Kysymyksiinne vastaukset! Kiitoksia jokaiselle kysyjälle! Ensi vuonna sitten taas, toki kaikkea saa kysyä ilman erillistä kysymyspostaustakin :)


Helpoin koiristasi?
- Öäää. Perusarjessa niin William, mut muuten ehkä Sagur? Tai sit Cecil. Tai sit William...

Vaativin koiristasi?
- Tääkin on niin vaikea :D William on vaativin siinä mielessä että se on vaikea saada rauhoittumaan. Cecil taas vaatii paljon koska muuten se tylsistyy ja alkaa tekemään jotain epätoivottavaa. Sagur taas sinällään kun ei mee nopeesti perille sille ne asiat mitä haluan. Kaikki on vaativia omalla alallaan.

Helpoimmin motivoitavissa?
- Ehdottomasti William. Se on ihan alituisesti "8DDD"-moodilla. Paitsi jos sitä ahdistaa jokin niin sitten se ei kykene reagoimaan edes omaan nimeensä. Joten ehkä sittenkin Cecil.

Koiriesi lempiasiat/puuhat/tekeminen?
- Nukkuminen, syöminen, leikkiminen, treenaaminen (koska saa leikkiä ja syödä!). Cecil harrastaa vielä x-treme nukkumista, eli se kiertyy melkein neljästi ympäri ja nukkuu tassut kohti kattoa sellaisena rullana.

Koiriesi lempiruoka/herkut?
- Cecil on syönyt mm. juomapulloja, aurinkolaseja, passin ja kyniä, joten se ei kauhean nirso ole noiden kanssa. Varmaan ne nakit ja lihapullat on se varmin, mutta noille nuoremmille kelpaa ihan mikä tahansa herkuksi. Yhtä jees on nappulat kuin ne lihapullatkin. Sagur taas liputtaa nakkien perään!

Voiko koirasi miten hyvin olla irti?
- Sagur vaan jos se on käskyn alla, eli ulkona kun riekkuu niin mun pitää olla tarkkana että mistään ei vaan hyökkää ketään. Tää on taas tätä että sen periaatteessa pitäisi tulla heti luokse mitä se on aina tullutkin, mutta mä en vaan kykene luottamaan siihen tarpeeksi. William taas ei edes toisten räyhätessä mene siihen mukaan vaan tulee aina luokse. Cecil on kanssa tosi helppo pitää vapaana, sillä tulee välittömästi luokse tuli vastaan sitten ihminen tai koira.
Hankalaa on pitää enempää kuin yhtä koiraa vapaana, sillä alkaa välitön ralli ja korvat menee samalla ja siitä rallista tulee niin sokeaa, että ihmisten ilmoilla en voi sitä tehdä.

Normaali päivä rutiininne?
- Mä herään, koirat herää. Mä oon hetken hereillä, mä lähden heittämään koiria ulos. Riippuen yleisestä moodista ja kiireestä lenkki on välillä 10min-1,5h. Sit takasin, Sagur syö safkansa ja hengaillaan. Treenipaikka, -kesto ja -pituus riippuu vähän onko mulla koulua vai töitä. Jos on jotain muuta niin illalla myöhään tai sitten hyvin aikaisin aamulla (Ihan klo 7-9 maissa saatan olla jo treenaamassa ja on näitäkin nähty että olen klo 22-00 ollut treenaamassa Ojangossa, mutten koskaan yksin ;)). Sitten koirat menee lenkille joskus kolmen-viiden välillä riippuen päiväni pituudesta. Se kestää sitten 30min-1,5h ellen mene sitten jonkun kanssa lenkille jolloin se hyvin usein venähtää 3h pituiseksi. Tullaan takaisin ja sitten Cecil saa ruokansa 18-20 välillä. Iltalenkki suoritetaan 23-00 koska olen sellainen yökyöpeli. William saa ruokansa klo 22 ja samalla Sagur vetää päivän toisen ateriansa.

Koiriesi parhaat kaverit?
- Toistensa lisäksi Sagurilla varmaan Nita-belgianpaimenkoira ja Luna-sekarotuinen, Cecilillä Fiilis-nahka, Nauru-aussie, Ora-mudi (vaikkei tunne välttämättä olisikaan molemminpuoleinen ;)) ja Xena-malinois, Williamista taas on niin paha sanoa kun se on aina sillä "8DDD"-moodilla päästessää lenkkeilemään toisten kanssa.

