvyssä on kesken. Mutta eipä tässä ole mikään kiire! Tosi kiva on huomata, että se ei ota enää niin järjettömästi häiriötä muista koirista ja ennen kaikkea se, että Moikku leikkii treenikentällä hurjan hienosti!



Kipastiin myös Riitalla kylässä koko köörillä. Mulla oli myös William mukana! Se ei olekaan nähnyt Riittaa saatika Fiilistä pitkään aikaan. Enkä ole aivan varma, että onko se nähnyt Gleetä sitten sen pentuaikojen. Riipastiin 2,5h metsälenkki ja kyllä koirilla oli mukavaa! Wiltsukin oikein muotitietoinen kurahaalarissaan. Katsoo jos ensi viikolla kerkeis kans vetää vähän pidempää rundia jollain kaveriporukalla, ennen kuin Wipetin menee ensi viikon jälkeen takaisin kotiinsa äidilleni.

Kävimme koirien kanssa kaverin vanhempien luona Klaukkalassa. Koirien kans vedettiin vähän rundia, mutta muuten vaan rentouduttiin ja nautittiin olostamme.

Väinö, Kita, Cecil, Moira, Glee ja Fiilis

Hienot likat rivissä


Viikolla kävin tyttöjen kanssa vetämässä aksaa. Koitin myös epätoivoisesti jotain treenivideota ottaa nojaamalla puhelinta tuolin jalkoihin :--D Kuvakulma on sen mukainen. Cecilillä on nyt lisenssikin ja kovasti koitetaan nyt vaan saada kontakteja varmaksi, kauheasti sitä joutuu varmistelemaan. A:lla pitäisi saada rytmitettyä niin että se ei loikkaisi juuri kontaktipinnan yläpuolelta. Pointtina oli saada sen kanssa vain tehtyä jotain hyvällä fiiliksellä! Tehtiin muutamia välistävetoja ja ohjauksiin tulemista, hinkkailtiin myös keppejä mutta siitä en saanut otettua mitään pätkää. Pidin nyt välistävedoissa rimat matalalla, hiljalleen niitä vois muutenkin alkaa hinaamaan taas korkeammalle, niin päästäis tän vuoden puolella vielä karkeloihin! Oma ohjaaminen tulee selkeästi vähän myöhässä, pitäisi lähteä aikaisemmin kääntämään niin ei tulisi tuollaisia turhia kaarroksia!


Moiran kanssa vaan lähinnä leikittiin. Pari hassua putkea tehtiin ja lähetystä hypylle. Myyris on hieman huonosti leikkinyt treenikentillä, mutta nyt tuolta Tuusulan mätsäristä ostin huippukivan narupallon niin sillä kyllä lähtee! Ei se oikeen sen pallon päälle ymmärrä, mutta vetämisestä se tykkää. Takaakierto oli se juttu, mitä otettiin molemmilta puolelta. Esteistä nyt myös A ja puomi on tullut tutuiksi.


Tällä viikolla kävimme myös ystäväni Ellin kanssa treenaamassa rally-tokoa! Kisathan ovat jo ensi vkl ja kyllä kuumottelee :D Treenaamisen puute näkyy ja itse taidan olla sekaisin kuin seinäkello, vaikka miten koitan päntätä niitä asioita mistä menee pisteitä ja mistä ei. Moira tekee hienosti silloin kun tekee, mutta attention span on kyllä nuorukaisella pieni. Ei tosin mikään ihmekään, kun ei treenikertoja turhan paljon ole. Ollaan nyt kuitenkin joka päivä tehty jotain pientä ja se näkyi ns. teknisessä osaamisessa. Eli osaa nyt kiertää seläntakaa, tulla eteen jne jne. Vasemmalle 360 ja ylipäätään vasen täysikäännös aiheuttaa harmaita hiuksia sekä Myyriksen ennakoiminen. Ihan kuin äitinsä :D Maahanmenoa on niin joskus aikoinaan hinkattu, että aina kun pyydetään istumaan niin siitä heittäydytään jo maahan häntä heiluen et eks me tehtäis mielummin tätä. Onneksi saa jotain uusia ja ALO-luokassa saa käsiavuista anteeksi. Plääninä on pitää käsi ylhäällä kun pyydän istumaan, jospa saisin telepaattisesti sitä pidettyä siinä asennossa.

Cecil oli kyllä taitava! Pieni pätkä saatiin videolle. Se tietty edistää ja keulii, jossain välissä se aloitti huutamisenkin mihin kyllä puutuin.

