Mentiin molempien poikien kanssa eilen Vantaalle.
Ilma oli aika hyvä kun lähdin koulusta, bussia odottaessa alkoi satamaan lunta ja ilma kylmeni hetkessä. Mulla oli kamalan kylmä. Päätin sen, että jatkossa, vaikka aurinko kuinka paistais, niin toppaan itseni kunnolla, niin en sitten jäädy.

Mentiin ensiksi kuvaamaan ihan vain Williamia ja Saguria, ilman Nitaa ja Noomia. Nita tekee vieläkin juoksuja ja Noomilla kai oli just juoksut tai jotain (en enää muista miten se meni) niin ei viitsitty ottaa vielä niitä.




William 4kk ja melkein 3vk, mustat merkit ovat alkaneet tummumaan, noita jalkoja pukkaa jostakin ja karva on paksumpaa.



Kirsussa näkyy aavistuksen kokoinen vaaleampi piste, se johtuu täysin tästä säästä ja auringonpuutteesta.





Sagurista ei ole aikoihin otettu rakennekuvaa. Seisoo vähän hassusti, kun on etutassut korkeammalla. Karvaton se on vieläkin, mutta eiköhän se ole taas täydessä turkissa toukokuussa tai viimeistään kesäkuussa.

Sen jälkeen Kati tuli nahkansa Kianan kanssa. Pidettiin treenit koirapuiston vieressä olevalla parkkiksella. Ekana vuorossa oli William.
Leikittiin pääasiassa, hieman imutusta loppuun. Tästä on video, se tulee myöhemmin.
Sen jälkeen vuorossa oli Sagur. Siitä on niin videota, kuin kuvia.

Otettiin Sagurin kanssa paljon seuraamispätkiä, en viitsinyt päästää kokonaan vapaaksi, sillä koirapuistossa oli joku staffimiitti ja sinne lappasi jatkuvasti staffeja ja sen tyyppisiä koiria, osa kun tuli autoista niin kuului kamalaa rähjäystä ja provousta.
Leikittiin Sagurin kanssa aluksi, innostui hyvin. Otettiin muutamia seuraamispätkiä ja tajusin, että mä en osaa kääntyä rennosti, vaan hetkellisesti sekoan askelten kanssa.

Otettiin kerran liikkeestä maahan. Menee nopeasti, sen järkyttävän käsiliikkeen oon saanut pois.



Sen jälkeen oli Kianan, Nitan ja sitten Noomin vuoro treenata. William pääsi autoon, Saguria ei voinut autoon laittaa, sillä Kianalla loppui tiputtelu viikko sitten, Nita on tekemässä juoksuja etc, olisi voinut olla mielenkiintoista :D
Sen aikaa kun tytsyt treenas niin Sagur otti paikallamakuuta. Palkkasin joka 45 sekunti ja välillä vapautin. Pysyi erittäin hyvin, vaikka ehanan tuoksunen narttu heilukin siinä muutaman metrin päässä leikkien ja treenaten. Kyllähän se ääntä piti haukkumalla, mikä tietenkin laskisi pisteitä. Ei se ole ennen sitä tehnyt ja uskon, että johtui turhautumisesta, että hyväntuoksunen narttu on vieressä. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että pysyi ja hillitsi itsensä :).

kaikkien kuvien Linda T ja lisää löytyy täältä

/noniin, nyt on kuviakin!

Meillä oli tänään piiiiiiiiitkästä aikaa hakutreenit. Ensimmäistä kertaa about neljään kuukauteen tai jotakin. Ei olla päästy paikalle, mutta nyt päästiin ja kivat reenit olikin.

Tänään oli poikkeuksellisen paljon porukkaa, treenit kestivätkin sellaiset neljä tuntia.

Oltiin aika hyvässä paikassa. Tänään oli semmoinen maalimiesharjoittelu, eli harjoiteltiin koirien palkkaamista. Erilaiset koirat vaatii erilaista palkkausta ja maalimiehen pitäisi oppia palkkaamaan kys. koirale sopivalla tavalla. Mä itse olin maalimiehenä ihanalle nuorelle bortsu nartulle Taralle. Se rakastaa vetoleikkejä, joten palkkasin sen leluilla.
Samalla käytiin läpi asioita mitä maalimies saa tehdä ja mitä maalimies ei ehdottomasti saa tehdä ja jos koira käyttäytyy tietyllä tavalla, miten siihen reagoidaan oikein. Koirille treenit olivat ns leikkitreenit. eli ei vaadittu mitään ilmaisua, maalimiehiä oli vain yksi ja se puhtaasti palkkasi heti.

