Oon tän viikon aikana paljon heitellyt kamoja ympäriinsä. Parhaimmillaan, tai oikeastaan pahimmillaan mulla on ollut omaisuutta kolmessa eri paikassa. Oon pian jättämässä Vihdin ja Jasminen ja siirryn "uusiin" maisemiin Helsinkiin. En pääse tosin muuttamaan omilleni, mutta pääsen kuitenkin toiselle hyvälle kaverille Riitalle alivuokralaiseksi. Spidi ei ikävä kyllä pääse mukaan, vaan jää äidilleni. Kaikki colliepolliet kuitenkin roikkuvat mukana.

Cecilillä on juoksut ja siitä syystä Cecil on jo muuttanut tavallaan valmiiksi Riitalle. Siellä on kans Nannilla ollut juuri juoksut ja Fiiliksellä on tärpit. Cecil on leikkinyt paljon Nannin kanssa mikä on ihan ennenkuulumatonta, koska Nanni ei kauheesti fanita muita koiria.

Cecil on nyt sit lenkkeillyt ja leikkinyt. Onneksi pääsen usein sitä moikkaamaan eikä tarvitse olla hirveästi erossa niin kuin viimeksi :) Pojille nyt kuuluu oikeastaan sitä samaa. Wipetin nukkuu mun sängyssä ja Sakke sängyn vieressä.

Loppukevennykseksi terveisiä Riitalta. Cecilin kanssa eläminen ei aina ole yhtä juhlaa:
Pidin ne vapaana vielä ku tultii toho pihaan ku tultii metsästä leikkipuiston läpi ni en jaksanu missää vaihees ottaa hihnaan. no sit sen kummempii kattomatta kävelin ovelle ja tajusin et siin on vaan fiilis mun vieressä. sit kävelen vähä takaspäin ni hokaan et cecil on yhen talon oven takana KUONO POSTILUUKUSSA ja heiluttaa häntää :D:D:DD:Dd sähisin sen sit sielt silleen hyshys äkkiä pois ja onneks se sit tuliki. en yhtää tiiä kelle se heilutti sitä häntää tai miten se ees sai nenänsä sinne luukkuun, ehk se oli niil auki sitten.... en tosiaa yhtää kattonu ku ei mul käyny mielessäkää et toi marssii jonku oven taakse xd
(Y)

Saatiin Emmalta, Petralta sekä Riitalta haasteet. Samat säännöt kahdessa ekassa, mutta Riitan haasteessa sitten muistellaankin ihanaa kesää tämän ankean alkavan syksyn alla seitsemän kuvan kera.
Kesä koostui:


Kavereista.


Uimisesta.


Lepäämisestä.


Treeneistä.


Kehäkettuilusta.


Metsälenkeistä.


Onnistumisista

Haasteen säännöt:
- Vastaa haastajan 11 kysymykseen.
- Keksi 11 uutta kysymystä.
- Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
- Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät.


1. Mikä on teidän lempiharrastus koirasi kanssa?
- Agility! Se on niin vauhdikasta ja kivaa, oon niin syttynyt tolle lajille.

2. Haluaisitko harrastaa/kokeilla jotain sellaista lajia, jota ette vielä tällä hetkellä harrasta?
- Haluaisin useitakin! Haluaisin päästä kunnolla harrastamaan vetoa kickbikellä, sit haluaisin ainakin kokeilla raunioita ja vepeä.

3. Miellätkö koiraharrastuksen omalla kohdallasi välineurheiluksi? :D
- En.

4. Kuinka päädyit juuri kyseiseen koiraan (yksilöön)?
- Saguriin päädyttiin sattuman kautta. William vaikutti lupaavalta pennulta, se oli niin touhukas ja menossa ja kauhean pirtsakka. Cecil taas tuli meille vähän vanhempana ja mitä sitä pari kertaa kävin katsomassa niin vaikutti karmealta ja hurmaavalta termiitiltä että menetin nopeasti sydämeni sille.

5. Minkä rotuista koiraa et voisi koskaan ottaa, perustele?
- Lyttynokkia ihan yleisesti ottaen. Mua hirvittää jo nyt kuunella joissain tapahtumissa sitä rohinaa siinä määrin että mua alkaa melkein itkettämään sen koiran elo. En kykenisi kauaa sellaista pitämään mun vierellä.

6. Käytätkö koiraasi koirapuistossa ja mitä mieltä olet niistä?
- En käytä ja olen sitä mieltä että karmeeta paskaa. Yleensä tilat ovat hirveän pienet, sit siellä on yleensä just niitä koiria jotka ei osaa käyttäytyä ja typeriä omistajia jotka eivät ymmärrä mistään mitään ja tuovat juoksuisen narttunsa tai kamalan tappelupukarinsa sinne.

7. Mikä on koirasi pahin tapa? Entä sen tuhmin teko?
- Sagurin pahin tapa on haukkuminen ja tuhmin teko alusvaatteiden pölliminen. Williamin pahin tapa on hakkaaminen, eli se istuu vierelle ja alkaa hakkaamaan tassuilla. Sen tuhmin teko on muistikortin rikkominen. Cecilin pahin tapa on möliseminen ja tuhmin teko on mun passin pahoinpitely.

8. Mitä lempinimiä koirallasi on?
- Sakke, Sakari, Saku, Susu, Sasu, Ukko, Miekkonen. Wiltsu, Will, Wilhelm, Wipe, Vilja, Wouwou, Vila, Poika. Cessu, Prinsessa.

