Noniin, en oo hetkeen oikein kirjoitellut, vaikka paljon on tapahtunut.

Torstaina heti koulun jälkeen oltiin menossa sinne luonnetesiin, äiti ei voinutkaan tulla mukaan, niin jouduin menemään taksilla. Pelkäsin et myöhästytään tjsp mut ajois oltii.

Meidän vuoro tuli ja sit tsekattii rokkarit yms.
joo no ei jumapersaavitulauta.
Ei saatu sit osallistuu. Mä oon eläny sellases uskossa, et omistajanvaihdos + muut paperit on hoidettu, kun Sagur tuli meille.
Muttei oo.
Mullahan ei oo rekkareita, vaikka S on rekattu suomeen. Ollaan näyttelyihin aina päästy tolla passilla, niin en mä tiennyt, ettei se käy tuolla, oon aina luullut virheellisesti et se ns korvaa sen, sillä passissa näkyy tunnusnumerot+koodit+kaikki muu mahdollinen. Eipä muu auta, kun tilata uudet paprut SKL:ltä. Kieltämättä inhottavaa kuittailua sai kuulla netin kautta ja ihan paikan päälläkin.

Jäin kuitenkin seuraamaan muiden suorituksia, luonnetesti on tosi jännän näköstä, olin ihan varma, että S olis vetänyt sen kirkkaasti läpi. Noh, ens kerralla sitten. Oli fiilikset kyllä niin pohjassa, etenkin kun siitä vielä puhutaan ja nälvitään.

Perjantaina menin Aptusta rakentelemaan, tein varmaan 40 minirusettia ja kolme isoa rusettia kukkiin, jotka pääsivät sitten RYP sijoittuneiden viereen komistelemaan + BIS-kehään.

Lauantaina aamulla sit mentiin Sagurin kanssa Aptukseen. Se oli yllättävän rauhallinen ja tyyni. Tein muutaman koiranlelun ja hengasin nuorisojaoston ständillä.
Pyöriskeltiin radalla hetki, siinä oli niin paljon hälinää, radalla ja radan vieressä. JH alkoi pian niin kaikki oli ravaamassa siinä vieressä etc, eikä Sagurin keskittyminen ollu mitenkään hirveän hyvää muutenkaan, olin itse kanssa aika kipeenä, niin ei se mun iloton olo auttanut sitä koiraa.


Sunnuntaina minun piti mennä taas Aptukseen töihin. Se kuitenkin valitettavasti peruuntui, sillä lauantai-iltana mulla rupes nousemaan kuume ja sunnuntaiaamuna huomasin, että mulla ei ole pahemmin ääntä, kuumetta melkein 39 astetta ja huimas aivan fantastisesti.
Nyt oon kuitenkin tervehtynyt ja kaikki on kutakuinkin ok. Treenattiin illalla seuraamista ja noutoa. Pitää jo sitä hyvin erittäin lyhyitä aikoja, alan pikkuhiljaa lisäämään pitokestoa, ei pureskele kapulaa, eikä pudota sitä heti, kun kosken kapulaan. Eli edistystä on tapahtunut!



Copyright 2006| Blogger Templates by GeckoandFly modified and converted to Blogger Beta by Blogcrowds and Rebecca S. Header picture Saana P. and silhouette Yasmin E.