Sagur oli aika jäinen, sillä ei olla treenattu aikoihin. Se ei oikein muutenkaan leiki monien ihmisten kanssa, muuta kuin minun. Hyviä hajuja löytyi, koska yksi nartuista on tekemässä juoksuja, joka oli Sagurin mielestä niiiin jees. Pienen säädön jälkeen se meni ihan kivasti! Se innostui leikkimään jopa meidän treeniohjaajan kanssa, joka oli sille maalimiehenä, vaikka se on yleensä aika tyylikkäästi ignoorannut sen :D Heidin kanssa se kyllä leikkii, se on poikkeus. Lopulta heitettiin Heidi mukaan siihen leikkimään ja saatiin Sagur innostumaan todella. Sagur ei kuitenkaan innostunut leikkimään treeniohjaajamme kanssa, mikäli tämä oli maassa polviltaan, pyrkimyksenä oli saada Sagurin vire nousemaan ja leikkimään. Joten siellä sitten pompittiin ja hypittiin, Sagur oli oikein mielissään.

Mutta tosiaan, kyllä mä olin ylpeä. Kun Sagur meni hyvin maalimiehen luokse se alkoi ilmaisemaan sitä haukkumalla erittäin pitkää sarjaa! Se myös otti myös omatoimisesti etäisyyttä, mikä on hienoa! (Mikään ei ole niin kamalaa, kuin haukkuva koira naaman edessä). Se on selkeästikin tajunnut, mitä pitää tehdä :) ottaa etäisyyttä ja haukkua kunnes toisin ohjataan.


Lähetys.










täältä löytyy loput.

Treenien jälkeen jäin vielä tekemään jotain pientä Sagurin kanssa, otettiin pari lyhyttä seuraamispätkää ja liikkeestä maahanmeno. Siitä on tullut aika nopea ja hyvin pysyi, vaikka häiriötä riitti ihan tarpeeksi.

Sitten vielä iloitsen, että toi mäyrä on tainnut tajuta sivulle kiepsahtamisen. En ole oikeastaan muuta vielä opettanut, kun en koe tässä olevan mitään kiirettä.
Se tulee ensi hakutreeneihin mukaan kanssa. Pääsee leikkimään porukoiden kanssa ja sosiaalistumaan + matkustamaan junassa ja autossa. En kyllä tiedä miten junamatka taittuu noiden molempien kanssa :D toivottavasti ei ole ruuhkaa.

Tämä on tämmöinen videopostaus. Otettiin tossa aamulla videota pojista koirapuistossa. Mukana oli tosiaan ystäväni Saana, joka nätisti vilkutti moikat lukijoillemme!

Mentiin Lindalle (nita&noomi) tänään Williamin kanssa. Nita tekee juoksuja, niin jätin Sagurin kotiin. Ens kerralla pääsee sitten mukaan pölkkyilemään!

Matka taittui kivasti bussilla. Bussiväki tuijotti meitä kuin jotain friikkisirkusta, vaikka nätisti käyttäydyttiin molemmat. No sitten saavuttiin Vantaalle ja käveltiin Lindalle. Oltiin hetki sisällä ja mentiin sitten lenkkeilemään koirien kanssa.
Käveltiin pitkin mettään, pyrkimyksenä oli päästä samalle paikalle kuin silloin kesällä 2010, siellä oli semmoisia saamarin pitkiä ja korkeita mäkiä, missä oli loistava kuvata ja oleskella. Sen vieressä on yksi suurempi mäki ja sinne pyrimme. En tiedä voiko sitä edes mäeksi sanoa, kuvaillaan nyt vaikka näin, että se on jokaisen mäenlaskijan unelma.



Käveltiin metikössä.


Kyllä tästä vielä tokocollie leivotaan.

Sitten palkka.




Otettiin Williamin kanssa vielä poseharjoitus, menee jo paremmin. Pitäisi opettaa odottamista. Osaa jo joten kuten asetella itsensä, antaa asetella jos on tarpeen, eli kunhan vielä malttaisi pysyä paikoillaan niin hyvä tulee.


Lisää kuvia täällä

Keskiviikkona Nea ja Linnea tulivat koirineen tänne. Williamia ujostutti tytöt jostain kumman syystä. Rentoutui vasta loppua kohden. Käveltiin kentälle ja päästettiin koirat irti. Tryfla ja Dusty juoksentelivat ympäriinsä, William pidättäytyi leikeistä ja jäi kiehnäämään meidän meidän ympärille. Dllä ja Tllä oli kuitenkin todella hauskaa, niiden leikkejä oli hauska seurata. W kuitenkin halusi leikkiä, mutten tiedä mikä sitä ujostutti.

William 4kk. Seisominen paranee jatkuvasti, aluksi oli kamalia ongelmia noiden jalkojen kanssa. Ei antanut asetella. Vähän kun niihin koski niin alkoi steppaamaan tai perä lähti liukumaan. Lopulta koira oli ihan solmussa ja piti sitten aina yrittää uusiksi. Osaa onneksi jo hieman asetella itse, helpottaa kummasti kun ei tarvitse itse pahemmin säätää. Debyyttinäyttely onkin sitten ensi kuussa.