9. Jos itse olisit koira, minkä rotuinen olisit?
- Aa miten vaikee kysymys. Olisin varmaan hieman ylipainoinen afgaaninvinttikoira. Mulla tätä hiuspehkoa riittää, rakastan asioiden perässä juoksemista (jalkapallo aikoinaan), olen aika omapäinen yms.

10. Paras asia jonka koirasi on sinulle opettanut?
- Koskaan ei loppupeleissä voi tietää mitä saa, samaten että kärsivällisyys on kaikkein tärkeintä.

11. Paras / jollain tapaa itsellesi erityisen tärkeä koirakuva? (lisää/linkitä)
- Mä muistan kun Linda otti tän mä olin sairaan ärsyyntynyt koska vihasin tätä kuvaa. Mun mielestä mulla oli tukka huonosti ja naama niin vänkyrällä että sen katsominen ahdisti. Nyt taas kun tosta on kulunut 3 vuotta niin olen sitä mieltä että se on aika suloinen kuva loppupeleissä, koska Sagurin ja mun suhde paistaa tosta kuvasta; Se on mulle tärkeintä koko maailmassa, ja Saken ilmeestä päätellen tunne on molemminpuoleinen


1. Pystytkö olemaan koiriesi kanssa johdonmukainen ja täsmällinen koulutuksessa, vai sorrutko välillä menemään helpomman kautta (esim. vetämisen kanssa, jaksatko harjoitteluvaiheessa aina reagoida epätoivottuun käytökseen vai saatatko sallia hihnan kiristyä kiireisellä aamulenkillä)?
- Epätoivottuun käytökseen en aina jaksa reagoida jos oon ite äärettömän väsynyt, mutta lenkeistä on paha sanoa mitään kun ainoa joka kiskoo on Cecil ja se yleensä vetelee vapaana.

2. Kuinka kiinnostunut olet koirien ruokinnasta? Syynäätkö esimerkiksi ruokapussien kyljet tarkkaan, vai ostatko sitä mitä sattuu saamaan?
- Olen aina ollut, mutta en ole saanut mahdollisuutta toteuttaa sitä. Olen mä keskivertonappulaa noille syöttänyt kauan, kuten ANF:ia ja Carnilovea, mutta nyt ainoaksi ja oikeaksi olen todennut Orijenin. Kuppiin heittelen lihaa ja Orijennappulaa. Kokonaan raa'alle ei varmaan siirrytä lähitulevaisuudessa, mutta toistaiseksi tämä systeemi on käynyt ihan päteväksi, vaikka kallistahan Orijen on.

3. Uskotko siihen, että esimerkiksi liian vahva penturuoka vääntää jalkoja? Vai pidätkö sitä enemmän normaalina kehitysvaiheena, joka poistuu kasvun myötä?
- Vääränlainen ruokinta kyllä vaikuttaa pennun kehitykseen ja voi aiheuttaa pahaa tuhoa.

4. Minkä luonteenpiirteen poistaisit koirastasi/koiristasi, jos saisit valita?
- Sagurista ton itsepäisyyden, Cecilistä en varmaankaan mitään, Williamista ton sairaaloisen epävarmuuden mikä vaikuttaa koko sen elämään.

5. Minkä hetken haluaisit elää uudestaan koirasi/koiriesi kanssa?
- Ei tule mitään erityisen spesifiä mieleen.

6. Onko koiraharrastus aiheuttanut kyyneliä tai harmaita hiuksia? Jos kyllä, niin miten.
- Joo on. Ja siis epäonnistumiset, veriset semmoiset. Ja sit se kun joku ei vaan toimi eikä millään keksi että miksi. Ja sit tietyt koiraihmiset on aiheuttanu harmaita hiuksia.

7. Hoidatko koirasi täysin itse, vai saatko esim. lenkitysapua tai rahallista avitusta perheenjäseniltä/ystäviltä jne?
- En ole koskaan saanut mitään apua perheenjäseniltä rahallisissa tai muutenkaan. Nyt olen saanut ystäviltä apua noiden lenkitykseen jos joudun olemaan koulun jälkeen töissä, jolloin olen aamusta yöhön poissa kotoa.

8. Tykkäätkö ostella uusia tarvikkeita ja leluja, vaikka kaapeista löytyisikin käyttökelpoisia tuotteita?
- En tykkää, koska olen äärettömän pihi :--D

9. Mikä antaa motivaatiota harrastamiseen?
- Yhteinen hauskanpito, kehityksen näkeminen.

10. Löytyykö koiriltasi viralliset terveystulokset? Miksi kyllä, miksi ei?
- Löytyy joo koko porukalta. Sagur oli valmiiks tsekattu ennen kuin se tuli meille, kyynäriä ei silloin ollut pakko kuvata pehkoilla niin sitä ei ole tehty. William taas siksi koska halusin tietää mitä koirasta löytyy tulevien harrastusten vuoksi. Ja Cecil on sijoitus niin sijoittaja tietenkin halusi siksi ja mun oma motiivi siinä taas on noi harrastukset, etten mä uskaltais koiran kanssa hirveästi mitään rasittavaa tehdä ellen mä tiedä millainen sen koiran luusto on.

11. Millä perusteella valitsit koirasi/koiriesi kasvattajan?
- Sagur tuli sattumalta, eli en kasvattajaa valinnut. Tutulta kasvattajalta otin sitten Williamin ja Cecilin sijoitukseen.

En kerkeä ketään haastamaan ja mun kysymykset olis varmaan aika samanlaiset mitä tässä on jo monien blogeissa esille tullut!

