Oltiin tosiaan lauantaina 12.15 rally-toko esityksessä ja jäätiin kyl hengailemaan sinne pidemmäsi aikaan, muttei toiseen esitykseen jääty.
Kyllä se eka kierros oli aikamoista säätämistä. Koiralla kuono laahaa maata eikä kontaktista tietoakaan. Taisi se matto olla liian kova häiriö meille tällä kertaa.
Toinen kierros meni kyl oikeestaan ihan kivasti, kontaktii löyty ja koira oli kyl paljon aktiivisempi. Kolmas rundi meni kans ihan ok.
Hengasin pääasiassa siellä ständillä ja lähdin kiertelemään. Aluksi Oonan kanssa ja sitten Sirren kanssa. Heittelin sitä noppaa ja voitin vinkuvan possulelun koiralle. Se hakkaa sitä kuonollaan vieläkin ihan innoissaan. Nappasin kanssa ruokaa niin kissalle kuin koiralle + himokasa lehtiä ja esitteitä. Oona otti videotakin, että varmaan joskus tällä viikolla saan laitettua sitä nettiin asti (:
Toinen päivä meni hiukan paremmin. Sagur oli huomattavasti rauhallisempi ja innostui helpommin tekemään asioita. Vähän yritin sytyttää sitä pomppimalla ja innostaa sitäkin hyppimään. Kiepsauttelin sitä siinä ja kovasti koira sytty.
Oltiin tänään molemmissa näytöksissä. Meni kyl ihan hyvin, niistä on sitten kai kuvia ja videoita ainakin jollakin, että niitä laittelen sitämukaa kun tulee.
Saatiin päivän päätteeksi pussillinen erilaista pedigree sälää. Et ei kyl paha saalis, vaikkei ehkä ruokamerkkinä paras mahdollinen. Voitinpa nopan heitossa sitten muovisen (huonon) fresbeen, oranssin vinkuvan pienen jalkapallon ja kissalle kuusi leluhiirtä. Luulis et noi eväät riittäis sit hetkeks.
Käännökset ihan jees. Käänty hyvin kaiken muun paitsi sen saksalaisen. Sitä tosiaan vasta ruvettiin perjantaina harjottamaan, joten ei ihmekään ettei nappiin mennyt. Lauantaina meni kyllä saksalaisen täykkärin paremmin, mut mitäs pienistä. 360 oli tosi tiivis. Hyvin meni kanssa se avo kyltti, että koira istuu sivulle, ohjaaja kääntyy oikealle ja kutsusta koira tulee takaisin sivulle. Sagur älys sen, ettei lähtenyt "perään" eli liikkuisi perusasennossa mun kanssa, vaan jäi odottamaan merkistä ja käskystä tuli sivulle.
Pujottelu ja spiraali pujottelu meni tosi hyvin. Koira jätätti ehkä askeleella tai parilla, mutta piti ihan hirveetä kontaktia siinä ja kovasti yritti tepsutella. Spiraalissa koira piti vähän liikaa väliä.
Liikkeestä maahanmeno ja istuminen, kun ohjaaja kiertää koiran ympäri liikkeestä maahanmeno oli lauantaina paljon huonompaa kuin sunnuntaina. Menihän se silloinkin ihan jeessisti, mutta paremmin meni tänään. Heittäytyi oikein kauniisti hissinä alas, eikä mun täytynyt näyttää enää niin radikaalia käsimerkkiä. Sitten oon siitä niin ylpee, että se istu, eikä noussut! Se treenatessa välillä lähti paikaltaan, kun luuli, että täytyy nyt ruveta seuraamaan tjsp. Siinä se istu ja sain koiran hyvin kierrettyä ilman että se pahemmin liikahteli.
Ja sit seuraamiset oli ihan kivoja, kyl se kontakti joissain kohdissa vähän hiipu, mut kokonaisuutena kyl yllättävän hyvin.
Mut tosiaan, et vähensin palkkaamista sitten ja oikeesti meni niin hyvin, et aattelin jos tänä vuonna yrittäis johonkin mölliin mennä ja sit kattoo miten jatko menee. Huomen sit ekat reenit, et kattoo sit miten menee.
Hengailin suurimmaks osaksi tänään ständillä Nean, Sallin ja Sannin kanssa. Nealla oli Diva seropi messissä ja Sagur oli niin rakastunut siihen :D hirveet kosimiset käynnissä, kunnes sen pilvilinnat romuttu, kun Diva ilmaisi epäkiinnostuksensa murahtamalla, josta Sagur sit vähän hämmästy (kun ei charmi purenut).
