Perjantaina lähdettiin molempien pörröjen voimin kohti Hakunilan Ojankoa med Riitta & Fiilis ja Roosa & Muru.
Ojankoon oli vähän matkaa pysäkiltä, mikä oli hyvä juttu. Sai kunnon lämpän. William juoksenteli Fiiliksen kanssa maanisena. Metsän varrella Roosa tuli Murun kanssa.
Ojangossa oli ihan älyttömästi väkeä! Olimme aivan varmoja, ettei siellä olisi ketään :D saimme kuitenkin vallattua yhden kentän.
Tuollainen oli ensimmäinen rata. En ole koskaan ottanut ratoja aikaisemmin, eikä ole Ässäkään. Rata vaikutti helpolta, mutta huomasin pian, ettei koira mennytkään niitä :D pätkästiin rata kolmeen osaan. Aluksi 4 ensimmäistä estettä, sitten seuraavat kolme ja viimeiset kolme. Tehtiin kerran niin ja jankattiin vielä tuota pussia. Laahus oli todella painava, vielä painavampi kuin agimestassa ja se on aika hyvin se. Pätkimisen jälkeen Sagur meni kivasti koko radan ilman pätkimistä.
William oli mukana. Ihan vain ottamassa häiriötä. Pysyi hurjan kivasti vapaana, good old days. Se oli ollut mulla _aina_ vapaana, ellei olla jossain missä kulkee järjettömästi autoja. Kuukausi sitten se ilmoitti, että murkku on alkanut. Ihan järkyttävä korvien menetys ja muuta :D emmin, että kehtaanko edes päästää sitä. Mutta hyvä että päästin ja uskalsin luottaa. Leikin sen kanssa ja otettiin pari sivulletuloa. Sen jälkeen tutustutin sen putkeen.
Putki oli kaaamala hirviö aluksi. Putki oli suorana mahd. pienellä. Jätin pennun toiselle puolelle ja yritin houkutella toisesta päästä. Aluksi ei tullut niin millään, kahden kokeilun jälkeen se uskalsi hieman mennä putken sisään, kannustin sen loppuun asti. Sen jälkeen putki oli kiva juttu, etenkin kun saa leikkiä mamman kanssa ja lihapullaa. Vähitellen se meni läpi ilman, että mun piti olla toisessa päässä.
Viereinen kenttä vapautui, menimme sinne rakentelemaan rataa. Se rata pidempi ja haastavampi. Muistaakseni se meni näin
En enää muista otettiinko me tätäkin pätkissä, vai vedettiinkö putkeen, mutta sen muistan, että rata meni todella kivasti. Miinuksia kahdesta viimeisestä esteestä. Kyllä se yleensä menee renkaan ja menee sen hyvin, mutta nyt ei millään, hyppäsi aina renkaan sivulta. Kyllä se sitten pienellä blokkauksella veti ihan renkaan läpikin. Pitäisi treenata paljon, onneksi agitreenit jatkuu jossain vaiheessa.
Takaspäin sitten tallusteltiin. Myöhemmin tulee lisää kuvia ja viimeisestä radasta varmaan videotakin.
Yhteiskuvasta ja Wiltsun putkikuvasta Kiitoksia Roosalle, Sagurin putkikuvasta kiitän Riittaa :). Lisää kuvia täällä, tulee piakkoin lisää.
Hölmöistä kokeiluista. Oltiin keskiviikkona pyörähtämässä HAU Openingissa. Ajattelin ehkä joku kuukausi sitten, että joo ehdottomasti, saadaan varmasti itsemme möllikuntoon, ei möllit hirvittävän haastavia ole. Sitten huomasin, ettei siinä ole mitään järkeä ja olen vieläkin vahvasti sitä mieltä :D kivalla psykauksella aattelin et noh, kerran sitä eletään, mennään katsomaan, et mitä siellä on.