Eilen oli ohjattujen viimeinen kerta. Meidän ryhmä on ollut loistava ja ihana ja paljon ollaan opittu! Tehtiin eteenlähetystä ja pientä rataa missä oli pakkovalssia ja takaakiertoa. Vauhti oli mieletön ja tutu piiiitkästä aikaa siltä että tehdään agilityä eikä vaan säädetä jotain epämääräistä. Mun pakkovalssit on edelleen hitaita, mutta sen pelastaa se, että Cecil lukee hyvin mun yläkroppaa ja lähden sitä kiertämään ajoissa. Sen sijaan kädet ja jalat on taas ihan miten sattuu. Ekalla kerralla mä vedin takaakierronkin ihan hölmösti, jäin itse tajuttomasti koiran eteen ja rima rätisi tietenkin, kun ei koiralla ollut tilaa oikein mennä minnekään.

Irtoamiset meni yllättävän hyvin. Toinen koutsi oli palkkaamassa koiraa putkella. Myöhemmin koiran piti suorasta putkesta sitten tulla omistajaa kohti takaisin päin. Eipä siinä oikeastaan ongelmia ollut siinä, että Cecil olisi tullut putken ja aidan välistä. Sen verta paljon ollaan noita tehnyt, että osasin itsekin liikkua hyvin, jotta koira vetää aidan yli eikä välistä.

Huomasin puolessa välissä numerointia että putki on aika kämäsesti ja muutenkin esteiden sijoittumiset on turhauttavan huonosti. Ehkä (ja toivottavasti) idea kuitenkin tulee esille.



Tänään päästiin paikkaamaan Jasminea ja Xenaa Oreniukselle. Pyrkimyksenä olis päästä tonne talvikaudeksi nyt ainakin, mutta voipi olla että vasta marraskuussa. Päästään nyt ainakin paikkaamaan vielä ensi viikolla yhtä henkilöä.


Tää olikin sit vähän erilaista. Rata vaikutti hirvittävän helpolta, mutta hirveitä ongelmia se sit kuitenkin tuotti. Cecil ei kuunnellut ohjausta ollenkaan, vaan ampaisi suoraan tokan esteen jälkeen putkeen. Ja tän se teki kolmesti. Juhalta tuli semmoinen kommentti että "ei toi sun koira kuuntele yhtään" ja joo poikkeuksellista että menetti korvansa kokonaan, mutta se putki jotenkin vaan veti sitä puoleensa. Orenius sitten sanoi, että mun pitäis jarruttaa se tokalle esteelle ja sit tehdä vastakäännös ja siitä sitten heittää koira takaakiertoon kolmoselle. Tää rupes sitten jossain välissä toimimaan!

Seuraava kompastuskivi tulikin sitten renkaalla. Se veti putkesta suoraan renkaan ohi sen oikealta puolelta. Targetin kanssa sit saatiin fokusoitua renkaan läpi menoon vaikka itse teen persjättöä. Koira ei sitten enää lähtenyt itse kiertämään, vaan lukitsi esteen. Lopulta se sitten menikin hyvin kokonaisena toi rata!

Kuka olisi uskonut, että täällä järkättäisi jotain? En ainakaan minä, mutta niin sitten kävi.

Elomme on ollut hyvin hiljaista ja siitä johtuu pitkä päivitystauko. En ole pariin viikkoon päässyt treenaamaan koska teloin jälleen kerran itseni. Aikaisemmin heittelinkin kuvaa treenitapaturmasta, mutta nyt tapahtui toinen. Poistumisharjoituksessa joku vahingossa tönäisi minua, jolloin horjahdin koko painollani oikealle polvelleni tyhjään uima-altaan pohjalle. Poistumisharjoituksessa tosiaan joudutaan menemään läheiseen leikkipuistoon, mistä tuollainen löytyy. Se osui siis samaan kohtaan kuin viimeksi. Tällä kertaa se on vaan repaleisempi, syvempi, laajempi ja pirusti kipeämpi. Sieltä sitten päivystyksessä kaivettiin kamaa ulos ja putsattiin. Siinä on aika syvä viilto. Kuvaa. Tästä syystä agitreenit on jäänyt väliin ja oikeastaan lenkkeilykin kun käveleminen on käsittämättömän tuskaista :/ ja tietenkin kaikki muukin. Nyt on kuitenkin mennyt hieman parempaan suuntaan, että pystyn jo hieman koukistamaan. Jos jalka saa tarpeeksi tukea niin liikkuminen ei kauheasti satu, kunhan siihen ei osu mikään. Tämän vuoksi päätin juuri siksi lähteä miesjoukolla mätsäriin kaikesta tapahtuneesta huolimatta.



Jasmine otti Capon mukaan ja mulla lähti Sagur sekä William. Päätin Sagurinkin ottaa mukaan, vaikkei veteraaneille ollutkaan omaa kehää. Porukkaa oli yllättävän paljon paikalla! Wiltsu oli mielettömän pirteä ja jaksoi jopa keskittyä, vaikka kuppi hieman olikin nurin, niin se oli silti yllättävän rauhallinen! Se oli voitto jo ihan itsessään, että tolle koiralle on tullut edes hieman järkeä päähän. Tuomari katsoi hampaat missä ei ollut mitään ongelmaa niin kuin ei koskaan ole ollutkaan ja hieman taputti päätä. Wiltsu sai PUN.

Sagur nyt tyypilliseen tapaansa esiintyi todella hyvin. Seistiin siinä hetki ja puolessa välissä kehän ympäri juoksemista tuomari osoitti Saguria ja nyökkäsi että hänelle punainen nauha. Ihan kivahan se oli, että Sagur teki nopeasti vaikutuksen tuomariin , mutta aika mälsää parin omistajalle ja muutenkin mulle, sillä koiriin ei missään vaiheessa edes koskettu eikä päästy ravaamaan esim. edestakaisin tai edes kunnollista kierrosta. Sagurinkin tulos siis PUN.