Niin kuin videolta huomaa niin hirveästi vaan jeejee hienoa hieno jes jee hieno täällä. Tehään pirteesti kerrankin kun saa niin tehdä! Ei oo niin haudanvakavaa.



Puolisen vuotta lyhykäisyydessään:
- Moira täytti vuoden 25.7.
- Teimme Cecilin ja Moiran kanssa ensimmäistä kertaa agilityä sitten joulun tuossa eilen
- Moira kävi näyttelemässä toissapäivänä
- Itse olen juossut nyt puolimaratonin kesäkuun alussa, supersprintti triathlonin kesäkuun keskivaiheilla, polkujuoksua heinäkuussa
- Moiran kanssa on herätty treenaamaan edes hieman
- William ja Spidi ei muutakaan mun luokse, mutta William oli kyllä hoidossa kolme viikkoa ja tulee varmasti toistekin!
- Aloitin uudessa työpaikassa tämän viikon alussa



William on hirveästi reipastunut! Sisällä leikki paljon - etenkin Myyriksen kanssa. Ulkona ei sitten ihan uskaltanut ottaa osaa tyttöjen rajuihin painiotteluihin vaan tyytyi hajujen ihmeelliseen maailmaan! Koirien kanssa on myös käyty muutamaan otteeseen uimassa piiiiiitkästä aikaa! Moikun mielestä vesi on aivan käsittämättömän ällöttävää, mutta Cecil - vanha vesipeto! - oli aaivan kikseissä! Itsekin uskalsin heittää talviturkin kesäkuun alussa.


Koirakaverukset! Vasemmalta oikealle Cecil, Moira, Fiilis, Glee ja Merlin


Ennen Kiira-myrskyä oltiin Riitan kanssa treenaamassa Ojangossa agilityä. Ei olla kumpikaan käyty siellä varmaan iäisyyksiin. Agendana lähinnä vaan hauskanpito ja muistuttelu. Tehtiin suuuperlyhyt rata missä pointtina oli vaan täysiä meneminen ja irtoaminen. Näissä kyllä onnistuttiin :D Moiran kanssa treenattiin vähän väliä pienempiä pätkiä lähinnä targetilla. Ollaan treenattu lähinnä vain rallya jne, niin se on kovin paljon mussa kiinni. Hienosti se targetille irtoaa, ja kun Riitta toimi apparina niin saatiin vauhtiakin kun pystyy paremmin hetsaamaan.

Erikoisnäyttely 11.8

Moira korkkasi JUN luokan toissapäivänä Espoossa collieiden erikoisnäyttelyssä. Tuomarina oli brittiherra Geoff Duffield GB. Junnunarttuja oli 9, joista Moira meni kehään ensimmäisenä. Siinä tuli vähän kiire, kun pikkupentujen kasvari siirrettiinkin lennosta toiselle tuomarille, enkä ollut varautunut ihan vielä menemään kehään :D Myyris esiintyi superhienosti ja antoi tuomarin käsitellä. Sen jälkeen kun tuomari nosti etutassut ilmaan, niin Moira rupesin vääntelemään ja rimpuilemaan käsittelyssä.


"1 year 1 month sable, needs to clear in stop. Good earcarriage. A bit uncooperative. Good depth of chest. Well arched neck. Good lenght of back. Would prefer more drive from rear, as she is little close behind." - EH


Paljon arvostelussa oli hyvääkin! Katellaan vielä loppuvuodelle jotain kehähommia. Nyt kyllä tota tukkaa lähtee aivan järjettömästi (sopivasti heti kun Cecil lopetti karvojen pudottamisen :D) niin ehkä lähempänä vuodenvaihdetta