Tuleeko koirasi miten hyvin toimeen muiden koirien kanssa?
- Noi nuoremmat tulee toimeen erinomaisesti aivan kaikkien kanssa. Sagur taas ärsyyntyy liian innokkaista jos ne esim. hyppii päin tai vastaavaa. Samaten se provosoituu aika helposti toisten murinoista. Mutta se kyllä tykkää hengailla ja leikkiä eikä siinä mitään.

Voisitko ottaa laumaasi vielä neljännen koiran?
- En kyllä todellakaan enkä missään nimessä. Greyhound on kyllä kutkutellut neljä vuotta, mutta ei mulla vaan riitä energia. Nytkin on kolme vaan siksi että yksi on kohta 9v ja toinen taas enemmänkin kotikoira, niin sain sen mun kauan kaivatun harrastuskoiran lauman jatkeeksi.

Miten koirasi eroavat toisistaan?
- Niin monilla eri tavalla. Sagur on äänekäs, William ei ikinä päästä pihahdustakaan ja Cecil taas mölisee. William on ainoa joka edes harkitsee käsiksi käymistä epämiellyttävissä tilanteissa. Noi nuoremmat ei koskaan ole olleet hajujen perään, mutta Sagur senkin edestä.

Mitä pitää turkin hoidosta?
- Sagur rakastaa harjaamista, heti kun mulla on harja kädessä se tulee mun luokse häntä heiluen. Ja jos harjaan jotain toista koiraa niin se odottaa siinä vieressä että milloin hän pääsisi harjailtavaksi. Wiltsu ei tykkää ja saattaa käydä käsiksi. Cecil ei tykkää muttei sano mitään. Joku pesu taas on ehdoton nounou kolmikolle. Vesi on kivaa vaan jos voi uida.

Kuinka useesti harjaat koirasi?
- Silloin tällöin Käyn koirat päivittäin läpi niitä rapsutellessa. Harjailen silloin kun ns. tuntuu sopivalta. Noista näkee aika helposti jos on takkuja. Toki mä käyn joskus kerran pariin viikkoon tai kolmeen ne ihan kokonaan läpi. Harvemmin sieltä mitään maagista irtoaa. Karvanlähtöaikana sitten hieman useammin.

Tuleeko helposti takkuja?
- Ei. Oikeanlainen karvanlaatu kun on noilla uroksilla, niin ei takkuunnu helposti. Toki jotain housukarvoja pitää välillä "ratkoa" ja eturaajojen hapsut, mutta muuten todella helppohoitoista puuhaa. Cecil taas on niin karvaton ja pohjavillaton että ainoa ongelma kohta on housut ja nekin on aika helppo selvittää.

Vesipetoja?
- Cecil on, Sagur vihaa vettä yli kaiken ja William ei oikein tiedä. Se tulee mielellään kahlaamaan ja oon kantanut sen lukuisia kertoja veteen ja tukenut sitä, jolloin se on hieman uinut, muttei vapaaehtoisesti mene kirveelläkään.

Hihnakäyttäytyminen?
- Wiltsu ihanteellinen. Cecil alkaa haukkumaan jos toiset haukkuu, tulee päin tai murisee. Sagur taas täysin neutraali paitsi jos toinen räyhää jolloin se sanoo takasin ja lujaa. Normaalisti niin ainoa joka vetää on toi likka, muttei sekään aina. Mulla on myös koirilla järjestys. Sagur on oikeanpuoleisin, Cecil on keskellä ja William vasemmalla.

Mitä teet mieluiten koirien kanssa?
- Olisin mieluiten jossain todella kauniissa paikassa lenkillä. Sellainen pieni usva ja aurinko, hirveästi heinikkoa ja peltoa. Koirat saisivat temmeltää vapaana.

Entä mitä muuta mikä ei liity koiriin?
- Tykkään katsoa erilaisia ohjelmia (näin sosiaalinen olen!). Mm. American Horror Story, Mock the Week, 8 out of 10 Cats yms. Sen lisäksi mä mielelläni kuuntelen musiikkia ja luen kirjoja. Multa löytyy Goodreads ja Last.fm jos niistä kiinnostaa tietää enemmän.

Lempiruokasi?
- Kiinalainen!

Juomasi?
- Kokis on aika jees!

Mitä teet työksesi/opiskelet?
- Opiskelen Helsingin luonnontiedenlukiossa ja sieltä toivottavasti suuntaan yliopistoon matkalla historian opettajaksi. Olen duunissa Helsingissä ja avustan neljää vaikeasti vammautunutta henkilöä.