Nauhakehässä Jasmine esitti Williamin ja itse vedin Sagurin kanssa. Harmillisesti kehuista huolimatta kumpikaan koirista ei enää sijoittunut, joten tuloksena molemmille ei sijaa.

Maanantain ohjatuissa tehtiin jotain kisaradan pätkää. Mulla oli jotenkin mieli ihan maassa, joten erityisen hyvin eivät treenit menneet. Rata oli kokonaisuudessaan aika suoraviivainen, mutta nurkan kolme hyppyä ja takaaleikkaus/persjättö renkaalle oli hankala. Etenkin kun renkaan jälkeen tuli suorittaa seuraava este todella tiukasta kulmasta.

Kipastiin Jasminen poppoon + mun nuorisojoukon kera Inkoossa Kopparnäsissä lenkkeilemässä. Täältä löytyy lisää kuvia.






Tänään käytiin vähän treenaamassa tokoa ja agilityä. Tarkoituksena oli ottaa kisanomaiset treenit, vaikkei mihinkään kisoihin nyt ollakaan menossa. Jotenkin se tilanne on Cecilille hämmentävä, ettei se näytä tietävän mitä se tekee. Joten otetaan nyt roima hyppäys taaksepäin ja palataan kisakentille ehkä sitten talven jälkeen tai vastaavaa :) Heti kun joku on liikkuroimassa Cecil alkaa tekemään epäpuhtaasti ja tarjoaa hirveästi mulle. Sinällään se itse tarjoaminen ei ole paha piirre, mutta kun se ei kuuntele siinä vaiheessa enää ohjeita, vaan tarjoaa mulle sitä mitä se osaa parhaiten.

Otin sitten namit käyttöön ja pidettiin jokaisen liikkeen lopuksi semmoiset rapsutusbileet ettei mitään rajaa.
Loppuun otin vielä lyhyesti aksaa. Otin muutamia parin esteen pätkiä. Treenasin takaakiertoa ja takaaleikkausta. Sitten vielä irtoamista niin että on kaksi suoraa putkea ja niiden päässä yksi aita. Cecilin piti vetää suora putki, hypätä aita ja tulla toisesta suorasta putkesta takaisin. Aluksi tämä oli tavattoman vaikeaa, mutta kun aitaa siirrettiin lähemmäksi putkia niin johan alkoi lyyti kirjoittamaan! Keppejä myös treenattiin hieman, menee jo hieman paremmin!

Rahanpuutteen vuoksi Sagurin jalostustarkki ja Cecilin tokokoe joudutaan nyt sitten perumaan. Mutta parempi ehkä näin. Ei sieltä kokeesta olisi mitään järkevää tullut. Toki jalostustarkki harmittaa mielettömästi, etenkin kun seura olisi ollut aivan mahtavaa, mutta tuleehan onneksi noita.

Kysymyksiinne vastaukset! Kiitoksia jokaiselle kysyjälle! Ensi vuonna sitten taas, toki kaikkea saa kysyä ilman erillistä kysymyspostaustakin :)


Helpoin koiristasi?
- Öäää. Perusarjessa niin William, mut muuten ehkä Sagur? Tai sit Cecil. Tai sit William...

Vaativin koiristasi?
- Tääkin on niin vaikea :D William on vaativin siinä mielessä että se on vaikea saada rauhoittumaan. Cecil taas vaatii paljon koska muuten se tylsistyy ja alkaa tekemään jotain epätoivottavaa. Sagur taas sinällään kun ei mee nopeesti perille sille ne asiat mitä haluan. Kaikki on vaativia omalla alallaan.

Helpoimmin motivoitavissa?
- Ehdottomasti William. Se on ihan alituisesti "8DDD"-moodilla. Paitsi jos sitä ahdistaa jokin niin sitten se ei kykene reagoimaan edes omaan nimeensä. Joten ehkä sittenkin Cecil.

Koiriesi lempiasiat/puuhat/tekeminen?
- Nukkuminen, syöminen, leikkiminen, treenaaminen (koska saa leikkiä ja syödä!). Cecil harrastaa vielä x-treme nukkumista, eli se kiertyy melkein neljästi ympäri ja nukkuu tassut kohti kattoa sellaisena rullana.

Koiriesi lempiruoka/herkut?
- Cecil on syönyt mm. juomapulloja, aurinkolaseja, passin ja kyniä, joten se ei kauhean nirso ole noiden kanssa. Varmaan ne nakit ja lihapullat on se varmin, mutta noille nuoremmille kelpaa ihan mikä tahansa herkuksi. Yhtä jees on nappulat kuin ne lihapullatkin. Sagur taas liputtaa nakkien perään!

Voiko koirasi miten hyvin olla irti?
- Sagur vaan jos se on käskyn alla, eli ulkona kun riekkuu niin mun pitää olla tarkkana että mistään ei vaan hyökkää ketään. Tää on taas tätä että sen periaatteessa pitäisi tulla heti luokse mitä se on aina tullutkin, mutta mä en vaan kykene luottamaan siihen tarpeeksi. William taas ei edes toisten räyhätessä mene siihen mukaan vaan tulee aina luokse. Cecil on kanssa tosi helppo pitää vapaana, sillä tulee välittömästi luokse tuli vastaan sitten ihminen tai koira.
Hankalaa on pitää enempää kuin yhtä koiraa vapaana, sillä alkaa välitön ralli ja korvat menee samalla ja siitä rallista tulee niin sokeaa, että ihmisten ilmoilla en voi sitä tehdä.