Oltiin menossa lopuvuodesta mätsäriin, oltiin korkkaamassa tän vuoden alussa kunnolla agitreenit, olin suunnitellut puoli maraton treenini, uintitreenit kesän triathloneja varten. Kaikenlaista oltiin tekemässä. Sit mä 28.12 kaaduin metsässä Moiran kera rähmälleni. Tuntu kipu. Käärin lahkeet - ei verta. Otin kengän pois - hirvee veri pulppuaminen :D Istuin hetken, verilammikko sen kuin suureni. Raahauduin sisälle. Käytävä veressä. Menin vessaan istumaan kun taju meinasi lähteä. Vessa veressä. Soitto kämppikselle ja koitin vain pysyä tajuissani. Lanssilla peijakseen, todetaan sentin syvyinen reikä jalkapöydässä, kengän läpi jalkaan mennyt todennäköisesti joku terävä oksa, sillä lasinsiru olisi tehnyt repaleisempaa jälkeä. Pari tikkiä jalkaan. Teipit päälle. Sit lepoa. Kävely oli täysin mahdotonta ja jalkapöytä on siitä paha, että sinne pumppaa niin tiuhaan tahtiin verta, että se alkoi myös vuotamaan helposti. UV meni sängyssä maatessa ja niin suurimmaksi osaksi kaikki päivät. Viikko kului, tikit piti poistaa torstaina ja kas kummaa se onkin tulehtunut. Lisää nappeja naamaan, täysi liikkumiskielto neljäksi päiväksi ja nyt jännitellään että miten käy. Olen kirjaimellisesti käynyt takapihalla juoksuttamassa koiria, joten liikunta on taattu. Riitta tuli suipponokkineen käymään kuvaamassa ja juoksuttamassa piskejä. Matkaa minulla ehkä vaivaiset 20m. Se riitti jo hyvin.

Koska kuvat ovat todella ällöttäviä, pieni koostekuvaus löytyy linkin takaa. Neljäs kuva ylhäältä on jalka hyvässä kunnossa! Haavan koko on pienentynyt, turvotus hieman laskenut, mätä ja tikit poissa... :D Ei silti mikään kaunis ilmestys.

Piristykseksi tähän nyt koirien riehumiskuvia ja Moirasta uusi rakennekuva <3 Ikää nyt neitosella 5kk 2vk. Ensi sunnuntaina onkin sitten se pentunäyttely edessä. Riitta onneksi esittää Moiran, mulla ei varmaan jalka vielä silloinkaan kestä.






Kuvat isompana nähtävissä täällä

Vietettiin pari hienoa päivää Riitan ja suipponokkien luona. Tällä kertaa mulla oli koko kööri mukana. Cecil oli aivan over the moon, kun näki lempparitätinsä pitkästä aikaa. Se oli kamalan mustasukkainen kaikille Riitasta, ja muuttikin asumaan tämän syliin koko visiitin ajaksi. Paitsi toki silloin kun täti petturoi 100-0 ja otti Myyriksen syliin Mösilin sijasta.




Kipaistiin lenkillä mm. Pakkalan kartanolla, missä otettiin sitten kuvia med koirat. Ei ollut kyllä mikään maailman helpoin homma :D etenkin kun oli aika pirun kylmä. Onneksi olin mekko päällä vain hetkellisesti, niin se 20min vielä meni tuolla tuiskussa ja viimassa.

Myös Moirasta sekä Cecilistä otettiin posekuvia! Moira on kasvanut aivan tolkuttomasti! Ja Cecil sen sijaan on aivan raunion näköinen. Tissit vielä vähän roikkuu ja nyt ne viimeisimmätkin karvat tippuivat. Onneksi sillä on yks välikausirotsi ja yks topparotsi olemassa, jos sattuu käymään niin että tulee oikeasti kylmä talvi, niin ainakaan hypotermia ei iske.
Onneksi tuo notkoselkäisyys vähenee kun Mösil on kuntoutunut kokonaan. Lähinnä siis kun lihaskunto nousee entiselleen, niin tasoittuu taas siitä


Moira thö Koira 13,5vk. Pörröinen pieni paholainen.

Fiilis, Glee, Cecil ja Moira






Kuvista iso kiitos Riitalle. Täältä löytyy hieman lisää kuvia sekä kuvat isompana!

Kipaistiin Riitan luona moikkaamassa Fiilistä ja Gleetä. Cecil sai jäädä kotiin, ettei elo kävisi liian ahtaaksi, mutta pentu pääsi mukaan. En voisi kyllä olla pennusta ylpeämpi, miten se hanskas aivan jokaisen tilanteen ja jopa uuteen laumaan sopeutumisen.

Moira hengaili Riitan kanssa välillä töissä, ettei sille tulisi liian pitkää yksinoloaikaa. Se leikki Mustissa ja Mirrissä, haahuili siellä ja nukkui vaikka välillä siellä on aikamoinen härdelli. Se myös sai rällätä pitkin poikin. Sisällä se leikki kovasti Fiiliksen ja Gleen leluilla, mistä välillä sai nahkasisaruksiltaan pahoja katseita :D Meistä tehtiin myös ihana julkaisu minkä näkee TÄÄLTÄ


Pari Ojankoreissua


Cecilin kanssa ollaan jatkettu sillä linjalla, että juostaan tiuhaa ravia, jotta lihaskunto palaa. Samaten se on saanut veetää rallia pitkin mettiä ja pusikoita. Liikkuvuus on ollut likalla hyvää. Kipastiin Riitan ja nahkiaisten voimin Ojangossa muistaakseni kai parisen viikkoa sitten. Otettiin ihan pieniä pätkiä tokoa ja leikittiin kentällä.



