Heidin ja Terran kanssa mentiin HSKH:n kentille treenailemaan agia ja tokoa. Toko meni aika jäisesti, mutta toistoja toistoja. Agi meni tosi jeessisti, hurjasti on tullut enemmän vauhtia!
Ensiksi otettiin tokoa ja siinä ekaksi otettiin paikalla makuu.
Sagur pysyi todella lyhyitä aikoja. Palkkasin sitä usein ja liikuin sen ympärillä. Aina kun se lähti paikaltaan niin noukkasin sen kainaloon ja asettelin sen takaisin siihen asentoon. Koira oli todella innoissaan ja halusi hirveästi tehdä kaikkea. Jossain välissä se juoksi Heidin luokse himmeetä vauhtia ja jäi siihen kiehnäämään. Kainaloon, omalle paikalle, asetetaan makuu asentoon, annetaan käsky ja poistutaan. Tätä saikin toistaa. Ei mennyt hirveen herkästi perille tämä. Sen ilme oli tosin näkemisen arvoinen. Korvat lurpsahtivat ja häntä heilui vienosti, naamalla oli niin hämmentynyt ilme :D. Lopulta se sit juurtu siihen maahan kiinni, ei tainnu enää nouseminen houkutella, kun mamma tulee ja kaappaa.
Otettiin seuruuta, ne menee ihan hyvin. Mua ärsytti se, miten kierroksilla se kävi. Ei se ole muualla kuin tuolla ojangossa huutanut tuohon malliin ja ollut noin vaikea. Käännökset olivat karmaisevat, veti kaameet lenkit. Pitäis huomenna tehdä paljon käännösharjoituksia ja vahvistaa imuttamalla, niin saisi terävät ja nopeat käännökset.
Luoksetulossa varasti, sit kannoin koiran takaisin ja sit tehtiin uusiksi, tuli hyvin, vinotti eteen, niin korjasin.
Liikkeestä jäävät ei toimi, takapakkia mennään tässä. Tehdään ne nyt eri tavalla ja sit menee varmasti paremmin, kun mennään askel taaksepäin, niin lopulta pääsee monta askelta eteenpäin. Iltalenkillä vielä noita harjoiteltiin ja nyt sit pieniä pätkiä harjoitellaan usein, niin eiköhän sit nekin ala muuttumaan sulavammaksi.
Tokohyppyä harjoiteltiin pitkästä aikaa, se meni ihan kivasti ja koira hokasi selkeästikin mitä pitää tehdä. Kovasti on porukka väsäillyt pahvisia, niin mäkin voisin jonkun pahvisen väsätä, niin pystyis treenaamaan muuallakin kuin varsinaisilla treenikentillä.
Sitten loppuun agia. Sagur oli niin innoissaan siitä ja veteli itsekseen putkea ja jäi tuijottamaan minua että "hä eikö me nyt sit mennä seuraaville esteille?". Paikalla pysyy alussa hyvin ja hienosti se radanpätkä meni. Takakierto kusi, huomasin videolla, että ohjasin sen niin epämääräisesti siinä (olin liikaa reunassa), ettei mikään ihmekkään, että koira veti siitä mun vasemmalta puolelta koko ajan :D vielä tekniikka hukassa, mutta treenaamalla sekin. Valssaaminen oli ekan ratakerran ihan hukassa, mutta sitten mä taas muistin sen ja alkoi muodostumaan.
Vauhti oli paljon suurempi, Sagurilla oli myös suhteellisen korkealla ne rimat, ei sillä ole aikaisemmin niin ollut, joten se toi koiralle hieman haastetta. Äärettömän hyvin teki kaikki kerrat viimeistä lukuunottamatta, jolloin se sitten syystä tai toisesta rupesi seuraamaan minua, eikä enää irronnut. Mun pitäisi ens kerralla pitää parempi huoli siitä, etten tee liikaa. Meni niin hyvin ja koira jaksoi vielä joten ajateltiin, että vielä kerran ja sit saa riittää :D hyvinhän se meni kahta vikaa estettä (aitaa) lukuunottamatta jollon se juoksi niiden ohi, vaikka aikaisemmin veti ne. Loppuun asti ohjasin, mut ei siinä tosiaan mitään. Kai sitä rupes kyllästyttämään tai jotakin. Tosi mahtavasti teki kyllä muuten, en voisi tyytyväisempi olla. A-esteellä se otti hyvin kontaktin. Ekaa kertaa kokeiltiin rengasta. Aluksi ihan pelkkää rengasta, teki tosi hyvin, otettiin putkelta renkaalle ja hyppäsi välistä vaikka se nami olisi miten ollut. Tukittiin renkaan sivut, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hypätä läpi. Tosi hienosti kyllä meni!
Tässä vielä treenivideo siitä viimeisestä radanpätkästä (: sopii liberty bell march jotenkin niin hyvin tuonne taustalle, leikkasin musiikin vahingossa liian aikaisin, niin jäi vähän vajaaksi, mutta mitäs pienistä.