Alkoi tulla aika kylmä, joten lähdimme kiertelemään. Siinä vaiheessa William sitten alkoi rentoutumaan, yritti kovasti leikkiä tyttöjen kanssa, mutta hihnassa ei tosiaan jaksa alkaa säätämään. Ujostelusta huolimatta olen tyytyväinen siihen, että W lopulta rentoutui ja oli oma itsensä.

Sagurille on tullut vähän enemmän massaa ja hieman tuota karvaa takaisin, minkä se pudotti 2010-2011 vaihteessa. Eiköhän se kesällä ole taas oma itsensä, niin pääsisi kehiinkin pyörimään.

Sama porukka, tällä kertaa eri paikka ja collie oli eri. Krista ja Nina tuli neljän jälkeen Luka penskeleen kanssa tänne. Ajateltiin, että tuntemattomista, isoista ja vanhemmista koirista olisi myös hyvä saada jotain irti, joten Saksa sitten mukaan.

Sagur rakastui pentuun välittömästi. Se on hirveä paapomaan pikkupentuja. Samaa se teki Williamille, ennen kuin tämä alkoi käymään hermoille (alkuhuuma kesti 2 päivää, sen jälkeen Sagur ajatteli että ton pienen vois jo viedä pois). Se seurasi Lukaa joka paikkaan, haisteli tätä alituisesti ja käyttäytyi muutenkin ihan kuin Luka olisi ollut jumalahenkilö. Sagur käyttäytyi välillä turhankin ahdistelevasti, mutta sai kyllä pennulta murahduksen jos käyttäytyminen ei miellyttänyt. Sagur oli vain hämillään ja lopettikin hetkeksi.
Vedettiin pientä lenkkiä ja pääsimme sellaiseen paikkaan, missä harvemmin kulkee ketään, joten päästin Sagurin vapaaksi. Siellä se sitten viiletti Lukan perässä ja teki omia juttujaan, niinkuin aina silloin kun se on vapaana, eikä ole käskyn alla. Otin sen haltuun pari kertaa ja tuli hyvin. Pääsimme aika laakealle alueelle sen jälkeen. Siellä haltuun ottaminen oli hankalempaa, sillä Sagur luuli, että otan sen hihnaan. Lopulta se tuli luokseni ja palkkasin, käskin haukkumaan, palkkasin, käskin istumaan, palkkasin ja sitten vapautin. Tätä toistin pari kertaa aina kun tilanne näytti siltä, että Sagur tulisi välittömästi luokseni.

Käveltiin siitä sitten vielä pieni kierros ja otin jotain pientä Sagurin kanssa, kun kerrankin oli sellaista vastustamatonta häiriötä. Kävi vähän turhan kuumana, mutta keskittyi lopulta ihan kivasti. Seuraaminen oli vähän epävarmaa ja perusasennon otti välillä turhan eteen, mutta korjaamalla sai ihan kivaksi.


Jep, porukat pyöräilee täällä jopa talvisin.


Sitten jeejee -palkka. Sagur oli oikein mielissään.

Kaikki kuvat on ottanut Krista R.

Eilen tosiaan käytiin penskan kanssa Ninalla ja Kristalla. Matka taittui kätevästi junalla. Matkustaminen paranee koko ajan.

Nina ja Krista tulivat minua vastaan Luka bc pennun kanssa. Luka on melkein kolme kuukautta vanha, älyttömän suloinen bortsulapsi.
Haahuilimme hyvään paikkaan, missä ei kulje yleensä ihmisiä. Päästimme koirat vapaiksi ja siinä sitten pääsivät tutustumaan toisiinsa. Jostain kumman syystä kaikki Helsingin ihmiset päättivät näemmä tulla juuri nyt haahuilemaan sinne, missä kukaan ei koskaan kulje, joten vaihdoimme paikkaa.
Menimme koulun pihalle ja siellä sitten hengailtiin jonkin aikaa. Pennut juoksentelivat ja painivat lumessa. William härnäsi Lukaa ihan kunnolla, mutta Luka pisti samalla takaisin.



William on aina ollut reilu.


Voodootemppuja.

Otettiin myöskin posekuvaa. William tässä tosiaan 3kk 3vk.


Käveltiin sitten sieltä pois, kun alkoi polvet jäätymään. Mentiin sitten tarhan pihalle ja leikki jatkui siellä. Jostain syystä kaikki lelut ovat minulta hävinneet, joten improvisoin hieman. Otin laukustani penaalini. Heitin sen sitten susille syötäväksi.


Luka meinas pistää maate hetkeksi, poitsu huutaa Williamin korvaan "LOO-PEE-TA!"