Normaali päivä rutiininne?
- Mä herään, koirat herää. Mä oon hetken hereillä, mä lähden heittämään koiria ulos. Riippuen yleisestä moodista ja kiireestä lenkki on välillä 10min-1,5h. Sit takasin, Sagur syö safkansa ja hengaillaan. Treenipaikka, -kesto ja -pituus riippuu vähän onko mulla koulua vai töitä. Jos on jotain muuta niin illalla myöhään tai sitten hyvin aikaisin aamulla (Ihan klo 7-9 maissa saatan olla jo treenaamassa ja on näitäkin nähty että olen klo 22-00 ollut treenaamassa Ojangossa, mutten koskaan yksin ;)). Sitten koirat menee lenkille joskus kolmen-viiden välillä riippuen päiväni pituudesta. Se kestää sitten 30min-1,5h ellen mene sitten jonkun kanssa lenkille jolloin se hyvin usein venähtää 3h pituiseksi. Tullaan takaisin ja sitten Cecil saa ruokansa 18-20 välillä. Iltalenkki suoritetaan 23-00 koska olen sellainen yökyöpeli. William saa ruokansa klo 22 ja samalla Sagur vetää päivän toisen ateriansa.

Koiriesi parhaat kaverit?
- Toistensa lisäksi Sagurilla varmaan Nita-belgianpaimenkoira ja Luna-sekarotuinen, Cecilillä Fiilis-nahka, Nauru-aussie, Ora-mudi (vaikkei tunne välttämättä olisikaan molemminpuoleinen ;)) ja Xena-malinois, Williamista taas on niin paha sanoa kun se on aina sillä "8DDD"-moodilla päästessää lenkkeilemään toisten kanssa.

Tuleeko koirasi miten hyvin toimeen muiden koirien kanssa?
- Noi nuoremmat tulee toimeen erinomaisesti aivan kaikkien kanssa. Sagur taas ärsyyntyy liian innokkaista jos ne esim. hyppii päin tai vastaavaa. Samaten se provosoituu aika helposti toisten murinoista. Mutta se kyllä tykkää hengailla ja leikkiä eikä siinä mitään.

Voisitko ottaa laumaasi vielä neljännen koiran?
- En kyllä todellakaan enkä missään nimessä. Greyhound on kyllä kutkutellut neljä vuotta, mutta ei mulla vaan riitä energia. Nytkin on kolme vaan siksi että yksi on kohta 9v ja toinen taas enemmänkin kotikoira, niin sain sen mun kauan kaivatun harrastuskoiran lauman jatkeeksi.

Miten koirasi eroavat toisistaan?
- Niin monilla eri tavalla. Sagur on äänekäs, William ei ikinä päästä pihahdustakaan ja Cecil taas mölisee. William on ainoa joka edes harkitsee käsiksi käymistä epämiellyttävissä tilanteissa. Noi nuoremmat ei koskaan ole olleet hajujen perään, mutta Sagur senkin edestä.

Mitä pitää turkin hoidosta?
- Sagur rakastaa harjaamista, heti kun mulla on harja kädessä se tulee mun luokse häntä heiluen. Ja jos harjaan jotain toista koiraa niin se odottaa siinä vieressä että milloin hän pääsisi harjailtavaksi. Wiltsu ei tykkää ja saattaa käydä käsiksi. Cecil ei tykkää muttei sano mitään. Joku pesu taas on ehdoton nounou kolmikolle. Vesi on kivaa vaan jos voi uida.

Kuinka useesti harjaat koirasi?
- Silloin tällöin Käyn koirat päivittäin läpi niitä rapsutellessa. Harjailen silloin kun ns. tuntuu sopivalta. Noista näkee aika helposti jos on takkuja. Toki mä käyn joskus kerran pariin viikkoon tai kolmeen ne ihan kokonaan läpi. Harvemmin sieltä mitään maagista irtoaa. Karvanlähtöaikana sitten hieman useammin.

Tuleeko helposti takkuja?
- Ei. Oikeanlainen karvanlaatu kun on noilla uroksilla, niin ei takkuunnu helposti. Toki jotain housukarvoja pitää välillä "ratkoa" ja eturaajojen hapsut, mutta muuten todella helppohoitoista puuhaa. Cecil taas on niin karvaton ja pohjavillaton että ainoa ongelma kohta on housut ja nekin on aika helppo selvittää.

Vesipetoja?
- Cecil on, Sagur vihaa vettä yli kaiken ja William ei oikein tiedä. Se tulee mielellään kahlaamaan ja oon kantanut sen lukuisia kertoja veteen ja tukenut sitä, jolloin se on hieman uinut, muttei vapaaehtoisesti mene kirveelläkään.

Hihnakäyttäytyminen?
- Wiltsu ihanteellinen. Cecil alkaa haukkumaan jos toiset haukkuu, tulee päin tai murisee. Sagur taas täysin neutraali paitsi jos toinen räyhää jolloin se sanoo takasin ja lujaa. Normaalisti niin ainoa joka vetää on toi likka, muttei sekään aina. Mulla on myös koirilla järjestys. Sagur on oikeanpuoleisin, Cecil on keskellä ja William vasemmalla.

Mitä teet mieluiten koirien kanssa?
- Olisin mieluiten jossain todella kauniissa paikassa lenkillä. Sellainen pieni usva ja aurinko, hirveästi heinikkoa ja peltoa. Koirat saisivat temmeltää vapaana.

Entä mitä muuta mikä ei liity koiriin?
- Tykkään katsoa erilaisia ohjelmia (näin sosiaalinen olen!). Mm. American Horror Story, Mock the Week, 8 out of 10 Cats yms. Sen lisäksi mä mielelläni kuuntelen musiikkia ja luen kirjoja. Multa löytyy Goodreads ja Last.fm jos niistä kiinnostaa tietää enemmän.