Kuka on koirista se ns 'paras'?
- Paraskin on niin vaikea määritellä. Jos aletaan filosofiseksi, niin mitä on parhaus ja miten se ilmenee? Cecil on koulutettavuudeltaan paras, kun se on niin tomera ja tekemisenhaluinen. Sagur on taas kaikista tunneälyisin ja paras lohduttaja. William on taas paras kotioloissa, sillä se on helpoin noista sitten taas periaatteessa. Kaikki ovat omalla alallaan parhaita, mutta sellaista ehdotonta ykköstä on hyvin vaikea asettaa.

Miten aikasi riittää lukion ohella koiriin ja töihin ja kaikkeen muuhun? (nimim. kaipaa vinkkejä tulevaisuuden varalle...;)
- Välillä on sellainen olo, että voi kumpa vuorokaudessa olisi enemmän tunteja. Mulla on ollut lukiota melkein aina 8-14.30 ja teen töitä viikonloppuisin usein tai sitten koulun jälkeen klo 22 asti iltavuoroa. Eipä niinä päiviän paljon muuta tehdä, mutta pakko jaksaa rahan eteen! Kyse on oikeastaan vain tottumuksesta ja rytmittämisestä. Jos on selkeästi suunnitellut jotenkin viikon niin kyllä se sitten onnistuu, vaikka jotain yllättävääkin tapahtuisi! Mä olen vielä ehkä maailman huonoin suunnittelemaan mitään, eli eiköhän jokainen suoriudu. Suosittelen opettelemaan kalenterin käyttämistä. Mä en ole koskaan jaksanut vaivautua, mutta nyt on ollut ihan pakko, kun ei muuten muista mitään. Kyllä samalla ehtii elämäänkin :).

Jos voi valita niin lempi lajisi koirien kanssa?
- Varmaankin agility vaikken ole erityisen hyvä siinä, ainakaan toistaiseksi. Pidän juoksemisesta ja vauhdista. Tykkään myös katsoa aksavideoita, kun yhteistyö näyttää joillain pelaavan kuin ajatus ja agility on melkeinpä tanssin näköistä ja sulavaa, missä koira suorittaa nopeasti, varmasti ja vakaasti kaikki esteet.

Minkä luulet olevan koirien mielestä lempi laji?
- Sagurin olis varmaan haku, kun siinä saa haukkua ja lihapullia, mitkä on herran kaks ihan lempparijuttua! William ei nyt pahemmin muuta ole kuin tokoa päässyt tekemään, mutta kyllä se siitä nauttii :). Cecilin sitten varmaankin aksa, ainakin se näyttää nauttivan siitä.

Jos sun olis pakko muuttaa sun koirissa yhtä asiaa (ei yhtään enempää tai vähempää :D) niin mitä muuttaisit niissä?
- Williamin luonnetta haluaisin muutta sellaiseksi, että se ei ahdistuisi tapahtumista, jolloin sen kanssa pystyis elämään huomattavasti helpommin! Sagurissa mä muuttaisin sen luonnetta niin, että se olisi enemmän mussa "kiinni" eikä esim. yhtäkkiä huitele jonnekin helvettiin kun ei enää kiinnosta. Cecil on muuten oikein mahtava, mutta se taas vois olla vähän vähemmän mussa kiinni ja uskaltaa lähteä kauemmaksi, jolloin harrastusrintamalla olisi helpompaa (paimennus, agility).

Hieman yleistäen, mikä on collien paras luonteenpiirre? Jos et löydä yhteistä piirrettä, niin mitkä ovat Cecilin, Williamin ja Sagurin parhaat luonteenpiirteet?
- En oikein löydä collieiden parasta luonteenpiirrettä. Meinasin sanoa että avoin, mutta sitten muistin että niitä lapasia ja säikkyjä löytyy enemmän kuin laki sallii. Kolmikon paras luonteenpiirre on avoimuus.

Onko ollut helppo koulutettavuus?
- Sagur on silleen niin ja näin. Sille ei meinaa hirveän helposti mennä perille, että nyt tehdään eikä meinata. Mut sit muuten se on ollut tosi helppo. Wiltsun kouliminen on kans niin ja näin. Se on hirveän innokas ja tekee nätisti, mutta se ei kestä toistoja eikä ollenkaan epäonnistumisia tsempeistä huolimatta, eli se alkaa ahdistumaan, karkailemaan ja/tai napsimaan. Cecil taas on ollut aika helppo.