Paini kuitenkin jatkui aika nopeasti.

Olimme kutakuinkin lopen uupuneita ja alkoi olla todella kylmä. Menimme Ninan ja Kristan kämpälle.
Williamia ujostutti aluksi hirveästi uusi paikka, se kyllä tutki kaikki paikat, mutta käyttäytyi hieman jäisesti. Asunnossa oli tosiaan meidän kolmen lisäksi Ninan Heka seropi ja Kristan Jadon holsku, sitten vielä Ninan kaksi frettiä Alex ja Toris. Toris on aivan loistava lötkö. En ole kummoisemmin fretteihin tutustunut, mutta oivoi kun olen täysin rakastunut siihen. Se käpertyi syliini ja nuoli käsiäni. Hirveän avoin ja rento elukka. Wil ei oikeen tiennyt mitä mieltä se olisi. Sitä jännitti Toris, samalla se oli älyttömän kiinnostunut, mutta oli varuillaan. Toris tuijotti levollisena Wiliä, kun tämä lähestyi pitkän nokkansa kanssa Torista. Alkujäisyyden jälkeen William ja Toris leikkivät. En olisi koskaan uskonut, että fretti voisi leikkiä koiran kanssa, mutta molemmat selkeästi nauttivat. Toris juoksenteli ja hyppeli Williamin ympärillä. Tämä seurasi sitä joka paikkaan. Olen todella ylpeä pikku pupsistani, se osasi olla nätisti eikä leikkinyt millään tavalla rajusti Toriksen kanssa.

Istuskeltiin pari tuntia juoden kahvia. Wil sai ensimmäistä kertaa raakaa kanan kaulaa, piti siitä kovasti. Veti sen nassuunsa aika nopeasti.


Matka takaisin taittui kanssa mukavasti. Kotiin päästyämme pentu meni nukkumaan ja nukkui sitten koko loppu päivän.

Kuvien Krista R ja Nina H. Lisää kuvia löytyy täältä

Tokat rokotteet annettiin tänään. Aika oli varattu viideksi. Minä hieman möhlin, sillä nukahdin vahingossa sohvalle ja heräsin 16.43. Tuli ihan pienoinen paniikki, mutta onneksi olin vain kuusi minuuttia myöhässä. Pääsimme 17.35 sitten viimein asiaan, siellä oli joku hätätilanne, niin hieman viivästyi.

Penska punnittiin. Puntari jänskätti Williamia, mutta lopulta sääti sen päällä. Käskin istumaan ja siinä sitten nökötti nätisti. 10,1kg löytyy painoa tällä hetkellä! Hienoa hienoa! Kuukausi sitten painoi reilu viisi kiloa, joten lisää on selkeästikin tullut.
Nostin pennun pöydälle, sitä hieman ujostutti. Käytännössä se käyttäytyi ihanteellisesti, oli rauhallinen ja istui nätisti. Mutta Wil on yleensä semmoinen totaalisählääjä, että sen voi luokitella epätavalliseksi käyttäytymiseksi, mutta ei se mitään. Lääkäri tutki hampaat, ikenet ja korvat. Kokeili kylkiä ja palleja. Ja jes, molemmat löytyy! Sanoi vielä, että onpas karvainen otus.

Lääkäri laittoi nappuloita pöydälle muutaman kipaleen ja sen aikaa piikitti. Luuli varmasti, että se pieni kourallinen riittäisi pariksi sekunniksi, mikäli ne laitettaisiin vain pöydälle. Wil hotkaisi ihan käsittämättömän nopeasti kaikki. Ei aristanut neulaa eikä pahemmin reagoinut siihen. Vähän kattoi taakseen, that's it. Rabiesrokote onkin sitten vähän kivuliaampi ja lääkäri laittoi enemmän nameja eteen. Jälleen kerran W veti ne nopeasti eikä lääkäri ehtinyt pahemmin mitään tekemään kun namit jo loppuivat. onneksi yksi pieni nappula oli Williamin ruokahuumassa piiloutunut sen viereen niin sitä se sitten sai jyrsiä nyrkistäni ulos. Vähän säpsähti sitä rabiesrokotusta, mutta ei sen ihmeempää.
Allergiaa ei ole eikä mitään kummallisia tai epätavallisia asioita ole tuon jälkeen tapahtunut, joten voisin olettaa, että kaikki on nyt hyvin. Seuraavan kerran käymme sitten maaliskuussa 2012.

Matkat taittuivat kivasti. Se on aina ennen vinkunut ratikoissa, mutta nyt oli ihan hiljaa. Oli aika rennosti mun sylissä, etenkin paluumatkalla.

Huomenna mennään Williamin kanssa Ninalle leikkimään sen uuden bortsupennun Lukan kanssa! Heka ja Sagur jää tällä kertaa pois.