Oli hyppyrata, mikä oli harmillista, mä olisin mielelläni halunnut kanssa kontakteja. Hypyt olivat pienimmällä MAXI korkeudella. Korkeus yllätti. Taisi olla 45cm korkea tai vastaavaa. Sagur ei pudottanut rimoja tai menettänyt korvia. Meni sinne minne ohjattiinkin, vauhtia oli enemmän kuin yleensä. Möllistä ei saanut kielloista hylättyä, 3xkielto-->-15. Mä en tiedä mitä meille tuli, mutta harmillisen monta kieltoa tuli, mahtoi siis tulla monia virhepisteitä kielloista, mutta siis hyl käytännössä. Mun olisi pitänyt ohjata paljon paremmin, olisi pitänyt antaa enemmän ohjeita koiralle, mutta jotenkin siinä jännityksissäni jätin ohjaamisen puolitiehen. En mitään puhdasta rataa olettanutkaan tai mitään muuta. Olen kuitenkin todella tyytyväinen tuosta radasta, vaikka kieltoja tuli paljon. Koira pysyi hyvin hanskassa, ei mennyt haahuilemaan, teki innokkaasti loppuun asti ja yritti parhaansa. Enempää en olisi voinut siltä pyytääkään. Nyt on ainakin koettu ja sitten kun ollaan korkeuksia vielä treenattu lisää, niin eiköhän se siitä!
Jouduin nyt itse piirtämään nuo viivat, kun toi ei toimi kunnolla :D pitäisi vaihtaa ohjelmaa.
Huh mikä aamu. Laitoin kaksi herätyskelloa seitsemäksi ja laittelin ne eri puolille huonetta, onnistuin kuitenkin nukkumaan pommiin ja heräsin 8.30, kun mun juna lähtee 8.47. Ei siinä ehtinyt mitään tehdä. Mun oli pakko ehtiä siihen, sillä seuraava tulee liian myöhään, joten myöhästyisin pahasti. Mukaan ehti juuri ja juuri koira, rahat, kisakirja-rekkari-rokkari ja siihen se taisi jäädäkin. Tuli järkyttävä kiire, joten juostiin Sagurin kanssa yhtä mittaan reilu kilsa. Alkoi tuntumaan aika pahalta, mutta pakko sitä oli :D
Ehdittiin kuitenkin kivasti. Menimme Claudian kanssa samaa matkaa. Matka taittui ihan kivasti. Nea tuli meitä vastaan Masalan asemalle. Ei oltais muuten hirveen hyvin paikalle varmaan löydetty :D
ALO:ssa oli 24 kisaajaa, joista osa oli poissa. Paikalla oli yllättävän paljon collieita! Niin pk kuin lk/sk. Sagur oli aika haahuilevalla päällä, mutta oon jo niin tottunut siihen, et sillä menee hetki, ennen kuin se on "hereillä". Nopeasti se alkoi sitten tarjoamaan kontaktia ja tekemään, annoin sen kuitenkin hengailla aidassa kiinni aika pitkään, ettei sitten "kulu" ennen vuoroamme.
Kymmeneltä alkoi rataan tutustuminen. Kävin radan kahdesti ympäri. Eniten ongelmia mulle tuotti spiraali ja edestakaisin pujottelu. En ikinä muista kummalta puolelta, pitääkö se kylttikin käydä ympäri vai mitähäh. Tutuvaiheessa mä kuitenkin osasin, kun kaikki kyltit käytiin läpi aluksi yhdessä, ennen kuin sai haahuilla itsekseen.
Olimme numerolla 23, suoritimme radat toiseksi viimeisinä. Oli kummaa lahnailua, kontakti putosi muutamissa kohdissa, mutta pysyi muuten ihan kivasti. Olisi saanut olla enemmän draivia, mutta ehkä se sieltä, kun kisatilanteisiin tottuu. Vauhti oli mulla kumman hidas, luulin meneväni hyvää vauhtia, mutta kun katsoo videolta, niin käsittämättömän hidasta hiippailua.
Ekalla kyltillä tuli taluttimen kiristys, sitten tuli vielä tokallakin ja kuudennella kyltillä. En itse moisia huomannut ollenkaan. Kymmenennen kyltin kohdalla (pujottelu) Sagur osui vahingossa kylttiin. Mun oma syy, en antanut tarpeeksi tilaa ja raasu oli niin keskittynyt kontaktin pitämiseen. Se ei kuitenkaan pahasti osunut, joten siitäkin meni vain yksi piste.
12 kyltin kohdalla (eteen, oikealta sivulle) kusi taas. En vaan käsitä. Ollaan harjoiteltu sitä nyt paljon ja onnistuu vallan mainiosti. Tehtiin kanssa samaa kun odoteltiin vuoroamme, mut jotenkin se lähti taas haahuilemaan mun ohi. Nostin käden ylös ja sanoin että uusimme. Peruutettiin hieman ja otettiin uusiksi, nyt Sagur teki sen todella hyvin (: uusimisesta menee vain -3 pistettä ja uusia saisi kahdesti kisan aikana. Me ei onneksi tarvittu kuin yksi uusiminen :D
Lopputuloksena oli 93/100p. hyväksytty. Ykkösiä meni ja sitten yksi kolmonen. Aikamme oli 2:04. Sijoitus 9/24.