Minkälaiselle ihmisille kukin koirasi sopisi?
- Ömm. Cecil varmaan jollekin joka haluaa oikeasti harrastaa jotain, uskoisin että lajista riippumatta. Sit jollekin joka haluaa sillointällöin pyöriä näyttelyissä tai pitää vaan kotikoirana niin William olis siihen ihanteellinen. Sagur sopis samaan kastiin tai harrastavaan kotiin. Sakke olis kans ainoa mikä sopisi erinomaisesti lapsiperheeseen, sitä saa pompotella miten tykkää. Noi nuoremmatkin tykkää lapsista, mutta siinä on se, kun ne tykkää ihan liikaa.

Minkälaisesta ihmisestä koirasi erityisesti pitäisivät ns 'heidän näkökulmastaan'?
- Varmaan ihan kaikista? Erityisesti semmosista jotka paijailee ja pusuttelee paljon.

Lempikoirarotusi? Miksi?
- Pehko, bordercollie ja grey. En osaa perustella eksaktisti. Ne vaan iskee.

Mitä mieltä olet sekarotuisista koirista?
- Siinä ne on koiria missä muutkin. En mä pahemmin mitään mieltä niistä ole.

Voisitko ottaa sellaisen itsellesi?
- Voisin joo. Esim. jonkun vinttikoirasekoituksen.

Miten päädyit antamaan kolmikolle juuri nuo nimet mitkä niillä nyt on?
- Sagurin nimi oli Sagur kun se meille tuli aikuisena ja sen nimen se on käsittääkseni saanut jo siellä Liettuassa. Tänäkään päivänä en tiedä mitä se tarkoittaa.
William taas oli nyt vähän semmoinen kompromissi, mutta sopii herralle kuin nakutettu. Oli hirveä nimilista ja sitä sitten pohdittiin. Mä en suostunut äidin nimiehdotuksiin eikä hän minun, joten Wipe oli sitten se mihin päädyttiin.
Cecil on tosiaan miehen nimi ja se on mulla nartulla. Yksi Williamin nimivaihtoehdoista oli itseasiassa Cecil, mutta se on liian feminiininen pohjoismaalaiseen korvaan joten ajateltiin pyhittää Cecil sille nimelle. Koska likka tuli meille 2kk 3vk vanhempana, sitä oli kutsuttu Teaksi ennen kuin se meille tuli. Mä olisin ihan hyvillä mielin pitänyt nimen Tea (vaikka tulikin mieleen se kamala kesähitti muutaman vuoden takaa...), mutta äiti ei sitä enää halunnut.

Seuraava koira collie vai joku muu? Perustelut kans messiin.
- En osaa oikein sanoa. Musta tuntuu että seuraava koira tulisi olemaan se ratalinjainen englanninvinttikoira sitten joskus tulevaisuudessa kun Sagurista aika jättää tai jos William jää äidille kun muutan. Perusteluna se, että haluaisin kuitenkin vaan sen yhden harrastuskoiran jonka kanssa tehdä tokoa ja agilityä kisatavoitteellisesti, mutta minua myös kiinnostaa aivan mielettömästi ratajuoksut ja uskon että jos mä maastoja pääsisin joskus näkemään niin olisin innoissani niistäkin. Mua viehättää greyhoundin kauneus ja eleganttisuus. Jos mulle joskus sellainen eksyy niin se saa vaan hömppäillä ja hengata ja käydä radoilla juoksemassa.
Tai sitten vaihtoehtoisesti bordercollie.

Jos pitäisi välttämättä valita joku näistä roduista (tai muuten bloody face sinut vieköön, muhaha!), minkä omistaisit ja miksi: bichon frisé, tiibetinspanieli vai englannin kääpiöterrieri? :DD
- Niin täysin ehdottomasti englanninkääpiöterrieri! Sporttisen näköinen pikkukoira mistä varmasti olis mm. aksaan. Ulkonäöltään myös mua suuresti miellyttävä.

Miten päädyit collieihin?
- Olimme harkinneet äidin kanssa monia rotuja ja yksi niistä oli pk collie. Sagur tuli meille oikeastaan sattuman kautta joten sillä tavoin päädyttiin sitten collieiden pariin ja näemmä hieman jumahdettu tähän rotuun.

