Olimme tsemppaamassa Williamin kanssa Riittaa ja Fiilistä collieiden tokomestaruudessa. Wiltsu tuli totuttelemaan hälinään ja muuhun. Käyttäytyi ihan mukavasti. Siltä katsottiin siru, mikä oli Willille jännä juttu, malttoi olla paikallaan. Sitä kanssa näprättiin ihan tulevaisuutta ajatellen. Hieman sähläsi, meinasi useasti heittä leikiksi Fiiliksen kanssa, mutta onnistui hillitsemään itsensä jotenkin useiden kehotuksien jälkeen. Siinä sivussa pienesti leikittiin. Niin, että Wiltsu tottuu leikkimään ja keskittymään muhun hälinässä, mutta myös niin, ettei se häiritse kokeessa olevia.

Katteltiin silmät tarkkana collikkoja.

Torstaina oli hakutreenit, Sagur pääs piiiiiitkästä aikaan maastoon. Se oli meille täysin uusi paikka. Tallominen vähän venyi toiselta puolelta, mutta ainakin oli paljon tilaa! Olin maalimiehenä monelle ja mukavaa oli kyllä. Sagurin kanssa otettiin suorapalkkausta, eli ei tarvinnut ilmaista, vaikka Sagur pian alkoikin vapaaehtoisesti haukkumaan, kun hetken päästä muisti mitä pitikään tehdä. Maalimiehet olivat aika hyvin piilossa puskissa/puiden takana ja välimatkaa noin 30m, semmoisessa maastossa se oli oikeasti suht paljon. Sagur ei ensimmäisen luokse oikeen tajunnut mennä, etenkään kun meillä oli pitkä tauko maastotreeneistä, maalimies oli ihan tuntematon ja kys. maasto oli täysin uusi. Se lähti huonosti ja kääntyi takaisin. Katsoi kovin kysyvästi minua, mentiin sitten lähemmäksi, lähemmäksi ja lähemmäksi. Lopulta se sit hokas et "aa nii tää!" ja meni palkattavaksi maalimiehen luokse. Toisen luokse se meni jo paremmin, mutta vauhti oli nopeaa ravia. Selkeästikin sen verta kujalla oli vielä, ettei laukannut (niinkuin yleensä) maalimiehen luokse. Hienosti kuitenkin löysi ne sieltä, etenkin kaksi viimeistä. Hienosti teki töitä ja todella tyytyväinen olen miekkoseen!

Meillä on sunnuntaina möllitoko, samanlainen nakkilelu luokka, kuin ne aikaisemmatkin. Kesäkuussa mennään jo seuraaviin ja kokeillaan sitten sitä palkatonta ja astetta vaikeutetumpaa. Haluan nyt nähdä kuinka hyvin tämä menee, että tiedän kuinka hyvin pystyn siellä tosi häiriöalttiissa huoneessa sitä ohjaamaan.

Sadas postaus tänne. Ihan hullua, miten paljon tänne on jo juttua tullut.

Anyways.
Perjantaina oltiin hakutreeneissä molempien koirien voimin. Matka meni hyvin, mutta sen jälkeen Saguria otti pattii ahtaus, joten pentu siirrettiin takakontista etupenkille nukkumaan.

Ekana otettiin pennut. Ensiimmäisenä meni 10vk vanha malipentu ja sen jälkeen William. Aluksi ajattelin, että kun tuo pentu leikkii niin hyvin, että jos sitä palkattaisiin lelulla, mutta ilmeisesti se on niin paljon mun perään ja nameilla olisi niin paljon helpompi, että vaihdettiin. W meni hienosti maalimiehien luokse. Se oli kovin innokas. Jätimme kolmanteen pistoon, sillä se meni niin älyttömän innokkaasti. Annoin lähetyssanan ja se ampaisi semmoisen kenguruloikan kera, että siihen oli hyvä lopettaa.