Lempiruokasi?
- Kiinalainen!

Juomasi?
- Kokis on aika jees!

Mitä teet työksesi/opiskelet?
- Opiskelen Helsingin luonnontiedenlukiossa ja sieltä toivottavasti suuntaan yliopistoon matkalla historian opettajaksi. Olen duunissa Helsingissä ja avustan neljää vaikeasti vammautunutta henkilöä.

Kuka on koirista se ns 'paras'?
- Paraskin on niin vaikea määritellä. Jos aletaan filosofiseksi, niin mitä on parhaus ja miten se ilmenee? Cecil on koulutettavuudeltaan paras, kun se on niin tomera ja tekemisenhaluinen. Sagur on taas kaikista tunneälyisin ja paras lohduttaja. William on taas paras kotioloissa, sillä se on helpoin noista sitten taas periaatteessa. Kaikki ovat omalla alallaan parhaita, mutta sellaista ehdotonta ykköstä on hyvin vaikea asettaa.

Miten aikasi riittää lukion ohella koiriin ja töihin ja kaikkeen muuhun? (nimim. kaipaa vinkkejä tulevaisuuden varalle...;)
- Välillä on sellainen olo, että voi kumpa vuorokaudessa olisi enemmän tunteja. Mulla on ollut lukiota melkein aina 8-14.30 ja teen töitä viikonloppuisin usein tai sitten koulun jälkeen klo 22 asti iltavuoroa. Eipä niinä päiviän paljon muuta tehdä, mutta pakko jaksaa rahan eteen! Kyse on oikeastaan vain tottumuksesta ja rytmittämisestä. Jos on selkeästi suunnitellut jotenkin viikon niin kyllä se sitten onnistuu, vaikka jotain yllättävääkin tapahtuisi! Mä olen vielä ehkä maailman huonoin suunnittelemaan mitään, eli eiköhän jokainen suoriudu. Suosittelen opettelemaan kalenterin käyttämistä. Mä en ole koskaan jaksanut vaivautua, mutta nyt on ollut ihan pakko, kun ei muuten muista mitään. Kyllä samalla ehtii elämäänkin :).

Jos voi valita niin lempi lajisi koirien kanssa?
- Varmaankin agility vaikken ole erityisen hyvä siinä, ainakaan toistaiseksi. Pidän juoksemisesta ja vauhdista. Tykkään myös katsoa aksavideoita, kun yhteistyö näyttää joillain pelaavan kuin ajatus ja agility on melkeinpä tanssin näköistä ja sulavaa, missä koira suorittaa nopeasti, varmasti ja vakaasti kaikki esteet.

Minkä luulet olevan koirien mielestä lempi laji?
- Sagurin olis varmaan haku, kun siinä saa haukkua ja lihapullia, mitkä on herran kaks ihan lempparijuttua! William ei nyt pahemmin muuta ole kuin tokoa päässyt tekemään, mutta kyllä se siitä nauttii :). Cecilin sitten varmaankin aksa, ainakin se näyttää nauttivan siitä.

Jos sun olis pakko muuttaa sun koirissa yhtä asiaa (ei yhtään enempää tai vähempää :D) niin mitä muuttaisit niissä?
- Williamin luonnetta haluaisin muutta sellaiseksi, että se ei ahdistuisi tapahtumista, jolloin sen kanssa pystyis elämään huomattavasti helpommin! Sagurissa mä muuttaisin sen luonnetta niin, että se olisi enemmän mussa "kiinni" eikä esim. yhtäkkiä huitele jonnekin helvettiin kun ei enää kiinnosta. Cecil on muuten oikein mahtava, mutta se taas vois olla vähän vähemmän mussa kiinni ja uskaltaa lähteä kauemmaksi, jolloin harrastusrintamalla olisi helpompaa (paimennus, agility).

Hieman yleistäen, mikä on collien paras luonteenpiirre? Jos et löydä yhteistä piirrettä, niin mitkä ovat Cecilin, Williamin ja Sagurin parhaat luonteenpiirteet?
- En oikein löydä collieiden parasta luonteenpiirrettä. Meinasin sanoa että avoin, mutta sitten muistin että niitä lapasia ja säikkyjä löytyy enemmän kuin laki sallii. Kolmikon paras luonteenpiirre on avoimuus.

Onko ollut helppo koulutettavuus?
- Sagur on silleen niin ja näin. Sille ei meinaa hirveän helposti mennä perille, että nyt tehdään eikä meinata. Mut sit muuten se on ollut tosi helppo. Wiltsun kouliminen on kans niin ja näin. Se on hirveän innokas ja tekee nätisti, mutta se ei kestä toistoja eikä ollenkaan epäonnistumisia tsempeistä huolimatta, eli se alkaa ahdistumaan, karkailemaan ja/tai napsimaan. Cecil taas on ollut aika helppo.

Minkälaiselle ihmisille kukin koirasi sopisi?
- Ömm. Cecil varmaan jollekin joka haluaa oikeasti harrastaa jotain, uskoisin että lajista riippumatta. Sit jollekin joka haluaa sillointällöin pyöriä näyttelyissä tai pitää vaan kotikoirana niin William olis siihen ihanteellinen. Sagur sopis samaan kastiin tai harrastavaan kotiin. Sakke olis kans ainoa mikä sopisi erinomaisesti lapsiperheeseen, sitä saa pompotella miten tykkää. Noi nuoremmatkin tykkää lapsista, mutta siinä on se, kun ne tykkää ihan liikaa.

