Viime viikon maanantaina treenit menivät ihan hyvin, ensimmäistä kertaa S haki ukkoja metästä. Se ei aluksi jaksanut innostua ollenkaan. Maalimiehet olivat aika lähellä ja ukko ravas ohi niistä. No sitten laitettiin kauemmaksi, sillä Sagur ei ilmeisesti vaivaudu, mikäli maalimiehet ovat hirveän lähellä. Noh, sitten laitettiin kauemmaksi ja johan tuli vauhtia.

Tänään Sagur oli aika loppupäässä, mikä sopi ihan hyvin. Ei haitannut vaikka oli pimeää, S ei kuitenkaan "mörköjä" pelkää ja toimii ihan yhtä hyvin pimeällä kuin valoisalla. Toimin itse pariin otteeseen maalimiehenä, ennen kuin oli minun ja Sagurin vuoro. Pakko sanoa, että oikeasti nautin siitä!
No mutta niin, Sagur oli hyvässä vireessä tänään. Otin sen ulos autosta ja se tais jotenkin heti jo tietää, että kohta tehdään jotain kivaa. Eka maalimies syötti sitä hiukan ja hiipi ison kiven taakse. Otin lähetysasennon ja lähetin koiran. Se otti pari askelta ja jäi tuijottelemaan mun kättä. Istahti ja rupesi haukkumaan. Otin pari kertaa uusiksi, muttei jostain syystä vieläkään toiminut. Ei tainnut ymmärtää sittenkään mitä siltä halutaan. Kuiskin sille "ukko" sanaa ja astelimme lähemmäksi piilossa olevaa maalimiestä. Ja sitten taas hieman lähemmäksi. Sitten se löysi sen. Sai palkan ja menin koiran luokse. Annoin maalimiehen vielä hetken palkata, ennen kun kutsuin koiraa. Menimme takaisin keskilinjalle ja lähetin koiran. Nyt se tiesi mitä pitää tehdä ja lähti todella nopeasti pusikkoon etsimään ukkoa. Ei mennyt kauaa, kun se jo sen löysi. Maalimies oli varmaan reilu 15-20m päässä. Sama juttu ja sitten taas keskilinjalle. Siitä lähetin jonnekin pimeyteen Sagurin, jonkun aikaa kuului suhinaa ja sitten S löysikin. Se meni todella hyvin ja lopetimme siihen.