Sagur otettiin viimeisenä. Oli jo aika kylmä ja erittäin pimeää. Tosiaan, kun ei olla treenattu aikoihin, niin ei viitsitty hirveästi Sagurilta vaatiakaan, muutama haukku ja siitä sai palkan. Taas se alussa lähti hiihtämään, tuli kuitenkin hyvin luokse ja kun sen sitten taas lähetti, niin teki hyvin. En mä tiedä vaatiko toi mies sitten aina sen, että se on pakko ottaa vielä kerran haltuun, ennen kuin se alkaa tekemään. Hyvin teki kuitenkin. Meni vauhdilla, hakkui mukavia lyhyitä sarjoja. Pistomäärää en enää muista, mutta +4 ainakin.

Takaisin sitten junalla. Muistaakseni Williamin kolmas junamatka. Meni hyvin! Ei enää piippaa. Ihmiset olivat hieman perjantaifiiliksissä, joten olihan siellä aika epämääräistä, mutta selvääkin porukkaa näytti jossain nurkissa olevan. Ei kuitenkaan väistänyt ketään tai näyttänyt mitään paineistumisen merkkejä, vaikka porukka siellä helui ja huusi.
Koirat olivat aivan uupuneita, kun pääsimme kotiin. Molemmat menivät heti nukkumaan. Kivat treenit tosiaan!

Ensi viikolla onkin sitten mätsäri ja sen jälkeen pentunäyttely! Jännittää jo nyt.

/noniin, nyt on kuviakin!

Meillä oli tänään piiiiiiiiitkästä aikaa hakutreenit. Ensimmäistä kertaa about neljään kuukauteen tai jotakin. Ei olla päästy paikalle, mutta nyt päästiin ja kivat reenit olikin.

Tänään oli poikkeuksellisen paljon porukkaa, treenit kestivätkin sellaiset neljä tuntia.

Oltiin aika hyvässä paikassa. Tänään oli semmoinen maalimiesharjoittelu, eli harjoiteltiin koirien palkkaamista. Erilaiset koirat vaatii erilaista palkkausta ja maalimiehen pitäisi oppia palkkaamaan kys. koirale sopivalla tavalla. Mä itse olin maalimiehenä ihanalle nuorelle bortsu nartulle Taralle. Se rakastaa vetoleikkejä, joten palkkasin sen leluilla.
Samalla käytiin läpi asioita mitä maalimies saa tehdä ja mitä maalimies ei ehdottomasti saa tehdä ja jos koira käyttäytyy tietyllä tavalla, miten siihen reagoidaan oikein. Koirille treenit olivat ns leikkitreenit. eli ei vaadittu mitään ilmaisua, maalimiehiä oli vain yksi ja se puhtaasti palkkasi heti.

Sagur oli aika jäinen, sillä ei olla treenattu aikoihin. Se ei oikein muutenkaan leiki monien ihmisten kanssa, muuta kuin minun. Hyviä hajuja löytyi, koska yksi nartuista on tekemässä juoksuja, joka oli Sagurin mielestä niiiin jees. Pienen säädön jälkeen se meni ihan kivasti! Se innostui leikkimään jopa meidän treeniohjaajan kanssa, joka oli sille maalimiehenä, vaikka se on yleensä aika tyylikkäästi ignoorannut sen :D Heidin kanssa se kyllä leikkii, se on poikkeus. Lopulta heitettiin Heidi mukaan siihen leikkimään ja saatiin Sagur innostumaan todella. Sagur ei kuitenkaan innostunut leikkimään treeniohjaajamme kanssa, mikäli tämä oli maassa polviltaan, pyrkimyksenä oli saada Sagurin vire nousemaan ja leikkimään. Joten siellä sitten pompittiin ja hypittiin, Sagur oli oikein mielissään.

Mutta tosiaan, kyllä mä olin ylpeä. Kun Sagur meni hyvin maalimiehen luokse se alkoi ilmaisemaan sitä haukkumalla erittäin pitkää sarjaa! Se myös otti myös omatoimisesti etäisyyttä, mikä on hienoa! (Mikään ei ole niin kamalaa, kuin haukkuva koira naaman edessä). Se on selkeästikin tajunnut, mitä pitää tehdä :) ottaa etäisyyttä ja haukkua kunnes toisin ohjataan.


Lähetys.










täältä löytyy loput.

Treenien jälkeen jäin vielä tekemään jotain pientä Sagurin kanssa, otettiin pari lyhyttä seuraamispätkää ja liikkeestä maahanmeno. Siitä on tullut aika nopea ja hyvin pysyi, vaikka häiriötä riitti ihan tarpeeksi.