Minkälaisesta ihmisestä koirasi erityisesti pitäisivät ns 'heidän näkökulmastaan'?
- Varmaan ihan kaikista? Erityisesti semmosista jotka paijailee ja pusuttelee paljon.

Lempikoirarotusi? Miksi?
- Pehko, bordercollie ja grey. En osaa perustella eksaktisti. Ne vaan iskee.

Mitä mieltä olet sekarotuisista koirista?
- Siinä ne on koiria missä muutkin. En mä pahemmin mitään mieltä niistä ole.

Voisitko ottaa sellaisen itsellesi?
- Voisin joo. Esim. jonkun vinttikoirasekoituksen.

Miten päädyit antamaan kolmikolle juuri nuo nimet mitkä niillä nyt on?
- Sagurin nimi oli Sagur kun se meille tuli aikuisena ja sen nimen se on käsittääkseni saanut jo siellä Liettuassa. Tänäkään päivänä en tiedä mitä se tarkoittaa.
William taas oli nyt vähän semmoinen kompromissi, mutta sopii herralle kuin nakutettu. Oli hirveä nimilista ja sitä sitten pohdittiin. Mä en suostunut äidin nimiehdotuksiin eikä hän minun, joten Wipe oli sitten se mihin päädyttiin.
Cecil on tosiaan miehen nimi ja se on mulla nartulla. Yksi Williamin nimivaihtoehdoista oli itseasiassa Cecil, mutta se on liian feminiininen pohjoismaalaiseen korvaan joten ajateltiin pyhittää Cecil sille nimelle. Koska likka tuli meille 2kk 3vk vanhempana, sitä oli kutsuttu Teaksi ennen kuin se meille tuli. Mä olisin ihan hyvillä mielin pitänyt nimen Tea (vaikka tulikin mieleen se kamala kesähitti muutaman vuoden takaa...), mutta äiti ei sitä enää halunnut.

Seuraava koira collie vai joku muu? Perustelut kans messiin.
- En osaa oikein sanoa. Musta tuntuu että seuraava koira tulisi olemaan se ratalinjainen englanninvinttikoira sitten joskus tulevaisuudessa kun Sagurista aika jättää tai jos William jää äidille kun muutan. Perusteluna se, että haluaisin kuitenkin vaan sen yhden harrastuskoiran jonka kanssa tehdä tokoa ja agilityä kisatavoitteellisesti, mutta minua myös kiinnostaa aivan mielettömästi ratajuoksut ja uskon että jos mä maastoja pääsisin joskus näkemään niin olisin innoissani niistäkin. Mua viehättää greyhoundin kauneus ja eleganttisuus. Jos mulle joskus sellainen eksyy niin se saa vaan hömppäillä ja hengata ja käydä radoilla juoksemassa.
Tai sitten vaihtoehtoisesti bordercollie.

Jos pitäisi välttämättä valita joku näistä roduista (tai muuten bloody face sinut vieköön, muhaha!), minkä omistaisit ja miksi: bichon frisé, tiibetinspanieli vai englannin kääpiöterrieri? :DD
- Niin täysin ehdottomasti englanninkääpiöterrieri! Sporttisen näköinen pikkukoira mistä varmasti olis mm. aksaan. Ulkonäöltään myös mua suuresti miellyttävä.

Miten päädyit collieihin?
- Olimme harkinneet äidin kanssa monia rotuja ja yksi niistä oli pk collie. Sagur tuli meille oikeastaan sattuman kautta joten sillä tavoin päädyttiin sitten collieiden pariin ja näemmä hieman jumahdettu tähän rotuun.

Otit kolmanneksi koiraksi nartun, et urosta? Mietin itse tulevan kolmannen sukupuolta, kumpiko olisi parempi nimenomaan nykyisten näkökulmasta, heiän luonteisiinsa sopivampi. Avaisitko omaa valintaasi.
- Sopiva yksilö. Mun mielestä jos on mahdollisuus eristää koirat kunnolla (siirtämällä eri puolelle tonttia jos on paljon tilaa tai laittamalla hoitoon juoksujen ajaksi) on ihan ok olla narttuja ja uroksia sekaisin. Mä sain sovittua plan A, B ja C mitä tehdään kun juoksut tulee, joten uskalsin sen ottaa.

Mun mielestä loppupeleissä on ihan sama onko uros vai narttu. Molempiin sukupuoliin liittyy niin paljon yleistyksiä, mutta kannattaa mennä sen fiiliksen mukaan kun on katsomassa pentua. Että mikä säväyttää eniten, mikä tuntuu kaikista oikeimmalta ja on se THE pentu. Jokainen koira on kuitenkin yksilö; kaikki nartut eivät välttämättä ole vmäisiä toisiaan kohtaan eikä kaikki urokset vmäisiä toisia uroksia kohtaan, kaikki urokset eivät välttämättä ole hajujen ja naisten perään yms. Luonne ei mun mielestä kuitenkaan ole sukupuolisidonnainen, vaan kannattaa tarkastella ihan yksilötasolla ja tehdä se päätös sitä kautta.

Mikä on ongelma (minkä tahansa) koirasi käyttäytymisessä on ollut haastavin? Miksi? Löytyikö ongelmaan ratkaisu?
- Williamilla on ongelmana stressaaminen mikä aiheuttaa tolla närästystä ja ripulia. Se on siis muuten aivan tajuttoman pirtsakka ja iloinen, mutta jos jotain epätavallista tapahtuu, se ei kykene enää keskittymään mihinkään, hengitys kiihtyy, se yrittää väkisin kainaloon ja vatsa menee aivan välittömästi kuralle.