Petra tuli eilen Taika sheltteineen treenaamaan rallya. Meinasin mennä aikataulu vähän tiukoille, kun piti hakea postista mystinen paketti ja sen jälkeen juosta vastaan. Mystisestä paketista löytyi kamera 8)! Hieman myöhäinen synttärilahja, mutta kyllä kelpaa! Nyt ehkä tää inspais mua ottamaan itse kuvia hauveleista ja Spidistä.
Otin molemmat koirat mukaan. Mentiin häkkiin, sillä ei ollut tilaa oikeen muualla ja radan rakentaminen hiekkakentälle oli mahdotonta vähäisen tilan vuoksi. Häkkiin kuitenkin mahtui kivasti. Suunnittelin rataa himassa, otin pätkiä eri videoista ja radoista. Jotenkin se tuntui paperilla olevan maailman selkein juttu, mutta radan rakentaminen olikin jo ihan toista :D en ole koskaan säätänyt itse kylttejä ja se oli kyllä yllättävän haastavaa! Saatiin kuitenkin kiva rata aikaiseksi. Otettiin siihen eteentuloja, saksalaista täyskäännöstä, pujottelua ja muuta. Suoritin Sagurin kanssa radan kahdesti. Selkeästikin tuo eteentulo on jotenkin vammaantunut. Se jää väkisinkin vinoon, vaikka olen palkannut sitä vaikka mistä suunnista molemmista käsistä. Eikä sen pitäisi tietää, että miltä puolelta mennään sivulle, kun rallyssä koiran pitää mennä vasemmalta tai oikealta, riippuen siitä mitä kyltti käskee. Mut joo treeniä lisää, alkaa vaan aika loppumaan, huomenna meillä on jo kisat jaiks! Musta tuntuu, että noissa kylteissä tullaan kusemaan, muttah.
Kokeilin huvikseni Wiltsun kanssa. Koiran, jolla on jatkuvasti niin korkea vire ja yliyritys päällä, ettei pysty keskittymään tarkkoihin juttuihin. Noh, seuraaminen ei meillä ole vielä hanskassa, joten imuttelin sitä kutakuinkin radan läpi, toki välillä käsi kohosi hieman koiran suulta. Hienosti kuitenkin veti sen pienen alkuhäslingin jälkeen. Kaikkein ylpein olen istu, maahan, kierrä koiran ympäri liikkeestä. Wiltsu jäi hienosti sivulle, heittäytyi kauniisti maahan ja odotti nätisti, että kierrän sen ympäri. On se niin taitava lapsi :D
Sagur oli jotenkin vähän depispäällä, niin innostutin sitä käskemällä sitä kiertämään sählymaaleja, käskin sitä kumartamaan, hyppäämään, haukkumaan, depis olikin jo poissa, joten pystyi jotain treenaamaan. Otettiin pikkupätkiä seuraamista, liikkeestä maahan, seiso. Oikeastaan kaikki alo liikkeet paitsi hyppyä. Paikallamakuussa ei ollut ketään koiraa seurana, mutta Petra leikitti ja teki juttuja Taikan kanssa lähellä, eli häiriöstä sekin käy.
Williamin kanssa yritettiin vähän tokoilla. Otin lyhyen paikkiksen. Ollaan harjoiteltu himassa aika paljon, en ole yli minuuttia kehdannut vielä ottaa sisälläkään, joten ulkona vedettiin jotain puolta minuuttia.
Like Petra says, päätöntä noutoa.
Lopuksi leikin vielä kunnolla molempien kanssa. Vanhasta villasukasta on paljon iloa koko perheelle!
Petra otti Williamista ne palkintoposet.
Se alkaa tosissaan näyttämään jo koiralta!
Lähdimme lopuksi vielä heittämään lenkkiä. Kiitoksia kivasta päivästä (: kuvat löytyvät täältä. Kaikkien kuvien Petra S, paitsi se yksi, missä Williamilla on ruusuke suussa.
Eilen sunnuntaina olimme Williamin voimin pääerkkarissa Tuomarinkartanon vinttikoirakeskuksessa. Meinasin ottaa Sagurin turistelemaa, mutta oli niin tajuttoman kuuma päivä, etten viitsinyt ottaa sitä mukaan kitumaan.
Olimme yhdeksältä siellä. Pian tuli Wiltsun sisaruksia. Trikit Bella ja Heidi, sen lisäksi blue merle Pamela. Nartuilla ja uroksilla oli eri tuomari.
