Käytiin tossa sunnuntaina Elenan ja Riesan sekä Oonan ja Oran kanssa Niinun yksärissä. Maija oli videoimassa, suurkiitos :)!

Linna keskittyi hyvin paljon rytmitykseen ja mun omiin linjoihin, mikä oli niiiin tavattoman positiivista, kun oon itse ihan hukassa edelleen. Treeniaikaa jokaisella oli about 22min, mutta suurin osa ajasta meni höpöttelyyn. Minusta oli todella mukavaa, kun Linna halusi kuulla ajatuksen tietyissä valinnoissa, vaikka mua nyt vähän hermostuttikin vastata mihinkään hänen kysymyksiin, kun olo oli vähän semmoinen ettei päässä pyöri mikään. Puolivaloilla mentiin aikalailla koko treeni, kai jostain uuden kouluttajan jännityksestä :D Videollakin näkyy, että todella laiskan näköistä, vaikkei löysäily ollut tietoista.
Tuntui että tuli vähän niin kuin joka esteellä ongelma :D Edettiinkin paloittain esteelle 18 asti kun jo aika sitten loppui.

Jo kakkosesteen valssi oli epämiellyttävä seuraavista syistä 1) siirryn siivekkeen taakse, jolloin koira kääntyy tarpeettoman pitkään ja 2) en tee minkäänlaista liikettä koiran suuntaan, mikä auttaisi koiraa ennakoimaan käännöksen. Saatiin siitä huomattavasti sujuvampaa ja tiukempaa kunhan ensin jankattiin sitä iäisyys.

Seuraava varsin hämmentävä ongelmakohta oli nelosputki, kun se jostain syystä kääntyi _joka_kerta oikealle, vaikka se selkeästikin näki, että jäin putken vasemmalle puolelle JA huutelin sitä. Ollaan vastaavanlaisia treenejä tehty tavattoman paljon enkä mä vaan voinut käsittää mistä tuo johtui. Niinu kyselikin vähän ton perään, enkä osannut mitään järkevää vastata.
Oli kyllä hurjan kiva, kun Linna tarjoutui palkkaamaan, niin saadaan koira tajuamaan jutun juoni. Ei se kyllä onnistumisenkaan jälkeen muistanut mihin suuntaan pitäisi kääntyä, joten jankattin vielä lisää.

Seuraava jännä kohta olikin sitten vitosen päällejuoksu kun mä peruuttelen ihan koko ajan. Teemu Linna huikkasikin kentän laidalta, että taisin keksiä jonkun uuden agilityliikkeen päälleperuutuksen :---D No joo. Keskusteltiin Niinun kanssa tästä tovi, että miksi mä teen näin. Kysyi, että onko se siitä etten luota koiraan ja annan sille enemmän tilaa tms vai mistä. Mulle se peruuttelu on vaan tullut niin automaattisesti ja mulle huomautettiin siitä vasta joku 2kk sitten, niin siitä on hyvin, hyvin, hyvin vaikea päästä pois, kun sitä on noin tehty melkein vuos. Se on kai tullut maneeriksi niin, että halusin antaa tilaa koiralle ja siksi peruutellut. Ikävä kyllä oon ite huonossa tilanteessa kerkeämisen kanssa, jos mä oon peruuttanut jonnekin - pahimmassa tapauksessa ollaan koiran kanssa samassa pisteessä ja sitä nyt on aika vaikea voittaa.
Superisti piti keskittyä, että tekisin sen oikein. Ajoitus oli kauhean tärkeää ja mun piti lähteä heti liikkeelle kun annan koiralle vapautuskäskyn. Cecil kiersi estettä ahkeraan ja tuli kerran väkisin Linnan ja siivekkeen välistä. Jatkuvilla toistoilla oli selkeä vaikutus koiran vireeseen, olihan toi muutenkin raskasta. Videolla jotenkin tragikoomisen näköistä, kun olen niin tavattoman jäinen, peruutan (??) pari askelta ja sit lähden liikkeelle. Kotiläksyksi saatiin päällejuoksu ja ohjeita siihen.


11-15 kuvio oli aika jännä, etenkin hypyt. Videolla näkyy kokonaan se mun oma säätö siihen ja osittain sitten se korjattu. Siinä en enää ollut rintamasuunta koiraan, vaan nimenomaa sitä estettä, käännökset tehtiin tiukemmin ja aikeisemmin jne. Onnistui aika mukavasti ja näyttikin vähän paremmalta!

Tosi paljon kyllä saatiin apua ja anto paljon ajateltavaa jo ihan valsseihin. Olis tosi kiva käydä Linnalla jatkossakin!

Kärräiltiin sitten Nihtisillan ABC:lle tankkaamaan autoja ja vatsoja Elenan kanssa! Lopulta oli niin suuri houkutus kokeilla ABC:n ympärijuoksua ja tehtiin se! Olis varmaan ollu parempi aika jos ei juuri olisi vetänyt mättöä naamariin.

@ABC:n ympärijuoksijat FB-ryhmä