Kokeilin treenata myös hieman Fiilistä lievittääkseni agikuumetta! Tuli kyllä aivan mieletön fläsäri ja hyvänolontunne tosta touhusta :D En malta odottaa jospa vuodenvaihteen jälkeen (tietenkin Cecilistä riippuen) pääsisi jo vaikka varovasti aloittelemaan ja keväällä ehkä jopa taas kisaamaan! Käveltii sitten vielä 5km lenkki loppuun, missä koirat sai vähän ralleilla ympäriinsä pitkin poikin.
Aikamoinen squad goals


6.10 käytiin samalla kokoonpanolla treenaamassa, mutta nyt myös Moira pääsi mukaan! Lähinnä vaan maskotiksi fiilistelemään kenttää, tottumaan siihen että jossain koirat haukkuvat ja siihen että kentällä tekee joku. Mimmi oli aika huikea! Leikittiin kentällä, otettiin kasvukuvaa ja treenattiin suoraa putkea. Myyris tajusi sen todella nopeasti ja juoksikin sitä läpitte kuin vanha tekijä! Cecilin kanssa jatkettiin leikkimislinjalla ja muutamalla hassulla tempulla.




Moira 10,5vk


Yhteislenkki/Community run 4.10 - omistajan hölötykset

Osallistuin ensimmäiseen yhteislenkkiin. En ole pariin viikkoon juossut hieman flunssaisen olon vuoksi. Tiesin että olen varmaan hieman heikossa hapessa, mutta lihasten löysyys yllätti. Kävin urheiluhierojalla viime viikolla ja hän varoittelikin siitä, että saattaa se "terävyys" puuttua hetken. Vaikka olin välineurheillut parhaani mukaan, niin silti tyhmästä päästä kärsi koko keho. Vaikka minulla oli tuulen- sekä vedenpitävä takki, kosteutta siirtävä pitkähihainen sekä pitkät kalsarit, kompressiosäärystimet, fleece, hikipanta, kaulahuivi ja muutenkin olin itseni täyteen pakannut, niin ei jotenkaan käynyt pienessä mielessäkään ottaa vaihtovaatteita. Mulla menee kuitenkin se reilu tunti Helsingistä nykyisin kotiin, niin ei hitsi vie mikä jäätyminen iski! Ensi viikon lauantaina on 10km rupeama Helsinki City Trailissa ja toivottavasti siihen mennessä olen omaksunut mm. aivojen käytön ja maalaisjärjen :D

Lyöttäydyin hitaimpaan ryhmään ja pidin kunnialla häntäpäätä. Nenä valui, mutta hengittäminen sujui ja muutenkin juoksu tuntui hyvältä. Harmittaa että Suunto oli jäänyt kotiin lataukseen, niin en tiedä vauhtia tai sykettä. Edellä mainittu terävyys puuttui ja pohkeet väsyivät todella nopeasti kaiken sen siksakkailun vuoksi :D Lopulta ne tuntuivat painavan melkein sementtiä. Onneksi meidän ryhmänjohtajat pistivät koko meidän ainakin 20 päisen hitaimpien ryhmän oikomaan tietyissä kohdissa Paloheinän pusikoissa, sillä aurinko alkoi hiljalleen laskemaan. Reissu olisi huipentunut Paloheinän mäkeen, minkä mä kuitenin skippasin kun en kokenut olevan aivan täysissä voimissa. Tunnistin vaan, että jalat leikkaa kiinni ja painoin loppuakohti liian lujalla temmolla (mistä mulle sanottiinkin), niin bensa loppui :D

Kuvassa näkyy tuo vähän yli tunnin polkujuoksulenkki taukoineen päivineen. Ja sitten vielä tuo aivan ihana Paloheinän mäki

Lauantaina 28.6 lähdettiin Riitan töiden jälkeen kohti Tervakoskea ja Koiruuksien-kenneliä. Olin vienyt Sagurin hoitoon äidilleni, sillä yhdellä nartuista oli alkamassa juoksut.