Sitten vielä iloitsen, että toi mäyrä on tainnut tajuta sivulle kiepsahtamisen. En ole oikeastaan muuta vielä opettanut, kun en koe tässä olevan mitään kiirettä.
Se tulee ensi hakutreeneihin mukaan kanssa. Pääsee leikkimään porukoiden kanssa ja sosiaalistumaan + matkustamaan junassa ja autossa. En kyllä tiedä miten junamatka taittuu noiden molempien kanssa :D toivottavasti ei ole ruuhkaa.

Mä vasta nyt huomasin, että Sagurin hakuvideo on laitettu nettiin :----D ja toi on ilmeisesti ollut jo pari kuukautta tuolla (kyllä olen kovin tarkkaavainen). Mutta tosiaan treenivideota päivältä 17.10.2010!
Tämä oli ihan ensimmäisiä haukkukertoja, joten haukkuminen tuossa vielä vähän vaiheessa. Todella kiva katsoa, oli todella kivat treenit! Kuten huomaa olin itse vielä tuossa vaiheessa niin pihalla, etten osannut ilman ohjeistusta liikkua oikein mihinkään :---D harjoittelemalla oppii!
Kuten huomaa, niin collieni on omapäinen. Välillä se oli "Ähähähää jeee metsäääää, lol mä mitään ihmisii jaksa etsiä" ja veteli ihan miten sattuu ympäriinsä. Hyvin tekee silloin kun viitsii keskittyä, mutta onneksi se huitelu on nyt vähentynyt. Toka vika maalimies oli siis pupu, eli näkyvillä ja kun annetaan lähetyskäsky niin lähtee juoksemaan.

Eilen Heidi tuli hakemaan meitä ja heidän kautta sitten ajettiin. Napattiin Terra ja lähdettiin kohti tuntematonta pimeyttä. Treenipaikka oli tällä kertaa jossain metsässä parkkipaikalla, siitä lähti mäki ylöspäin, jossa on lamppuja, niin näki vähän minne kävelee.
Matkalla tällä kertaa osui silmiin peura, joka loikki tien yli. Luojan kiitos on keksitty pitkät valot. Aluksi katoin että joltain on karannut koira, mutta peurahan se olikin :D nyt on bongattu hirvi ja peura, toivottavasti eteen ei osu mitään sen extremempää.

Treenit menivät todella hyvin. Sagur meni ekaksi. Vuorossa oli tosiaan ilmaisua, joten maalimiehet eivät menneet hirveän kauas. Sagur haukkui hyvin ja se oli todella vauhdikas! Viime tai sitä edellisessä treenissä sitä rupes kyllästyttämään, tiesi mitä pitää tehdä, mutta lähti laiskasti. Nyt se teki todella innoissaan. Haukkui jo pieniä sarjoja, ensi kerralla vaaditaan varmaan useampaa haukkua ennen palkkausta. Tähän asti on riittänyt yksi haukku, vaikka se usein haukkuu monta kertaa. Piiloja oli puiden lisäksi puutalon kulma ja pusikko kallioiden päällä. Muutama maalimies haettiin ja sen jälkeen sen kanssa leikittiin sukalla. Leikki älyttömän hyvin. Veti sitä tosissaan ja sitten jossain välissä lähti juoksemaan sitten ympäriinsä. Kutsuin luokse ja laitoin sen autoon.
Olin maalimiehenä kaikille muille paitsi Terralle. Oli jälleen erittäin antoisaa ja älyttömän kivaa. Kaikkien kanssa sain leikkiä lopuksi, mikä oli todella kivaa. En mä tiedä mikä siinä leikkimisessä on niin hienoa :D, tulee aina niin iloinen fiilis, kun näkee miten se koirakin nauttii. Brandyn kanssa oli varsin kiva leikkiä, kun se kanitti sitä lelua ihan tosissaan.