Eilen Nina tuli Heka seropinsa kanssa meille. Kävästiin läheisessä metsässä päästämässä hiukan höyryjä ulos. Olen nähnyt viimeksi Hekan tämän ollessa about 4 tai 5 kuukautta. Nyt jätkä on melkein vuoden ja on kasvanut niin älyttömästi :D. Sagur oli erittäin kiinnostunut aluksi nuorukaisesta, mutta kun koirat pääsivät metsään vapaaksi S teki omia juttujaan. Nina yritti kuvailla koirien ravailua, mutta metsän syvyyksissä oli niin pimeää, ettei oikein onnistunut. Aikamme puskissa lymyilimme ja ajattelimme mennä treenaamaan Mansikkamäen kentälle, koska siellä on niin tasaista.
Ajattelin harjoitella hieman liikkeistä jääviä. Liikkeestä maahanmeno on ollut vahvin liikkeemme, mutta nyt se jättää takamuksensa pystyyn. Jää sellaiseen kumartamis/"leikkiinkutsu" asentoon. Otetaan tässä nyt hieman takapakkia, että saadaan se taas nopeaksi ja oikeanlaiseksi. Sen sijaan liikkeestä seisominen alkaa muodostumaan erittäin hyvin. Ei lähde hiipimään ja jää hyvin seisomaan. En ole toistaiseksi tehnyt vielä niin, että palaisin koiran luokse, vaan palkkaan sen heittämällä pallon sen selän yli tai jonnekin muualle, niin lopettaa sen ennakoinnin.
Sagur huutaa mulle koska mulla on pallo ja sillä ei.
Kun koira lopetti komentelemisen tarjosin palloa. Maaninen, mutta tyytyväinen ilme.
Luoksetulo, menin vain 15m päähän ja kutsuin koiran. Vauhtia riitti ja tulee eteen suoremmin.
Seuraaminen menee vapaana paremmin kuin hihnassa, joten treenattiin pitkälti seuraamista hihnassa. Takapäätä pitää treenata enemmän. Käännökset hyvät, mutta täysikäännös täytyisi olla nopeampi. Ihan hienosti pysyi paikallaan ja piti kontaktia yllä. Kädet pysyi mullakin luonnollisena, joka on aika saavutus, kun yleensä mulla on ne aika jäykkänä sivuilla :D. Katseenikin on nyt pois koirasta. Seuraamiset alkavat näyttämään hyviltä.
Liikkeestä maahanmeno onnistui kerran hyvin parin toiston jälkeen ja siihen lopetettiin.
Sit viel vähän leikittiin palloilla ja sellaista. Treenin päätteeksi vedimme vielä lenkin. Oli hurjan kivaa, kiitoksia paljon Ninalle ja Hekalle mahtavasta lenkkiseurasta.
Kaikkien kuvien Nina H. Lisää kuvia kuvagalleriassamme
Sagur täyttää tänään 6 vuotta! Onnea paljon myös Fantazija W-pentueen muille koirille!
♥
Suunnitelmissa riekkumista ja hyvää safkaa.
Tänään oli aamulla ilmaisutreenit. Paikalla oli vetäjän kolme bortsua, joista kaksi osallistuivat. Heidi oli Terran kanssa ja Tarja belggari Zorin kanssa.
Sagur otettiin ekana. Kaks ekaa pistoa oli tosi hyvät, Ässältä vaaditaan jo vähän enemmän, nyt se joutuu haukkumaan useemmin kun kerran, että palkka tulee. Hienosti se meni maalimiehien luokse ja haukkui. Kahden piston jälkeen se sit keksikin, et on paaaaaljon mukavampaa hengailla pitkin mettiä, kun ettiä jotain tylsiä ihmisiä jostain tylsästä metsästä, koska tylsä Rebecca sanoo niin. Se tiesi mitä pitää tehdä, muttei tehnyt. Hain sen sitten sieltä jostain pusikosta haistelemasta ja lähetin uusiksi. Se ei ottanut askeltakaan mihinkään suuntaan. Olin hölmistynyt. Otettiin sitten keskilinjalta pari askelta maalimiestä kohti ja lähetin, sitten se meni sinne. Koska koirasta ilmeisesti rutiininomainen satunnainen haukkuminen on niin tylsää, niin otettiin niin, että maalimies on ihan keskiviivan tuntumassa ja kun annan koiralle "ukko" käskyn, niin maalimies lähtee juoksuun ja koira sitten lähtee tätä jahtaamaan, kunnes huudetaan maahan, jolloin maalimies menee kyykkyyn ja palkkaa koiran. Tämä nostatti Saguria ja siihen sitten lopetettiin, jäi hyvä maku koiralle suuhun.
Maalimiehenä olin sitten kaikille muille koirille, paitsi Terralle ja omalleni, kivaa kyllä oli, vaikka mulla kai oli huono floo, kun jotenkin hajamielinen olin sen liikkumisen suhteen, mutta ens kerralla sitten paremmin (:
Eilen olin töissä BH-kokeessa ja voipi olla, että ehkä mekin joskus (lue: 1-2 vuoden päästä) mennään, mikäli on hommat hanskassa.
