Eilen tuli soitto, että niin moni on perunut, että me päästäis meidän miljoonannelta varasijalta kokeeseen (varasijalla 5 tai 6). Olin vääntynyt kysymysmerkiksi. Mekö kokeeseen? Nyt jo? Apua eihän tässä olla treenattu edes kunnossa aikoihin. Tuleekohan siitä mitään.
Kaikesta huolimatta sanoin että joo toki. Hieno homma. Kiva. Olen maailman kamalin kisajännittäjä, joten sinällään tämä puun takaa tullut ehdotus oli ihan hyvä. Eihän mulla ole edes aikaa pilata koirani liikkeitä! Tuntuu tosin että rintalasta ja vatsalaukku räjähtää jännityksestä. Todellinen jännitys iski tosin minuun vasta koeaamuna.

Ahdistavaa on ehkä se, etten ole ehtinyt laatimaan mitään sotasuunnitelmaa; mitä mä otan mukaan, miten mä liikutan Cecilin ennen, miten mä riehutan sitä ennen omaa vuoroa, miten mä edes pääsen sinne, mitä mä teen missäkin mokatilanteessa. Mutta ehkä sinällään tämä on omaksi parhaakseni :D Mitään persoonallisia kauhuskenaarioitakaan en ole yksinkertaisesti vaan ehtinyt laatimaan päässäni. Mitä nyt nää perus että jos paikkiksessa joku tulee Cecilin luokse tai käy kimppuun tai jotain muuta.

Luojan kiitos Norakin oli tulossa, eli ihan yksin mun ei tarvinnut panikoida tai olla kisapaikalla.

Tuomarina oli aivan mielettömän ihana Riikka Pulliainen. Häntä on hirveän kivaksi kehuttu, mutten ajatellut hänen olevan noin pirtsakka. Kivasti tuli palautetta liikkeidenkin välissä jos niitä halusi kuunnella. Sain myös hyviä vinkkejä jääviin, kun ne meni siis aivan päin helvettiä.
Ihan kivasti kokonaisuudessaan, vaikka nollia on enemmän kuin laki sallii! Oon tosi ylpeä pikkuisesta ja hieman ylpeä myös itsestäni, etten mennyt ihan möksmöks kun mikään ei tuntunut menevän niin kuin strömsössä. Oli myös todella kuuma päivä, mikä ehkä vei vähän mehuja. 28 alkaa olla kyllä reilusti liikaa, etenkään kun ei tuullut. Mutten silti usko että Cecil olisi tehnyt yhtään sen paremmin viileämmässäkään. Siitä näki sen hämmennyksen ja itsekin jännityksissäni sekoilin.

Luoksepäästävyys - 10
Tuomari jo kehätarkastuksessa rapsutteli Ceciliä ja lirkutteli sille. Sama jatkui luoksepäästävyydessä, joten Cecil tietenkin sitten nousi ja pusutteli. Kovasti ollaan tehty hommia ton kitkemiseksi, mutta ei lirkuttelua voi mikään voittaa.

Paikalla makaaminen - 0
Naamapalmu. Molemmilla puolilla sakemanni eikä siinä mitään. Toinen vähän kuopi välillä maata mikä ei häirinnyt Ceciliä. Toisella puolella oleva sen sijaan huusi ja ulisi mikä paineisti Ceciliäkin. Eipä onneksi huutanut yhtäjaksoisesti. Sakemanni nousi varmaan 1 min paikkeilla, jos edes oli ehtinyt mennä niin kauan aikaa. Siitä ehkä 30sek kuluttua Cecil ei enää kestänyt ja nousi myös. Näin kyllä jo likasta, että se on tosi ahdistunut ja hämillään kun toinen nousi ja mamma tuli hakemaan. Sitten sekin nousi, heti kun lähestyin koiraa Cecil veti maahan ilmeellä ":D en mä liikkunut äiti hei luulet vaan".

Seuraaminen kytkettynä - 8,5
No oli vähän semmonen olo et mihin mä tän hihnan laitan kun ei hirveästi hihnaseuraamista olla otettu. Ihan ookoon näköistä kokonaisuudessaan ja paikoittain tosi hyvää. Oon äärimmäisen tyytyväinen vasemmalle käännöksiin, kun ne on kussut ihan urakalla. Ei ollut kyllä sitä cecilmäistä meininkiä, mutta ihan perushyvää.

Seuraaminen taluttimetta - 8
Odotin tästä paljon parempaa. Ihan ekaan pysähdykseen asti aivan jär-kyt-tä-vää lahnausta, mutta sitten yhtäkkiä se heräsi et oho kappas tää on tätä ja teki tosi hyvin loppupätkän.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 0
Jääviä ollaan otettu tosi vähän, mutta kyllä mä ajattelin että se menee. Ennakoi aivan mielettömästi sitä kohtaa. Annoin käskyn ja jäi seisomaan.

Luoksetulo - 9
Laukalla vauhdikkaasti luokse! Perusasento oli aika kämänen.

Seisominen seuraamisen yhteydessä - 0
No voi hyvää päivää näitä jääviä. Se jäi seisomaan olin ihan et oh yes! Mut sit kännyin ja kävelin kohti niin se veti maahan, kun luuli tehneensä sitten väärin. Eikä ottanut loppuperusasentoakaan. Kyllä sen niin huomasi että vaikka mä kuinka kuvittelin että jäävät on kondiksessa, niin aivan hirvittävän kesken ne on kun koira on aivan hämillään liikkeiden protokollasta

Estehyppy - 7
Harmittaa kieltämättä. Hyvin hyppäs ekalla kuten kuuluukin, jäi kyllä hieman vinoon joo. Palasin koiran luokse ja olin ihan et noni nyt sentään joku liike onnistuu mutta ei. Se ennakoi _perusasennon_. Aivan uskomatonta! En ole koskaan ikinä milloinkaan ottanut hypyn jälkeen perusasentoa, koska halusin välttää tämän :D.

Kokonaisvaikutus - 9 Kiva pari kuulemma ollaan kaikesta huolimatta! Ei nyt ihan lost case näemmä.

ALO3, 109p.

Ei nyt periaatteessa semmoinen tulos mihin kannattais tyytyväinen olla, mutta kyllä mä silti olen. 17.8 on sitten seuraava koe ja sieltä toivottavasti sitten se ykkönen. Tosin siihen kokeeseen olen kunnolla varautunutkin ja nyt tiedän mitä pitää korjailla! Jääviä reilusti pitää vahvistaa ja harjoitella sellaisia paikkiksia, että vierestä nousee koira.

Jottei ihan kuvaton teksti tule, niin eilen me käytiin Jasun kanssa treenaamassa vähän aksaa. Jälleen irtoamisharjoituksia ja sitten vietiin likat uimaan. Tässä hieman kuvasatoa!