Tänään menin Lindalle (Nita&Noomi). Aateltiin ottaa kuvia Sagurista. Puunattiin sitä hieman ja trimmailtiin ne järkyttävät lumikengät + korvatupsut. Mentiin ulos kolmikon kanssa läheiselle kentälle. Sagurin seisottaminen on parantunut, on paljon helpompi korjata asentoa, kun toinen on sanomassa mitä pitää korjata. Sagur on ottanut ryhtiä ja nyt aletaan treenaamaan sitä naksuttimella. Se seistessä välillä nojaa taakse, jolloin etuosa näyttää hirveän voimattomalta ja yleisvaikutelma aika hajanaiselta. Sitten kun se ottaa kunnolla asennon, niin se on todella tasapainoisen ja voimakkaan näköinen. Vaikka onkin nyt pudottanut lokakuun alussa kaikki karvansa. Kamerasta kuitenkin loppui akku varmaan puolessa minuutissa, kun lataus oli unohtunut. Linda sai otettua pari posetuskuvaa.
Ensi viikolla tai sitä seuraavalla ajattelin mennä Malminkartanoon näyttelytreenaamaan. Siellä on taitavia henkilöitä ohjaamassa ja tarvitsen kipeästi ohjeita, kun ei aina tuo esittäminen luonnistu. Toivottavasti olisi silloin hyvin aikaa, että pääsisi.

Treenattiin vielä hieman tokoa Sagurin kanssa. Nita ja Noomi olivat sidottuna maalin tolppaan ja otettiin Sagurin kanssa paikallamakuuta siinä vieressä. Hienosti pysyi, paljon paremmin kuin Ojangossa. Otettiin seuraamista ja liikkeestä jääviä. Liikkeestä seisominen aloitettiin kokonaan alusta. Liikkeestä maahanmeno meni todella hyvin. Nopea ja suora. Pysyi hyvin maassa eikä ennakoinnut ollenkaan. Olen huomannut, että useat käyttävät liikkeestä mahanmenossa jännää ääntä. se on vähän niinkuin "maaHAN". Se oikeasti toimii paljon paremmin kuin "maa" koska siinä se on usein jäänyt istumaan. Sitä "han" loppua ei huudeta, vaan sanotaan astetta kimeämmällä äänellä. Se maa sana on jotenkin niin pitkä, kun ne a-kirjaimet jatkuvat ikuisuuksiin. Nyt kun sanotaan terävästi tuo loppu, niin tapahtuu heti ja nopeasti. Seuraamisessa käännöksiä hion nyt terävimmäksi ja imutin maalia ympäri. Pitäisi päästä joskus imuttamaan parkkikselle, niin voisi parkkiruutuja pitkin vedellä. Auttaa kovasti tiukkojen käännöksien muodostamiseen. Sitten leikittiin sukalla ja Sakella oli oikein kivaa. Linda treenasi omat koiransa ja palattiin takaisin sisälle.

Sagur pusutteli Noomia ja noomi pusutteli takaisin. Sagur pusutteli myös Nitaa, mutta se ei ollut niin innoissaan. Onnellisena oli mun sylissä. Noomi toi myös tennispalloa välillä Sagurille, muttei tainut ukko oikein tajuta, että Noomi haluaa leikkiä. Se katsoi Noomia häntä heiluen ja pusutteli taas. Nopeasti kolmikko kuitenkin nukahti. Loppu päivä menikin sitten Fergusonia kattellessa ja krypoja tehdessä.

Kolmen kopla

Tänään oli aamulla ilmaisutreenit. Paikalla oli vetäjän kolme bortsua, joista kaksi osallistuivat. Heidi oli Terran kanssa ja Tarja belggari Zorin kanssa.

Sagur otettiin ekana. Kaks ekaa pistoa oli tosi hyvät, Ässältä vaaditaan jo vähän enemmän, nyt se joutuu haukkumaan useemmin kun kerran, että palkka tulee. Hienosti se meni maalimiehien luokse ja haukkui. Kahden piston jälkeen se sit keksikin, et on paaaaaljon mukavampaa hengailla pitkin mettiä, kun ettiä jotain tylsiä ihmisiä jostain tylsästä metsästä, koska tylsä Rebecca sanoo niin. Se tiesi mitä pitää tehdä, muttei tehnyt. Hain sen sitten sieltä jostain pusikosta haistelemasta ja lähetin uusiksi. Se ei ottanut askeltakaan mihinkään suuntaan. Olin hölmistynyt. Otettiin sitten keskilinjalta pari askelta maalimiestä kohti ja lähetin, sitten se meni sinne. Koska koirasta ilmeisesti rutiininomainen satunnainen haukkuminen on niin tylsää, niin otettiin niin, että maalimies on ihan keskiviivan tuntumassa ja kun annan koiralle "ukko" käskyn, niin maalimies lähtee juoksuun ja koira sitten lähtee tätä jahtaamaan, kunnes huudetaan maahan, jolloin maalimies menee kyykkyyn ja palkkaa koiran. Tämä nostatti Saguria ja siihen sitten lopetettiin, jäi hyvä maku koiralle suuhun.