Tänään tosiaan oli hakua. Siirsimme aamuun, kun arki-iltaisin on niin järjettömän pimeää ja viikonloppupäivisin kaikki on metässä samoilemassa koirineen ja ilman. Olin vähän tokkurainen, en ole hirveän pirteä aamuisin :D.
Toimin maalimiehenä kolmelle koiralle. Pari koiraa ilmaisi ihan kiintorullalla ja pari jäi palkattavaksi maalimiehen luokse, kunnes ohjaaja ehtii paikalle. Leluilla palkkaaminen on mun mielestä äyttömän kivaa. Etenkin nuoren bcn Taran palkkaaminen on todella mukavaa, kun se on niin pirteä ja iloinen.
Sagurin kanssa oltiin viimeisiä. Otin sen autosta ja se oli selkeästikin erittäin lennokkaalla päällä.
Se ei tainnut heti taas tajuta mitä me ollaan tekemässä ja miksi sillä on oranssi liivi päällä. Lähetin sen suurta kiveä kohti, minkä takana odotteli maalimies. Juoksi vähän sinne päin, jäi johonkin hajuun ja sitten ampaisi kiven ohi. Pian se löysi sen maalimiehen, mutta juoksi sitten takaisin mun luokse. Osoitin lähetysasennossa kiveä ja katsoin kiven suuntaan. Se taas juoksi vähän sinne päin, mutta ei kuitenkaan kivelle. Jossain välissä otettiin sitten 5 metriä lähemmäksi (maalimies oli 30 m päässä). Lähetin koiran uusiksi ja sitten se meni maalimiehen luokse. Sagur palkataan yleensä nameilla, mutta leluilla kannattaa aina kokeilla.
Maalimies sai Sagurin leikkimään hienosti! Poika ei pahemmin tuntemattomien kanssa leiki (kys maalimies oli Ässälle uusi) joten se, että se pinkoi lapasen perässä ja repi niitä kunnolla oli suuri saavutus. Palattiin keskilinjalle ja sieltä lähetettiin toisen maalimiehen luokse. Sen kanssa se ei innostunut leikkimään ja juoksi sen ohi useasti ja välillä taas palasi minun luokseni. Namit otettiin käyttöö ja sitten se haki sen maalimiehen ja jäi sinne, kunnes pääsin sen luokse. Palattiin taas keskilinjalle ja lähetin koiran seuraavan maalimiehen luokse, meni jo vähän paremmin. Maalimies yritti leikittää, muttei innostunut leikkimään hänenkään kanssa, joten suosiolla sitten nameihin. Sama juttu ja sitten otettiin seuraava pisto suoraan nameilla, vaikka lapaset otettiin mukaan varmuuden vuoksi. Maalimies meni about 30m päähän ja piiloutui umpipiiloon. Heidi on Sagurille tuttu ja siksi paremmin siinä umpipiilosta suoriutuukin. Lähetin koiran ja S lähti juoksemaan jonnekin. Se oli sitä mieltä, että maalimies ei ole siellä päinkään minne koiran lähetin ja lähti etsimään ihan hasardipaikasta. Jossain välissä se kaarsi mun luokse ja lähti uusiksi. Juoksi aika vauhdilla maalimiehestä n 10 m taakse päin ja pysähtyi hetkeksi. Sai hajun ja seurasi sitä. Ei siinä kauaa mennytkään, kun Sakke löysi maalimiehen. Maalimies syötti loput namit ja leikki hiukan sen kanssa. Kytkin sen ja tepastelimme lähtöpaikkaan, tuohon pistoon oli hyvä lopettaa.
Heidi kokeili saako hän Sagurin haukkumaan. Tarkoitus tosiaan olisi, että S tulisi ilmaisemaan haukkumalla.
Heidi piteli namia Sagurin lähellä nyrkissä. Aluksi koira meni istumaan ja sitten alkoi "kaivamaan" käsiä. Tassulla tökki sitä nyrkkiä ja yritti hampailla vedellä niitä nameja sieltä nyrkistä, muttei niitä tullut. Jossain välissä se sit lopetti kaiken tekemisen hetkeksi ja tuijotti sitä nyrkkiä silleen jotenkin tosi neuvottomasti. Tökkiminen on kokeiltu, nyrkistä ei saa nameja oikeen yrittämällä, niin mitä pitäisi muka tehdä? No sitten se haukahti jotenkin pottuuntuneen kuulosena ja nami tuli. Se älysi todella nopeasti sen, että kun haukkuu, niin palkka tulee. Tätä tehtiin jonkun aikaa ja ihan lupaavalta toi vaikuttaa. Pikkuhiljaa sitten aletaan vaatimaan enemmän, mutta ei tietenkään vielä, kun ihan alussa ilmaiseminen on.
Huomenna meillä onkin sitten ilmaisutreenit. Mietin, että jos ottais kameran mukaan, jos jotain videoita/kuvia saisi.
