Ceciliä tuli hieromaan Janni! Siitä on jo jokunen tovi, kun Ceciliä on viimeksi leivottu. Pieniä jumeja selän/sä'än alueella, sekä takareisissä, mutta mitään aivan mahdottoman kamalaa ei onneksi löytynyt. Saatiin kanssa vinkkejä siihen, miten saatais treenattua syviä lihaksia ja ylipäätään lihaskuntoa takaisin tikkiin.
Cecilistä puheenollen, se onnistui sössimään anturansa muutama päivä sitten metikössä. Siinä roikkuu palanen hieman epämääräisesti. Saimme ohjeeksi pestä sitä joka lenkin jälkeen, antaa sen hengittää ja tietenkin desifioimaan sitä. Mösil on joutunut pitämään kauhukauluria päässä. Tänään se on saanut olla ilman, kun loppui se jalan lussuttaminen

> CECIL JA MOIRA FACEBOOKRYHMÄ kaikille julkinen! Sinne tulee päivityksiä lähes päivittäin :)

Cecil oli vähän sitä mieltä, että on kokenust suurta vääryyttä, syrjintää ja joutunut kärsimään epäkohdista. Kuvatodisteet alla:




Myyris on kyllä huikea likka. Otin sen mukaan ajatuksella "jätän autoon hengaamaan" kun käytiin Peten Koiratarvikkeen Tammiston avajaisissa. Siellä ei silloin niin paljon porukkaa ollut kun me käytiin siellä, niin ajattelin että otan sen sittenkin sisälle. Ihmishälinä ei kovasti häirinnyt, mutta haukkuvat ja rääkyvät koirat hieman jännittivät. Onneksi se palautui todella nopeasti ja leikittiin siellä sitten. Meinasi tarttua kaiken näköistä matkaan, mutta jonot olivat niin kovat etten jaksanut muutaman tarvikkeen takia jonottaa :D onneksi työpaikka on niin lähellä, niin pääsen seilaamaan sinne aika helposti. Kipastiin sitten myös Murren Murkinassa hakemassa kanan kauloja. Aluksi kelasin, että pitää varmaan vähän sulatella niitä pentua varten, mutta kyllä se ne jäisenäkin sai alas. Mösil oli murheen murtama, kun se söi omansa niin nopeasti ja pennulla kesti. Sen oli vaikea käsittää, että miksi ei saisi auttaa Moiraa syömisessä.

Aika katastrofaalista! Nainen ratissa!

Helsinki City Trail 2016

Lauantaina oli osallistumienn HCT16 tapahtumaan! Matkana oli 11km mikä vaikutti ihan helpolta ajatukselta, ja olin puolitosissani tehnyt aikamoisia tavoitteita ajan parantamiseen. Viimeksi olin vastaavanlaisessa tapahtumassa 2.7. Tällä viikolla flunssainen olo on hellittänyt ihan kokonaan, mutta toki muutamien viikkojen treenaamattomuus vei terävyyden. Ja pakko tän jälkeen huilata ihan kiltisti pari viikkoa. Mulla huiteli heti alusta asti sykkeet taivaissa. Loppusuoralla tuli sykehuippu 202, mutta mitä mä vähän väliä vilkuilin kättä, niin ei se 191-197 ollut kovin epätavanomainen. Kestin ihan hyvin alle 188 sykkeellä olon, mutta huomasi heti kun nousi siitä ylöspäin. Jossain välissä teki oikeasti todella pahaa ja oli pakko hetkeksi lopettaa. Ihan pienen hetken mietin keskeyttämistäkin. Geelit oli onneksi mukana ja pidin mun geelinapsimissuunnitelmasta kiinni, sekä osasin kerrankin nesteyttää fiksusti! Ei tullut huonoa oloa, ei nestevajausta, ei mitään negatiivista siltä osalta.

Ennen starttia mua haastateltiin ja siitä tulossa kisavideota myöhemmin. Nyt on loppuvuodelle katottu vähän rennompaa settiä, pyrin myös käymään uimassa kerran viikossa ja oikeasti pitämään kiinni lihaskunnosta myös himassa :D Juoksukin varmaan rullais paremmin. On kans hieman treenikavereita löytynyt! Huomattavasti isompi kynnys jättää menemättä jos muutkin menee.


Kiitos kuvista Karri Jalava ja Onevision.fi Juha Saastamoinen.