Lapsia kävi molempina päivinä lääppimässä useasti ja aikuisetkin tykkäs jotain pientä taputella. Hauskimmat kommentit olivat ehkä
"Voi että sulla on hieno leidi."
"Tää on kyl aika kiva sheltti."
Sitten kävi kuuluttajalla pieni moka, kun ulkomuistista sitten heitti kaikki, niin meidät esiteltiin Rebeccana ja Sugarina. Ei se mitään, kyl se sit korjaantu lopussa :D ei oo kyl ainoo joka on Sugariksi sanonut.
Tunnisteet: rallytoko
Heka tuli käymään + tilannekatsaus
0 kommenttia Lähettänyt Rebecca klo keskiviikkona, huhtikuuta 21, 2010Heka ja Sirre tuli jälleen täällä päin käymään. Mentiin taas lenkille ja hiukan treenaamaan.
Kolme vuotta olen täällä asunut ja joka päivä melkeen käynyt tuossa lähimetsässä lenkillä ja silti mä onnistuin menemään johonkin niin randomi mestaan. Oli oikeesti tosi hämmentynyt olo, kun en oo koskaan siellä päin käynyt, mä oikeesti luulin, että oon ravannut koko metsän kaikki kolkat läpi :D Heka veteli vapaana siellä ihan liekeissä ympäriinsä keppi suussa ja yritti sitä keppiä tyrkyttää Sagurillekin, mutta tämä oli niin syventynyt hajuihin, ettei innostunut kepin repimisestä. Ihan totaalista metsää löytyi ja sinne ehdottomasti sitten riekkumaan uudelleenkin. Ihmisiä ollut missään, niin voisi ihan huoletta päästää ton vapaaksi ilman että joku mummo on valittamassa pyörineen, ettei koiria saa pitää vapaana.
No mut niin, otettiin vähän seisotustreeniä alkuun. Sagurin hännän saan nykyään laskemaan käskystä, naksuttimen avulla opetettu. Meni sinällään yllättävän vähän aikaa. Mahto olla ohikulkijoiden mielestä vähän mielipuolisen näköistä, kun mulla on koiran hihna kädessä, juoksen ympyrää, namit lentää, lasken ravatessa koiran häntää alas ja kliksuttelen samalla. Kuitenkin nyt on häntä kondiksessa, nii ei oo välttämättä niin korkeella se sitten erkkarissa. Ja jos se on lippusalkona ravissa, niin no can do.
Kokeilin kanssa Hekaa seisottaa ja meni ihan jeessisti, kaipas kovasti kyllä takaisin mamman luokse eikä asiaa helpottanut ollenkaan se, että Sagur päättää pitää hemmetinmoista meteliä, kun mä en huomio häntä, kun mulla on nyt sit joku toinen.
Sagur seiso kyl tosi nätisti ja näin, mulla on ihan aidosti ja oikeesti hyvät vibat siitä erkkarista ja mä niiiin toivon, että se tällä kertaa tykkäis meistä yhtä paljon (tai jopa enemmän ;;) kuin viimeksi.
Otettiin kanssa vähän tokoa ja mä harjottelin näitä temppuja ulkona ja kaikki onnaa. Tämän(kään) kertaiseen temppukisaan ei pystytty osallistumaan, kun ei ole vielä oppinut kurre -asennon taitoa, mut yritys aika hyvä. Parissa kohdassa tää innostu karkaamaan kauemmaksi, mut tuli kyl erittäin hyvin takasin. Eikä se oikeastaan muutenkaan musta hirveän kaukana ollut, että jospa siihen on uponnut se, että mä olen kiva henkilö ja mielenkiintionen, et mun kanssa kannattaa hengata.
Mut joka tapauksessa. Otettiin Ässän kanssa tokoa ja rallyä. Hiomista löytyy, mutta onneksi ne saa paremmiksi treenaamalla.
Harjoteltiin tätä spiraalia, koska se tuottaa mulle kaikista eniten vaikeuksia (pää ihan pyörällä).