Kumpi väri on mieluisampi, trikki vai merle?
- Mä tykkään ja en tykkää kaikista väreistä. Merlet näin normisti on nätimpiä, mutta sekin riippuu niin syvästi siitä merlestä. Kuinka tumma se on, kuinka paljon mustaa on, kuinka paljon valkoista, minkä värinen on se harmaa ja kaikkein tärkein; kuinka voimakkaat tan merkit. Mä tykkään kaikissa väreissä voimakkaista tan-merkeistä. Tykkään hyvin tummista merleistä, mutta myös jotkut todella vaaleat iskevät. Silloin kun merle ei ole miellyttävä, se on aika hirvittävän näköinen.

Trikki taas siinä tapauksessa, jos se musta on kunnon mustaa ja tan-merkit on voimakkaat. Sellainen rusehtavan musta on yleisesti ottaen aika meh ja vaaleat tan merkit trikillä on äärimmäisen hirvittävän näköiset.

Kumman ottaisit mieluummin, näyttely-, vai käyttölinjaisen koiran?
- Ehdottomasti käyttiksen.

Millä kentällä käy treenaamassa, kuinka monta kertaa viikossa, mitä maksaa?
- Käyn treenaamassa HSKH:n eli Hakunilan seudun koiraharrastajien kentällä. Mulla on ohjatut treenit maanantaisin, mutta käyn yleensä viikossa vielä 1-4 kertaa omatoimisesti. Liittymismaksu on 50€ ja iästä riippuu sitten vuosimaksu. Mä 18vnä maksan vuodessa 20€ ja saan käydä kentällä vaikka joka päivä jos sielu sietää. Ohjatut taas sitten maksaa erikseen.

Painin niin kauan sen kanssa, että mennäkkö vaiko eikö mennä. Päätin sitten mennä. Tarkoituksena oli aluksi käydä vain putkirata, mutta sain Maijalta ja Oonalta innostuksen osallistua mölleihin. Mua kuitenkin pelotti maxirimat, kun niiden aluksi sanottiin olevan 55cm niin ilmoittauduin ulkopuoliseksi medeihin (ts. en voi sijoittua luokassani vaan saan automaattisesti hyllyn).
Putkirata oli todella vaikea. Siinä oli todella pitkiä kuljetuksia ja putket oli laitettu todella ahtaasti, joten mitään varsinaisia irtoamisharjoituksia tai lähetyksiä tossa ei voinut treenata. Mä ekalla kerralla sekosin järjestyksessä ja meidän möllien jälkeen otin Cecilille palkaksi vielä yhden, mutta ei sekään ihan putkeen mennyt (hehheh putkeen).

Medejä oli 31 kappaletta. Meidän tulos ekalta startilta 5vp. ajalla 32,28 (-17,72) ja tokalta 20vp. ajalla 37,19. Putkiradalta ei ole tuloksia esillä, mutta veikkaan että virhepojoja tuli kerättyä oikein urakalla.

Ekalta startilta on videota ja siitä suurkiitokset Oonalle!

Cecil oli ekan kolmen aikana tosi paljon kädessä kiinni, irtoamistreeneistä huolimatta! Noh onneksi ohjautui silti hypyille. Hirveän kivan vaihteen se löysi kuitenkin! Harmitti hurjasti toi A:n jälkeisen esteen ohimeno, mutta se nyt oli ihan omaa syytäni. Olin myös armottoman myöhässä ton valssin kanssa, mutta just ja just ehdin! Muutenhan toi meni ihan ok. Väin jähän himmailemaan puomin kohdalle että menee varmasti. Tosta on mielettömän kiva jatkaa sitten joskus.

Tänään käytiin Jasun kanssa kokeilemassa vetolajeja Ojangossa. Mä tulin Ojankoon suoraan koulusta, joten oli ehkä vähän asiattomat vaatteet päällä. Siellä sitten juoksin farkuissa ja tennareissa. Yleensähän mulla on aina shortsit tai vastaavat ja lenkkarit jalassa.

Odotellessamme otettiin ihan minimaalinen pätkä agia. Putken jälkeen kolme suoraa hyppyä. Jasu jäi loppuun palkkaamaan Ceciliä. Hienosti likka veti ja vauhdilla! Otettiin se kaksi kertaa ja jätettiin siihen.



Ensimmäisenä kokeiltiin canicrossia. Sain jonkunlaisen vyöviritelmän ja koiran kouraan. Meille toimi syöttinä yksi esittelijöistä, seli hän juoksi meidän edellä ja kannusti koiraa. Cecil juoksi ekan oikein mukavasti.
Tokalla kerralla kävi sitten hassusti! Cecil juoksi tosi hyvin hihna pitkällä, mutta sitten se teki äkkinäisen nykäisyn ja kaaduin sitten jälleen kerran oikean polveni päälle. Cessu onneksi pysähtyi heti ja tuli kattomaan että mikä mammalle tuli ja sitten jatkettiin matkaa!



Crossin jälkeen kokeiltiin kickbiken kera! Aluksi kannatti kokeilla ilman koiraa, jotta löytää sen oikean potkutekniikan. Mä en sitä löytänyt, sillä tarkoituksena on pitää vapaata jalkaa enemmän tai vähemmän suorana. Kyllä mä sen muistin ilman koiraa, mutten enää koiran kanssa. Tässä Cecilillä olikin reilusti kivempi vauhti ja likka oli aivan innoissaan.



Ollaan kyllä nyt niiiiiin hurahdettu tähän lajiin. Harmittaa vietävästi kun kickbike on niin mielettömän kallis että sen hankkimista saa odottaa. Jospa nyt pääsis parempaan kuntoon niin voisi ehkä aloitella canicrossilla.