Maalimiehenä olin sitten kaikille muille koirille, paitsi Terralle ja omalleni, kivaa kyllä oli, vaikka mulla kai oli huono floo, kun jotenkin hajamielinen olin sen liikkumisen suhteen, mutta ens kerralla sitten paremmin (:

Eilen olin töissä BH-kokeessa ja voipi olla, että ehkä mekin joskus (lue: 1-2 vuoden päästä) mennään, mikäli on hommat hanskassa.

Tänään tosiaan oli hakua. Siirsimme aamuun, kun arki-iltaisin on niin järjettömän pimeää ja viikonloppupäivisin kaikki on metässä samoilemassa koirineen ja ilman. Olin vähän tokkurainen, en ole hirveän pirteä aamuisin :D.
Toimin maalimiehenä kolmelle koiralle. Pari koiraa ilmaisi ihan kiintorullalla ja pari jäi palkattavaksi maalimiehen luokse, kunnes ohjaaja ehtii paikalle. Leluilla palkkaaminen on mun mielestä äyttömän kivaa. Etenkin nuoren bcn Taran palkkaaminen on todella mukavaa, kun se on niin pirteä ja iloinen.

Sagurin kanssa oltiin viimeisiä. Otin sen autosta ja se oli selkeästikin erittäin lennokkaalla päällä.

Se ei tainnut heti taas tajuta mitä me ollaan tekemässä ja miksi sillä on oranssi liivi päällä. Lähetin sen suurta kiveä kohti, minkä takana odotteli maalimies. Juoksi vähän sinne päin, jäi johonkin hajuun ja sitten ampaisi kiven ohi. Pian se löysi sen maalimiehen, mutta juoksi sitten takaisin mun luokse. Osoitin lähetysasennossa kiveä ja katsoin kiven suuntaan. Se taas juoksi vähän sinne päin, mutta ei kuitenkaan kivelle. Jossain välissä otettiin sitten 5 metriä lähemmäksi (maalimies oli 30 m päässä). Lähetin koiran uusiksi ja sitten se meni maalimiehen luokse. Sagur palkataan yleensä nameilla, mutta leluilla kannattaa aina kokeilla.
Maalimies sai Sagurin leikkimään hienosti! Poika ei pahemmin tuntemattomien kanssa leiki (kys maalimies oli Ässälle uusi) joten se, että se pinkoi lapasen perässä ja repi niitä kunnolla oli suuri saavutus. Palattiin keskilinjalle ja sieltä lähetettiin toisen maalimiehen luokse. Sen kanssa se ei innostunut leikkimään ja juoksi sen ohi useasti ja välillä taas palasi minun luokseni. Namit otettiin käyttöö ja sitten se haki sen maalimiehen ja jäi sinne, kunnes pääsin sen luokse. Palattiin taas keskilinjalle ja lähetin koiran seuraavan maalimiehen luokse, meni jo vähän paremmin. Maalimies yritti leikittää, muttei innostunut leikkimään hänenkään kanssa, joten suosiolla sitten nameihin. Sama juttu ja sitten otettiin seuraava pisto suoraan nameilla, vaikka lapaset otettiin mukaan varmuuden vuoksi. Maalimies meni about 30m päähän ja piiloutui umpipiiloon. Heidi on Sagurille tuttu ja siksi paremmin siinä umpipiilosta suoriutuukin. Lähetin koiran ja S lähti juoksemaan jonnekin. Se oli sitä mieltä, että maalimies ei ole siellä päinkään minne koiran lähetin ja lähti etsimään ihan hasardipaikasta. Jossain välissä se kaarsi mun luokse ja lähti uusiksi. Juoksi aika vauhdilla maalimiehestä n 10 m taakse päin ja pysähtyi hetkeksi. Sai hajun ja seurasi sitä. Ei siinä kauaa mennytkään, kun Sakke löysi maalimiehen. Maalimies syötti loput namit ja leikki hiukan sen kanssa. Kytkin sen ja tepastelimme lähtöpaikkaan, tuohon pistoon oli hyvä lopettaa.