Myöskin käännöksiä, niin kolmesataa kuuskymppisiä, kuin satakahdeksankymppisiäkin ihan perus oikeelle ja vasemmalle kääntymisten lisäksi. Täyskäännöstä otettiin pariin kertaan, mutta sitä pitäis hioa reilusti, kun koira hieman jätättää.
luoksetulo alkaa paranemaan! Vauhtia löytyy ja pysäyttää hyvin eteen, jää välillä hiukan vinoon ja sivulle kiepsahtaessa liikaa edessä.
liikkeestä maahanmeno seuraaminen oli jeessiä ja maahanmeno nopea. Näytin selkeän käsimerkin ja annoin käskyn. Sitä haihduttetaan sitten hiljakseen.
seuraaminen (kytkettynä ja vapaana) alkaa oikeesti sujumaan! Paikka on löytynyt ainakin mun silmiin hyvin ja kontaktia löytyy. Seuraamispätkiä on pidennetty ja hyvin menee.
Kuvii tosiaan galleriassa.
Ja sitten otettiin pieni paikallamakuu ja säädettiin jotain rallyliikkeitä vielä loppuun. Pitäis jostain joku esteen tapainen väsätä, niin voisi estehyppyä treenata pitkästä aikaa. Nyt kun tuolta kentältä on se pieni este viety pois, niin hyppyä on todella vaikea treenata. Viimeksi sitä kai joskus syksyllä harjoteltiin Ojangossa o.o
Tavotteena olis saada kaikkia hiotuksi ja liikkeestä seisomista pitäisi ruveta treenaamaan.
Me tosiaan ollaan lemmikkimessuilla la ja su rallyesittelynäytöksessä. Saa nähdä millaseks säätämiseks menee. Säpöllä on kylttikartta tullut ja nyt yritän niitä päntätä. Yksi avo kyltti tuottaa mulle hiukan ymmärtämisvaikeuksia, mutta siitä otan sitten selvää pian. Jännittää kyllä ihan hirveesti :D.
Eilen sitten vahvistu meillä kanssa paikka rallytokon jatkokurssille! Tosi kiva päästä pitkästä aikaa rallyä treenaamaan ihan ohjattuun ryhmään.
Oltii tällä viikolla aateltu Ninan kanssa treffata med koirat. Sagur oli aivan tohkeissaan uudesta kaverista.
Käveltiin ympäri metsää jokunen kolme tuntia. Oli kyllä todella mukavaa ja ehdottomasti joskus uusiksi! Koirat nauttivat lenkistä kovasti ja oli aurinkoinen, lämmin ilma.
Koirat leikki siinä hetken ja juoksentelivat ympäriinsä. S piti etenkin kovaa mekkalaa ja yritti innostuttaa Hekaa vielä yhdelle juoksurundille. Se oli kyllä hienon näköistä, että Sakke pyytää oikein toista leikkimään, kun yleensä on sellainen hiljainen sivustakatsoja.
paikallamakuu meni hyvin. Häiriössä tosi harvoin pääsemme ottamaan, niin en tätä venyttänyt hirveän pitkäksi. Maassa olo kesti 30 sekuntia ja palasin koiran luokse. Heka leikki siinä vieressä ja välillä näytti siltä, että Sagur lähtee paikaltaan, mutta pysyi kuin pysyikin. Koiran luokse palatessani se ennakoi perusasennon, joten pitäisi nämä ennakoinnit saada karsittua.
seuraaminen vapaana meni jeessisti. Kontakti pysy hyvin ja koiralla oli hyvä vire päällä. Käännökset alkaa jo sujumaan, mutta vasempaan tiukasti kääntymistä pitäisi vielä hioa enemmän, nyt menee jonkunlaisena pienenä kaarroksena.
luoksetulo alkaa olemaan taas yhtiä vahvimpia liikkeitämme. Koira tuli nopealla vauhdilla eteen ja siirtyi sitten vasemmalta sivulle. Kunhan saamme edestä sivulle tulon täydelliseksi, niin voisi ottaa luoksetuloon myös muita liikkeitä (pysähtymistä, istumista, maahanmenoa).
Tässä hiukan päivän kuvasatoa, lisää löytyy kuvagalleriasta. Kaikkien kuvien Nina H.
Oon ollut vähän kipeenä ja tetti on painanut päälle, niin treenaaminen ja muut on jäänyt vähän vähemmälle.
Se on kyl plussaa, et kun on vuoteessa makaamassa ne tunnit mitä ei nuku, niin keksii tehdä kaikenlaista. Päätin kerrankin tutustua Movie Makeriin ja sain ihan passelin videon tehtyä Sagurista.