Otit kolmanneksi koiraksi nartun, et urosta? Mietin itse tulevan kolmannen sukupuolta, kumpiko olisi parempi nimenomaan nykyisten näkökulmasta, heiän luonteisiinsa sopivampi. Avaisitko omaa valintaasi.
- Sopiva yksilö. Mun mielestä jos on mahdollisuus eristää koirat kunnolla (siirtämällä eri puolelle tonttia jos on paljon tilaa tai laittamalla hoitoon juoksujen ajaksi) on ihan ok olla narttuja ja uroksia sekaisin. Mä sain sovittua plan A, B ja C mitä tehdään kun juoksut tulee, joten uskalsin sen ottaa.

Mun mielestä loppupeleissä on ihan sama onko uros vai narttu. Molempiin sukupuoliin liittyy niin paljon yleistyksiä, mutta kannattaa mennä sen fiiliksen mukaan kun on katsomassa pentua. Että mikä säväyttää eniten, mikä tuntuu kaikista oikeimmalta ja on se THE pentu. Jokainen koira on kuitenkin yksilö; kaikki nartut eivät välttämättä ole vmäisiä toisiaan kohtaan eikä kaikki urokset vmäisiä toisia uroksia kohtaan, kaikki urokset eivät välttämättä ole hajujen ja naisten perään yms. Luonne ei mun mielestä kuitenkaan ole sukupuolisidonnainen, vaan kannattaa tarkastella ihan yksilötasolla ja tehdä se päätös sitä kautta.

Mikä on ongelma (minkä tahansa) koirasi käyttäytymisessä on ollut haastavin? Miksi? Löytyikö ongelmaan ratkaisu?
- Williamilla on ongelmana stressaaminen mikä aiheuttaa tolla närästystä ja ripulia. Se on siis muuten aivan tajuttoman pirtsakka ja iloinen, mutta jos jotain epätavallista tapahtuu, se ei kykene enää keskittymään mihinkään, hengitys kiihtyy, se yrittää väkisin kainaloon ja vatsa menee aivan välittömästi kuralle.

Kumpi väri on mieluisampi, trikki vai merle?
- Mä tykkään ja en tykkää kaikista väreistä. Merlet näin normisti on nätimpiä, mutta sekin riippuu niin syvästi siitä merlestä. Kuinka tumma se on, kuinka paljon mustaa on, kuinka paljon valkoista, minkä värinen on se harmaa ja kaikkein tärkein; kuinka voimakkaat tan merkit. Mä tykkään kaikissa väreissä voimakkaista tan-merkeistä. Tykkään hyvin tummista merleistä, mutta myös jotkut todella vaaleat iskevät. Silloin kun merle ei ole miellyttävä, se on aika hirvittävän näköinen.

Trikki taas siinä tapauksessa, jos se musta on kunnon mustaa ja tan-merkit on voimakkaat. Sellainen rusehtavan musta on yleisesti ottaen aika meh ja vaaleat tan merkit trikillä on äärimmäisen hirvittävän näköiset.

Kumman ottaisit mieluummin, näyttely-, vai käyttölinjaisen koiran?
- Ehdottomasti käyttiksen.

Millä kentällä käy treenaamassa, kuinka monta kertaa viikossa, mitä maksaa?
- Käyn treenaamassa HSKH:n eli Hakunilan seudun koiraharrastajien kentällä. Mulla on ohjatut treenit maanantaisin, mutta käyn yleensä viikossa vielä 1-4 kertaa omatoimisesti. Liittymismaksu on 50€ ja iästä riippuu sitten vuosimaksu. Mä 18vnä maksan vuodessa 20€ ja saan käydä kentällä vaikka joka päivä jos sielu sietää. Ohjatut taas sitten maksaa erikseen.

Painin niin kauan sen kanssa, että mennäkkö vaiko eikö mennä. Päätin sitten mennä. Tarkoituksena oli aluksi käydä vain putkirata, mutta sain Maijalta ja Oonalta innostuksen osallistua mölleihin. Mua kuitenkin pelotti maxirimat, kun niiden aluksi sanottiin olevan 55cm niin ilmoittauduin ulkopuoliseksi medeihin (ts. en voi sijoittua luokassani vaan saan automaattisesti hyllyn).
Putkirata oli todella vaikea. Siinä oli todella pitkiä kuljetuksia ja putket oli laitettu todella ahtaasti, joten mitään varsinaisia irtoamisharjoituksia tai lähetyksiä tossa ei voinut treenata. Mä ekalla kerralla sekosin järjestyksessä ja meidän möllien jälkeen otin Cecilille palkaksi vielä yhden, mutta ei sekään ihan putkeen mennyt (hehheh putkeen).

