Ohjatuissa aksoissa on mennyt ihan kivasti! Viime viikon treeneissä me keskityttiin lähinnä pieniin pätkiin, sillä olin viime viikon maanantaina onnistunut liukastumaan ja telomaan oikean polveni nyt sitten kolmannen kerran. Minulle laitettiin 9 tikkiä jotka poistettiin nyt tänä maanantaina. Käveleminen on nyt normaalia, vaikka satunnaisesti sattuukin. Viime viikolla kipu oli kuitenkin hurja, mutta koska en saanut treenivuoroa myytyä niin menin puolikuntoisena! Rataa en muista, mutta muistan että jäi hyvä fiilis ja onnistuttiin tekemään todella kivoja pätkiä. Keskityttiin enemmän irtoamiseen, sillä käveleminen saatika juokseminen oli aika tuskaista :----D
Tänään oli aika vaikea rata suoritettavana
Mulla oli aluksi järjettömästi ongelmia radan hahmottamisessa, mutta onneksi yksi ryhmäläisistäni on niin kiva että se heittelee vinkkejä ja me vähän kokemattomammat seurataan sen esimerkkiä :D Päästiin tosi kivasti 1-6 asti. Pari kertaa mokasin 3-4 sillä olin ajautunut heittämään koiran liian lähelle takaakiertoon, eli jäin itse jälkeen tai olin nelosestettä kohti idioottimaisesti. Heitin sitten kauempaa ja lähdin painamaan aikaisemmin. Sekään ei auttanut. Sitten piti nopeuttaa ja lähteä juoksemaan jo hieman takaperin.
Kepit jätettiin väliin ja jatkettiin kasilta, päästiin kerralla pituudelle. Cecil veti puomista vähän ohi. Otettiin sitten pituus uudelleen ja jäin himmailemaan pituuden ja puomin väliin sillä olin ihan varma että Cecilillä iskee taas kontakti-inho. Mutta likka vetääkin pituudelta täysiä puomille jättäen minut taakseen. Multa pääsi semmoinen "ööö joo okei!" ihan ääneen ja pingoin sitten perään :D C veti hienolla vauhdilla ja otti 2o2o vielä loppuun aivan kuten pitääkin. Eli uskallanko toivoa että Sössön kontaktimasennukset ovat ohi?
Sit tuli pieni black out että miten kummassa mä jatkan. C:tä ei huvittanut enää odottaa, joten se lähti vetämään itsenäisesti puomia toiseen suuntaan. Normaalisti olisin käskenyt pois, mutta annoin sitten mennä kun pitäisi kannustaa itsenäisiin ratkaisuihin! Joten otettiin puomi vielä uudelleen "oikeaan" suuntaan ja jatkettiin eteenpäin.
Olin auttamattoman myöhässä esteellä 16. Ja olin myöhässä useampaan otteeseen. Seuraava kompastuskivi olikin sitten renkaalla. Otettiin se sitten irtonaisena molemmilta puolilta ja jatkettiin matkaa.
Loppu pätkä eli 26-31 tuotti paljonkin ongelmia. Tein liian voimakkaan vekin kuulemma 26:lle, mutta aina kun yritin korjata niin tein kuulemma voimakkaamman. Itse en hahmottanut ollenkaan miten mä tein vekin ja miten mun olisi pitänyt tehdä toisella tavalla. Ohjaaminen oli todella tönkköä, mutta sitten kun pääsin ohjaamaan 27 se lähti vierimään hyvin. Heitin koiran putkeen ja otin haltuun, vippasin 29:lle ja tein jotain --> ohjasin koiran loppuun. Mutta mun tapa oli aika hidas, joten ehdotettiin että tekisin valssin 29-30 välissä.
Monista kokeiluista huolimatta tää ei vaan toiminut. Olin jo tavattoman väsynyt, koiralla kesti vire ja kuumuudesta huolimatta se edelleen painoi. Mulla tuntui maitohapot reisissä ja olin aivan puuduksissa. En kerennyt tarpeeksi kauas, sillä en vaan liikkunut kauemmaksi --> olin koiran linjalla --> ei siitä tullut mitään. Toistettiin samaa pätkää useampaan otteeseen, pääsin jo hieman pidemmlle, mutta koko homma meni edelleen takaakierroksi kun olin niin tiellä. Saatiin lopulta väännettyä toi jotenkin loppuun, mutta ei mitenkään kehuttavasti.
Saatiin paljon kehuja alkuvaiheista. Mustakin tuntui että me peräti tehdään ihan aksaa eikä vaan vängetä väkisin jotain, tekemisessä oli [i]rytmiä[/i] tuntu ihan agilityltä! Paikoittain se rytmi katos, mut oli kiva kuulla että ollaan sentään jotain saatu saavutetuksi. 26-31 aikana meille todettiin, että jotenkin lopetin tekemisen. Koitin kyllä painaa tosissani ja täysillä loppuun asti, mutta se kai sitten näytti sellaiselta että luovutin.
Verkkokepitkin edistyvät, yksi verkko taas poistettu! Ensi viikolla ei treenejä olekaan, joten ensi vuoden puolella jatkuu aksa :)
