Eilen yöllä ekstemporesti sovittiin yks mätsärireissu. Eihän mun pitänyt sinne päinkään mennä, mutta mikäs siinä kun kyydinkin sain ja hyvää matkaseuraa. Sovittiin sitten niin, että olisin Lindalla siinä yhdeksältä. Puolkymmeneltä tulis sitten Lindan kaveri Noora meidät hakemaan.

No siis en ole todellakaan mikään aamuvirkku. Laitoin herätyksen jo kuudeksi, kun minun piti äkkiä ravata pankkiautomaatille nostamaan hiukan käteistä mätsäriä varten. No kuinka ollakaan, ofc siinä on just silloin joku toimintahäiriö. Onneksi saatiin sovittua maksujutut sunmuut, joten automaatin toimimattomuus ei onneks reissua kaatanut. Mutta lisää mutkia tuli matkaan.

Odoteltiin ässän kanssa pysäkillä sellaset kakskymmentä minuuttia. Mulla oli toi näyttelykoppero mukana ja sen kantaminen teki oikeasti kipeää käsille. Saavuttiinhan me lopulta jopa ajoissa Lindalle.
"Noni kaikki mukana. Onks sul rokotustodistukset?" no siis hups :D pahin asia mitä voi unohtua mätsäristä on rokotustodistus ja mulla jäi se hitto himaan. No ei siinä muuta kun että soitto Nooralle ja siltä kysyttiin, että jos voitais käydä meidän kautta, että saatais koirakin sisään mätsäriin.
Ulkona sitten odoteltiin Nooran ja hänen holskunsa Baileyn saapumista, kun yhtäkkiä lumi värjäyty verestä. Punaisia pisaroita siellä täällä. Joo okei kiva.. Nitalla oli takatassusta kaksi kynttä auki ja etutassusta yksi kynsi auki. Äkkiä ravaaminen takasin Lindalle hakemaan vessapaperia ja odotus jatkui.

Mäntsälän S-marketin parkkihalli löytyi pienen etsinnän jälkeen. Ensimmäinen shokki oli se, ettei se ollutkaan lämmin ja mukava paikka, toinen shokki oli se, että mäntsälässä oli hiukan yli -20 astetta kylmää ja kolmas shokki oli se, että koko se parkkihalli oli niin jäässä, ettei siellä pystynyt oikein olemaan pystyssä kaatumatta.

Päätimme Lindan kanssa pistäytyä autoon lämmittelemään, sillä olimme aivan varmoja, että ei meidän vuoromme kehässä vielä ala piiiiitkään aikaan.
No mutta miten kävikään, miten kävikään: tultiin ulos autosta, käveltiin takaisin parkkihallille ja siellä jo kuulutettiinkin Nitaa kehään. Äkkiä sitten nakkia taskuun ja menoksi. Muutaman sekunnin kuluttua kehäsihteeri tuli ilmoittamaan, että minä olen pariton, joten minun pitäisi mennä kehään kolmanneksi. Okei, mä meen! Tuomari katteli läpitte meitä kolmea ja kehäsihteeri juoksi kuiskaamaan jotain tuomarille, joka käveli sitten luokseni ja ilmoitti, että minulla onkin pari, joten kehävuoroni ei olekkaan vielä. Okei, odottelen.

No mutta, sitten mentiin kehään. Vastassa meillä oli belgianpaimenkoira groenendael. Mä huomasin sen, että kun olin niin kalikka ja liikuntakyvytön + välinpitämätön, niin meillä meni kehässä oikein hyvin, sillä jännitys väkisinkin unohtui. Ravattiin siinä ympyrä yhdessä ja sitten se pyysi meitä ottamaan edestakaiset liikkeet. Nopeasti ei voitu pienessä kehässä, liukkaalla lattialla ja kylmillä jaloilla mennä, mutta Sagur liikku tosi hyvin! Tuomari sanoi kehäsihteerille että collie voittoon ja meille tuli siis punainen nauha!

Punaisten kehä oli pieni ja erittäin ahdas. S rupes selkeestikin jäätymään kiinni lattiaan :D nosteli etujalkaansa pystyyn kuin joku pointteri ja oli erittäin ahdistuneen näköinen, kun yksi tanskandoggi änki kuonoaansa peräosaa kohti ajoittain. Tuomari valkkasi finaaliin muutaman koiran, mutta valitettavasti emme kuuluneet siihen ryhmään.
Ei tosin hirveästi haittaakkaan, hienosti meni kehät meillä ja nyt oon saanut hirveesti itsevarmuutta esittämiseen.