Medejä oli 31 kappaletta. Meidän tulos ekalta startilta 5vp. ajalla 32,28 (-17,72) ja tokalta 20vp. ajalla 37,19. Putkiradalta ei ole tuloksia esillä, mutta veikkaan että virhepojoja tuli kerättyä oikein urakalla.

Ekalta startilta on videota ja siitä suurkiitokset Oonalle!

Cecil oli ekan kolmen aikana tosi paljon kädessä kiinni, irtoamistreeneistä huolimatta! Noh onneksi ohjautui silti hypyille. Hirveän kivan vaihteen se löysi kuitenkin! Harmitti hurjasti toi A:n jälkeisen esteen ohimeno, mutta se nyt oli ihan omaa syytäni. Olin myös armottoman myöhässä ton valssin kanssa, mutta just ja just ehdin! Muutenhan toi meni ihan ok. Väin jähän himmailemaan puomin kohdalle että menee varmasti. Tosta on mielettömän kiva jatkaa sitten joskus.

Tänään käytiin Jasun kanssa kokeilemassa vetolajeja Ojangossa. Mä tulin Ojankoon suoraan koulusta, joten oli ehkä vähän asiattomat vaatteet päällä. Siellä sitten juoksin farkuissa ja tennareissa. Yleensähän mulla on aina shortsit tai vastaavat ja lenkkarit jalassa.

Odotellessamme otettiin ihan minimaalinen pätkä agia. Putken jälkeen kolme suoraa hyppyä. Jasu jäi loppuun palkkaamaan Ceciliä. Hienosti likka veti ja vauhdilla! Otettiin se kaksi kertaa ja jätettiin siihen.



Ensimmäisenä kokeiltiin canicrossia. Sain jonkunlaisen vyöviritelmän ja koiran kouraan. Meille toimi syöttinä yksi esittelijöistä, seli hän juoksi meidän edellä ja kannusti koiraa. Cecil juoksi ekan oikein mukavasti.
Tokalla kerralla kävi sitten hassusti! Cecil juoksi tosi hyvin hihna pitkällä, mutta sitten se teki äkkinäisen nykäisyn ja kaaduin sitten jälleen kerran oikean polveni päälle. Cessu onneksi pysähtyi heti ja tuli kattomaan että mikä mammalle tuli ja sitten jatkettiin matkaa!



Crossin jälkeen kokeiltiin kickbiken kera! Aluksi kannatti kokeilla ilman koiraa, jotta löytää sen oikean potkutekniikan. Mä en sitä löytänyt, sillä tarkoituksena on pitää vapaata jalkaa enemmän tai vähemmän suorana. Kyllä mä sen muistin ilman koiraa, mutten enää koiran kanssa. Tässä Cecilillä olikin reilusti kivempi vauhti ja likka oli aivan innoissaan.



Ollaan kyllä nyt niiiiiin hurahdettu tähän lajiin. Harmittaa vietävästi kun kickbike on niin mielettömän kallis että sen hankkimista saa odottaa. Jospa nyt pääsis parempaan kuntoon niin voisi ehkä aloitella canicrossilla.

Kävästiin HSKH:n mölliageissa Cecilin kanssa. Virallisestihan ne olivat lasten mölliagit mutta onneksi siellä oli myös luokka 15-18v nuorille niin mäkin pääsin vielä osallistumaan! MAXI-luokassa luonnollisesti kisattii, mutta kaikille oli minien rimat.

Ostin kaksi starttia ja sitten alkoi odottaminen. Niin. Pirun. Pitkä. Odottaminen. 17.45 olin ilmoittautumisjonossa ja lähtemään päästiin vasta 21.30. Numerojärjestelyt olivat myös hieman epäselvät, kun numerojärjestyksessä porukat ei ollut, joten ei voinut oikein varautua :D

Semmoinen! Ehkä todella onneton kuva, putkien suut ja muutenkin se oli vähän suppeampi 3-8 alueelta, mutta yleisilmeeltään sellainen! Mähän hävisin molemmilla starteilla juoksukilpailussa noi kaks vikaa estettä. Etenkin tokalla startilla mä huitelin mielettömän takana.