Heidi kokeili saako hän Sagurin haukkumaan. Tarkoitus tosiaan olisi, että S tulisi ilmaisemaan haukkumalla.
Heidi piteli namia Sagurin lähellä nyrkissä. Aluksi koira meni istumaan ja sitten alkoi "kaivamaan" käsiä. Tassulla tökki sitä nyrkkiä ja yritti hampailla vedellä niitä nameja sieltä nyrkistä, muttei niitä tullut. Jossain välissä se sit lopetti kaiken tekemisen hetkeksi ja tuijotti sitä nyrkkiä silleen jotenkin tosi neuvottomasti. Tökkiminen on kokeiltu, nyrkistä ei saa nameja oikeen yrittämällä, niin mitä pitäisi muka tehdä? No sitten se haukahti jotenkin pottuuntuneen kuulosena ja nami tuli. Se älysi todella nopeasti sen, että kun haukkuu, niin palkka tulee. Tätä tehtiin jonkun aikaa ja ihan lupaavalta toi vaikuttaa. Pikkuhiljaa sitten aletaan vaatimaan enemmän, mutta ei tietenkään vielä, kun ihan alussa ilmaiseminen on.

Huomenna meillä onkin sitten ilmaisutreenit. Mietin, että jos ottais kameran mukaan, jos jotain videoita/kuvia saisi.

Viime viikon maanantaina treenit menivät ihan hyvin, ensimmäistä kertaa S haki ukkoja metästä. Se ei aluksi jaksanut innostua ollenkaan. Maalimiehet olivat aika lähellä ja ukko ravas ohi niistä. No sitten laitettiin kauemmaksi, sillä Sagur ei ilmeisesti vaivaudu, mikäli maalimiehet ovat hirveän lähellä. Noh, sitten laitettiin kauemmaksi ja johan tuli vauhtia.

Tänään Sagur oli aika loppupäässä, mikä sopi ihan hyvin. Ei haitannut vaikka oli pimeää, S ei kuitenkaan "mörköjä" pelkää ja toimii ihan yhtä hyvin pimeällä kuin valoisalla. Toimin itse pariin otteeseen maalimiehenä, ennen kuin oli minun ja Sagurin vuoro. Pakko sanoa, että oikeasti nautin siitä!
No mutta niin, Sagur oli hyvässä vireessä tänään. Otin sen ulos autosta ja se tais jotenkin heti jo tietää, että kohta tehdään jotain kivaa. Eka maalimies syötti sitä hiukan ja hiipi ison kiven taakse. Otin lähetysasennon ja lähetin koiran. Se otti pari askelta ja jäi tuijottelemaan mun kättä. Istahti ja rupesi haukkumaan. Otin pari kertaa uusiksi, muttei jostain syystä vieläkään toiminut. Ei tainnut ymmärtää sittenkään mitä siltä halutaan. Kuiskin sille "ukko" sanaa ja astelimme lähemmäksi piilossa olevaa maalimiestä. Ja sitten taas hieman lähemmäksi. Sitten se löysi sen. Sai palkan ja menin koiran luokse. Annoin maalimiehen vielä hetken palkata, ennen kun kutsuin koiraa. Menimme takaisin keskilinjalle ja lähetin koiran. Nyt se tiesi mitä pitää tehdä ja lähti todella nopeasti pusikkoon etsimään ukkoa. Ei mennyt kauaa, kun se jo sen löysi. Maalimies oli varmaan reilu 15-20m päässä. Sama juttu ja sitten taas keskilinjalle. Siitä lähetin jonnekin pimeyteen Sagurin, jonkun aikaa kuului suhinaa ja sitten S löysikin. Se meni todella hyvin ja lopetimme siihen.