Tunnisteet: videot
Mentiin yökyläilemään Sagurin kanssa Lindalle ja Nitalle. Nitalla oli juoksut, joten koirat eivät hirveästi aikaa viettäneet yhdessä.
Kävästiin Sagurin ja Lindan kanssa Ojangossa. Tarkoituksena oli opettaa kepit ja harjoitella vähän lisää uusia juttuja.
Sagur oli ihan nätisti, alkukankeuden jälkeen se rupesi suorittamaan innokkaana ja hyvin liikkeitä ja agiesteitä. Päästettiin se sitten irti ja pysyi ihan kivasti vapaanakin.
Harjoiteltiin ensimmäistä kertaa puomia, hihnassa tietenkin. Tosi vauhdikkaasti veti puominkin.
Tokoa ei paljoo otettu, mutta pari seuraamisyritystä otettiin. Aluks meni ihan kivasti, mutta myöhemmin meni ihan yliyrittämiseksi.
Illalla sitte jätettiin Sagur sisälle, otettiin Nita messiin ja mentiin lähikentälle palloa heittelemään. Kyllä se juoksee lujaa!
Päivän kuvasatoa. Kaikkien kuvien Linda T. Lisää kuvia nähtävissä meidän kuvagalleriassa.
Mua jännittää samaten luonnetesti ihan älyttömästi! En tiedä yhtään mitä odottaa sieltäkään. Saana kuvaa sitten sen, mielenkiintoista sitten jälkeen päin katsoa miten koira on reagoinut eri tilanteissa.
Se oli niin ja näin, että oltaisko menty sinne mätsäriin Malminkartanoon vai ei. Etenkin kun sattu olemaan tosi väsyneellä ja aikaansaamattomalla päällä + telkkari tarjosi kerrankin hyvää ohjelmaa. Mutta mentiimpä silti.
Missään ei näkynyt mitään ihmisiä eikä koiria, ei matkalla eikä junassa, mätsipaikan lähettyvillä niitä näky sitten jonkin verran, ts. aivan hirvittävästi. Isoja koiria oli joku 76 tai jotain vastaavaa, meillä oli numero 172 ja 101:hän on sitten ensimmäinen kehään menijä isoista. Siinä oli siten hengaamisaikaa. Sagur alotti sen kuutamosonaattinsa ja vikisi aivan järkyttävästi. Kuraa löyty vaikka muille jakaa ja lumi oli äärimmäisen upottavaa ja vetistä.
Me tosiaan odottelimme jonkin aikaa, ennen kuin pääsimme kehään. Kehässä meillä oli vastassa isovillakoira uros. Sagur ei ottanut minkään näköistä kontaktia leluihin, saatika nameihin siksi vapaana esittäminen ei tullut kuuloonkaan. Saatiin punainen nauha ja erittäin tyytyväisiä ollaan!
Punaisten kehä oli sinisten jälkeen ja molemmat oli jaettu kahteen osaan, sillä muuten siellä ei olisi mahtunut millään tavalla kulkemaan. Me siis jouduimme odottelemaan hiukan lisää. Esitin sitten tuomarille Sagurin paremman puolen, eli sen valkoisemman puolen kun muistin sen kääntää. Näyttää kuullemma paremmalta ja maskuliinisemmalta. Päästiin jatkoon, mutta sen jälkeen meidän mätsinki loppui siihen. Kannoin kamat kasaan ja lähdettiin takaisin kotiin. Malmiksen juna-asemalla otettiin vähän seuraamista. Seuraava mätsi oliskin sitten gardeniassa 18.4
Kuvia löytyy kuvagalleriastamme ja edittailen tähän varmasti illemmalla kuvia (:
Tunnisteet: mätsärit
Häpeämistä, kiikarointia ja muita suunnitelmia
0 kommenttia Lähettänyt Rebecca klo maanantaina, maaliskuuta 29, 2010No nyt on mielessä useat jutut.