Toka startti ainakin tuntui hitaammalta, eka startti oli musta sit taas vauhdikkaampi, mutta siinä tuli joku ongelma sen putken kanssa, minkä takia meni sitä kallisarvoista aikaa eli toka olikin sitten eka!


Molemmilta radoilta tuli nolla! Cecilin voittostartti oli 15,25 (-44,75) ja toinen sitten 15,78 (-44,22). Sijoitus oli 3! Saatiin ihana KP-ruusuke mikä oli naamioitu agiruusukkeeksi, suklaata, vinkulelun ja jotain tikkuluita. Tuomari tuli vielä sanomaan kisan jälkeen, että tosi kiva nähdä vähän tekeväisempi ja täysin hiljainen collie, joka tekee keskittyneeksi eikä säädä/häslää niin kuin todella monet (etenkin pehkot) tuppaa tekemään harrastuskentillä.

Loppuun vielä kivoja Jasminen ottamia kuvia! Asun tosiaan väliaikaisesti Vihdissä Jasulla ja kumppaneilla. Aluksi vähän huoletti että miten meidän koiralauma tulee juttuun. Ainoa ongelma mikä on nyt esiintynyt on Sagurin ja Capon suunnaton viha toisiaan kohtaan. Positiivista on se, että mitään erityisen stressaavaa tosta ei ole muodostunut.



Vasemmalta oikealle: Xena, William, Cecil, Luna ja Sagur.

Tokokoe Forssassa ei vieläkään tuottanut meille ykköstä. Lähdettiin itsevarmana liikkeelle, mutta ilmeisesti koetilanteet on meille molemmille jotenkin vaikea. En itse edes tajunnut sitä että käyttäydyn eri tavalla. Vasta videolta katsoessani huomasin, että olin täysin kalikkana ja sen lisäksi ilmeeni oli ">:----(". Olin mä ihan oikeasti iloinen! Ja iloisuus jatkui vaikka satoikin taivaan täydeltä.


Luoksepäästävyys. Kyl meil oikeesti oli hauskaa!

Cecil oli oikein tekeväinen ja riehakas ennen vuoroamme. Mentiin kehänauhojen sisälle ja vire laski välittömästi. Koira näytti todella hakatulta suorastaan. Se näytti olevan epävarma tekemisestään. Seuraamiset olivat kamalaa ja se harmitti mielettömästi, kun se osaa tehdä todella nättiä ja pitkää seuraamista. Se ei tuntunut edes tajuavan olevansa käskyn alla. Se ei ollut mitään "hei olen sunnuntaikävelyllä" tai "hei haistatan sulle nyt pitkät". Se vaan oli semmosta diipadaapaa. Mun teki niiiiiin mieli keskeyttää koe, mutta päätettiin nyt tehdä loppuun asti.

Ihme kyllä se sitten loppuakohti jotenkin piristyi. En tiedä mistä johtui, mutta onneksi. Kyllähän se edelleen oli niin tavattoman aran näköinen, mutta hieman se piristyi. Kaikki se arkuus tuntui johtuvan siitä, että vaikka koira osaa, niin ei se kuitenkaan osaa. En sitten tiedä että ollaanko me tehty liian vähän kokeenomaisia treenejä, palkattomuustreenejä vai onko se mun oma jäykkyyteni ja tahtomaton mutrunaamaisuuteni mikää saa nuoren collietytön hieman hämilleen.

Vaikka loppupeleissä tuli paremmat pisteet kuin viimeksi, niin eipä se hirveästi lohduttanut, kun kokeen yleisilme oli niin kammottavaa.

Luoksepäästävyys - 10
Paikalla makaaminen - 0, täysin paineissa heti alusta. Pysyi ehkä 15sek ja riensi mun luokse ":<"-ilme naamalla
Seuraaminen kytkettynä - 7, koira näytti siltä ettei tiedä mitä se tekee
Seuraaminen vapaana - 5, koira näytti vielä pahemmin siltä ettei tiedä mitä tekee. Eikä se tiennytkään.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 8, kaksoiskäsky
Luoksetulo - 9, hidas perusasento
Seisominen seuraamisen yhteydessä - 9, hiippaili 1½ asekelta
Estehyppy - 8,5, jäi vinoon ja jälleen kerran ennakoi perusasennon vaikka oon ekan kokeen jälkeen vahvistanut sitä, että kun oon vierellä niin jäädään seisomaan.
Kokonaisvaikutus - 7,5

ALO3, 129,5p.