Siellä odottivat greyhound Pipa ja sk colliet Leena, Jaana ja Meeri. Mukana mulla oli vain Cecil ja Riitalla Fiilis, joten koiralauma oli "vain" 6 koiraa. Yhden yön ajan siellä oli myös sk collie Petteri, joka oli ollut Riitalla hoidossa viikon ajan ja joka palautettiin Joannalle luonnetestipäivän yhteydessä.

Luonnetestipäivästä lisää linkin takana.

Säät eivät suosineet aluksi ollenkaan. Satoi ja ukkosti melkein joka vaiheessa, mutta uhmasimme luonnonlakeja menemällä uimaan, kun ulkona oi 13 astetta lämpöä. Cecil oli aluksi varsin innoissaan koirakavereista, mutta sitä alkoi hyvin nopeasti potuttamaan urakalla se, että annan huomiota muille koirille. Eniten pallottelin Pipaa, sillä isosilmäinen, itsepäinen ja huomionkipeä greyhound oli jo viime vuonna vienyt sydämeni.




Cecilin vaatimuksesta vesileikit jatkuivat vielä muutaman minuutin ajan videon lopettamisen jälkeen ;D

Treenailimme ja uimme sitten sateessa. Parina päivänä sade yltyi kuitenkin niin kovaksi, että jäimme sisälle katsomaan leffoja ja pallottelemaan koiria.

Cecil rakastaa tunnetusti juustonaksuja, joten keksimme juustonaksuhaasteen, missä pitää odottaa, että Cecil tarttuu syöttiin mikä roikkuu naamasta. Oli aika kuumottavan tuntuista, kun näkee miten koira on juuri iskemässä juustonaksuun kiinni :---D


Uintireissujen jälkeen koirat piti tietenkin föönata.

Leena kuulemma osaa laulaa niin se tietenkin pääsi testaukseen! Ja kyllähän se osasi vastoin kaikkia odotuksia :D Varoitus: video sisältää kauhuleffan ääniä taustalla, koiran mölinää ja hysteeristä nauramista.

Liian pieni matto terveisin Pipa. Kyllähän sitä mahtuu kun änkee tarpeeksi päättäväisesti! Vieressä nukkuu Jaana.


Leenalla olikin ihan oma peti!


Cecil oli oikein tyytyväinen järjestelyihin. Musta tuntuu, että Fiilis ei niinkään.


"Olen pieni koira vain, jos olen hievahtamatta, niin eihän ne mua tässä huomaa"





Riitta treenas aivan vähän Cecilin kanssa tokoa, jotta nähtäis miten suhtautuu toiseen ohjaajaan. Olihan se vähän hämillään, mutta paremmin jo menee! Riitta otti myös huvikseen "kehätreeniä" ja Cecil olikin oikein pätevä :D Asetteli itse itsensä ja seisoi kuin tatti.

Keskiviikkona menimme extemporesti mätsäriin Hyvinkäälle Leenan, Fiiliksen, Cecilin ja Meerin kanssa. Kehät menivät todella pahasti päällekäin melkein koko ajan, mutta onneksi käsiä riitti.
Cecil oli PUN- ihan mielettömän hyvällä esiintymisellä! Harjoittelimme edeltävänä päivänä vapaana esiintymistä ja se vaikutti todella toimivalta, kun Cecilillä on taipumuksena kurotella liikaa, jolloin kirahvi-lookki on liian lähellä todellisuutta. Tuomari kehui Ceciliä pari kehässä paljon, mutta nauhakehissä emme enää pärjänneet. Parikehässä tuomari sanoi minulle vain yhden sanan ja se oli "tyylikästä" :D vaivannäkeminen siis ilmeisesti kannatti.

Esitin veteraanien parikehässä Fiiliksen äidin Leenan. Riitta jatkoi Leenan esittämistä sitten nauhakehissä. Leena oli lopulta BIS3! Muille sileää.


Viikonloppuna meitä odottikin Agirotu 5.7 ja Karjaan näyttely + Agirodun 6.7 toinen päivä. Alla pari kuvaa vähän tunnelmista. Linkkien takaa pääsee kisapäivien postauksiin!



Ekassa taas vähän jouduttiin odottelemaan ennen B-radan alkamista. Alemmista vasemmanpuoleisin on otettu melkein välittömästi A-radan jälkeen ja oikeanpuoleinen rähjäinen selfie vauhdikkaan B-radan jälkeen!

Lisää kuvia täällä



Copyright 2006| Blogger Templates by GeckoandFly modified and converted to Blogger Beta by Blogcrowds and Rebecca S. Header picture Saana P. and silhouette Yasmin E.