Ilmoittauduin jostain ihan hullusta hetken mielijohteesta nakkiluokkamöllitokoon, joka on toukokuussa, päivä pk erkkarin jälkeen. Niin ja joo! Meillä on seuraava näyttelykin kiikarissa! Mennään jälleen Piia Manniselle (nyk. enlund), se on päivä ennen tota nakkimölliä, joten vähän tiheesti nyt liikutaan. Tasan viikon kuluttua meillä on seuraava mätsäri, jonne mennään iloisin mielin. Olis kiva sijottua, mutta mulle kelpaa nauha kuin nauha. Siellä ei oo niin nuukaakaa ja pääasiallisesti sitä kokemusta käydään hakemassa. En vielä tiedä oonko yksin menossa, vai pääseekö joku tuttu mukaan. Saanan piti aluksi tulla, mutta hää menee mökille, joten voipiolla että yksinäinen reissu tulee :D. Ajattelin jos ton kopin raahais mukana, mutta voi olla, että on niin inhottavan märkää ja kylmää + mun voimat ja interestit eivät riitä ison ja painavan kopin raahaamiseen, että taitaa jäädä koko homma suosiolla kotiin. Mietin kanssa, että jos menis siihen mätsäriin 18.4, mutta ehkä se jää pois, vaikkei Gardenia mitenkään järkyttävän kaukana ole. Mut kattoo nyt.
Mua kyl lähinnä jännittää törkeesti toi möllitoko. Siinä on maassa odotus onneksi vain minuutti. Kyllähän tuo pysyy muutamankin minuutin, mutta saa nähdä pysyykö edes viittä sekuntia sellaisen koiramäärän keskellä. Saattaapi olla että skippaan koko sen liikkeen. Sinne sitten Lindan kyydillä. Hän menee Nitan kanssa möllialoon :). Möllit järjestetään mätsärin kanssa samassa, mutta erittäin suurella todennäköisyydellä skipataan se mätsäriosuus, ettei tuu liikaa pörrättyä ja sellasta. Ei nyt varmaan mikään burn outti hirveen helposti tuu, mut se saattaa olla vähän sekavaa ja ainakin tosi väsyttävää.
Mä nyt sain opetettua loistavasti tuon häpeämistempun. Vois jossain välissä ottaa huvikseen siitä videota. Seuraavaksi ajattelin opettaa jotain uutta, kuten vaikka ns. niiaaminen. Eli niin, että koira laskee päätään maata kohti ja etujalat on ristissä, periaatteessa tämä on kumartamista, mutta meidän kumartaminen on sitä, että koiralla on peräosa ylhäällä ja kyynärpäät maassa, eli ns. leikkiinkutsu asento ja siihen on kumarra -käsky valittu. Mut joo, kattoo nyt.
Tehtiinhän me jotain kunnon treeniäkin, kaikkia liikkeitä ei otettu tiettyjen tavaroiden puuttumisen vuoksi. Mitään kuvia eikä treenivideoita saatu, kun oli niin tuskallisen sumuista. Mutta huomenna kävästään treenaamassa ja toivottavasti saadaan jotain videotakin :)
Seuraaminen meni hyvin. Aluksi oli kontakti vähän hakusessa, mutta pienen sytyttelyn jälkeen kontaktia löyty ja koiralla oli innokas ja tiivis seuraaminen. Käännökset meni hyvin vasemmale ja oikealle. Täyskäännöstä pitää vielä hioa, sillä nyt se jätättää käännöksen aikana. Liikkeestä maahanmenoa ja liikkeestä seisomista ei otettu.
Luoksetulo oli ihan ekan kerran todellista lönkyttelyä! Ekan kerran tuli tosi hitaasti, mutta tuli kuitenkin. Myöhemmin otettiin uudestaan, niin sitä vauhtia löyty! Jarrutti hyvin eteen ja siitä sitten sivulle. Tosi tyytyväinen oon!
Paikalla olo tää on mennyt meillä ihan huonoksi :o, ennen se pysyi tosi hyvin ihan helposti kolme minuuttia. Ajattelin ottaa kolmenkymmenen sekunnin pätkissä, josta nostan sitten minuuttiin. Koira nousee jo kymmenen sekunnin jälkeen ja pari kertaa näytti siltä, että lähtee perään. Oli oikeesti joku ihan meidän varmin liike ja nyt tää on ilmeisesti se meidän kompastuskivi. Mitään sanomatta palasin koiran luokse, asettelin uusiksi ja tällä kertaa odottamishetki oli 10-20 sekuntia, joka kelpaa toistaiseksi hyvin. Tätä treeniä paljon lisää!
Mutta tosi hyvä maku jäi suuhun! Tästä on hyvä jatkaa ja onhan meillä tässä aikaa harjoitella. Pitäis lähtee treenaamaan jonnekin porukalla.