Tie kävi Nikkilään aamulla varhain med Riitta koirineen. Multa tuli pelkästään Sagur mukaan, kun kerrankin oli vetskuillekin oma kehä järkätty!

Sagurin meinasin esittää edestä päin, mutta herra päätti ettei hän ei nyt malta, niin siirryinkin sivulle. Ukko oli oikein pirtsakalla tuulella ja iloinen päästessään tekemään jotain! Tuomari katseli hampaat ja hinkkasi koiran läpi, juoksutti ympäri ja edestakaisin. Sagur esiintyi aivan mahtavasti ja sen johdosta tulikin pieni kehäkuume. Saimme punaisen nauhan ja odottelimme nauhakehien alkua. Nauhakehässä sijoituimme yllättäen sitten kolmansiksi todella tasokkaista koirista! Lopputuloksena PUN3 ja iloinen vanha Sagur.

Puolikuntoisena kävästiin Riitan kanssa Ojangossa. Mä otin Cecilin kanssa ALO liikkeitä, vaikkei mitenkään koemaista treeniä tehty. Riitta teki vieressä luoksaria Fiiliksen kanssa samalla kun Cecil teki paikkista. Välimatka koiraan oli lyhyt, jolloin onnistuin viskomaan koiralle pirtsakammin nameja. Rento paikkis vaikka vierestä lähtikin koira pinkomaan ohjaajansa luokse.

Ne jäävät ne jäävät ne jäävät! Nyt se meni sentään maahan kunnolla ja vaihdoin ihan kokonaan seiso-käskyn stopiin. Tuntuu toimivan paljon paremmin. Sitten se on alkanut ennakoimaan, jolloin tehtiin tiheäpalkkaista perusseuraamista, jotta se normi kiva seuraaminen tuntuu pikkucolliesta yhtä kannattavalta kuin ne jäävät! Kyllä mulla palasi usko näihinkin liikkeisiin.

Muut toimiikin sitten ihan kivasti! Olen päättänyt että annan itselleni luvan enää treenata kerran ennen ensiviikon koitosta ja sitten annan vaan olla.

Koska tokoilua oltiin otettu tarpeeksi ja aksa houkutteli, niin kokeiltiin me vähän sitäkin! Oli pieni ja mielettömän helppo rata, missä ei tarvinnut luojan kiitos kamalasti juosta kun en järkevän näköisesti siihen edes kykene. Cecil ei kyllä ihan vauhdikkaimmillaan ollut, mutta kivaa sillä tuntui olevan!

P.S. Muistakaapas kysellä!

Hejsan alla! Viimeisin Kysy mitä vain -postaus oli joskus joulukuussa 2011 ja vastaukset julkaisiin tammikuussa 2012. Voisi olla korkea aika korkkailla uutta!

Elikkäs! Kysymysten määrällä ei ole mitään rajaa, heitelkää niin paljon kuin sielu sietää ja lupaan vastailla kaikkiin vaikkei koiriin liittyisikään. Anonyymeillä on myös täysi oikeus kysellä.
Aikaa on 21.8 asti. Voipi olla että jossain vaiheessa lukee lukijoille myös arvonta pitkästä aikaa, kunhan keksin jonkun erinomaisen porkkanan teille.

Ällösöpö William motivoi teitä kysymään. Kuinka voit sanoa ei?


Koska jalkani on luultua huonommassa kunnossa lenkkeily on rajoittunut korttelin ympäri pyörimiseen kolmesti päivässä. Cecil on aiheuttanut harmaita hiuksia. Likka on alkanut härnäämään Spidiä tosissaan, tuhoamaan paikkoja, härnäämään väsynyttä Williamia ja jopa Saguria. Onneksi Maija tarjoutui treenaamaan Ceciliä ja viemään sen pidemmälle. Sille kun ei millään riitä pelkät hihnalenkit, enkä minä pysty viemään sitä minnekään missä sitä voisi vapaana pitää. Saatiin sitten semmoinen idea eilen, että Maija voisi viedä Cecilin mätsäriin ja sitten leikkimään aussiepaussie Naurun kanssa. En voisi olla yhtään kiitollisempi ja onnellisempi! Likka vetäisi SIN ei sij. Maijan terveisillä "Cessu oli kyllä söpö" ja ulkomuototuomarin Säde Hohterin terveisillä "kalaöljyllä turkki kuntoon!"