Tuomari oli ehkä miellyttävin ihminen ikinä. Tykkään niin paljon briteistä, kun niillä on käytöstapoja ja ne on niiiiin kohteliaita. Turhankin usein näkee sellaisia tuomareita, jotka vaan viittoo mutrusuuna, ihan kuin tuomaroiminen olisi vankilatuomio ja koirien arvostelu järkyttävää pakkopullaa. Kys. britti oli harvinaisen tarkka! Hyvä homma kyllä, mutta en ole tottunut siihen brittituomareissa, yleensä niillä on vähän semmoinen what ever meininki, kiertäkää vähäsen ja seisokaa hetki. Tämä kävi kaikki perusteellisesti läpi ja niin kävi narttujenkin tuomari. Arvostelut kestivät kauan, mutta oli se sen arvoista, sai niin paljon käsittelytreeniä ja tarkkuus on aina hyvästä.
Tuomari tuli Wiltsun luokse edestä, aluksi se halusi nähdä sen ilmeen. Vaikka piilottelin kättä, tai tein mitä, niin silti Wiltsu nökötti katsoen mun kättä. Tuomari päästi aika hassuja ääniä, jolloin Wiltsu jäi tuijottamaan sitä. Tuomari tunnusteli korvat, niskan, litisti pään karvoja, tunnusteli päätä, otsaa, kuono-osaa, kävi eturaajat ja takaraajat läpi niitä kevyesti painaen. Laittoi kädet Williamin selän päälle ja mittaili selkeästikin. Veti käden pitkin häntää testaakseen kiinnityksen ja pituuden. Kokeili Wiltsun lanteita ja kävi sen sentti sentiltä läpi. William käyttäytyi oikein buenosti.
Tuomarilla oli todella vahva aksentti. Englanti on toinen kieleni, mutta jotenkin mulla meni ihan ohi se, mitä se kysyi. Kysyin että voisiko hän toistaa ja sitten sanoi uudelleen. Kysyi siis ikää tietenkin, sitä ne kaikki kysyy :D olin niin kuumissani, ettei aivotkaan toimi. Sanoin, että täytti toissapäivänä 7kk. Pyysi kiertämään kehän ympäri. Sen jälkeen pyysi kolmiota ja sen jälkeen vielä edestakaisin. Wiltsun ravi oli jotain niin kamalaa alussa. Headdeskasin pääni sisällä. Se laukkasi jossain kohdassa ja yhdessä vaiheessa näki kärpäsen ja hyppäsi suu ammollaan sitä kohti. Ei se ole koskaan ennen ollut noin levoton ravattaessa. Kyllä se kolmion ja suoran malttoi, mutta se ympäri oli jotain niin kamalaa.
Olin varma, että noin paskojen liikkeiden jälkeen tulee lähtöpassit, mutta meidät osoitettiin ensimmäiseksi ja saimme kpn! Tuomari onnitteli ja sanoi well done, kehui vielä Williamia. Kehäsihteeri sanoi, että älä karkaa, paras uros pentu valitaan nyt. Tuli hirveä paniikki mihin mä nauhat ja KP ruusukkeen tungen. Heitin sitten kehän laidalle ja menin paikalleni. Olimme blue merle babyä vastaan sitten. Tuomari katsoi hetken. Tuli käsi ojossa mua kohti ja onnitteli.
Olin aivan häkeltynyt. Hieno vilpertti! ROP-pentukehän tuomaroi narttujen tuomari, joten siirryimme viereiseen kehään.
Barry Makepeace, urosten tuomari:
"7 months old blue merle of excellent colour. Very pleasing head. I would prefer a little more stop but this may come with little more maturity. Very pleasing eyes and expression, well placed ears. I like his neck and backline. Good angulation both front and rear. Moves very well and has a very pleasing colour and beautiful length of tail. Really beautiful temperament."
Uusissa arvostelulomakkeissa on myös käytösarvio, raksi meni nro 1, eli rodunomainen lähestyttäessä. Ihastui kovasti Wiltsun väriin. Ymmärrän hyvin pengerhuomautuksen :D.
Narttujen paras pentu oli trikki, oli isopentu kanssa, jos oikein katsoin. Narttujenkin tuomari oli brittiläinen ja kanssa todella miellyttävä. Kysyi kehäsihteeriltä, saako hän tutkia Williamin. Kutsui minut sitten keskelle. Tunnusteli kanssa päätä, raajoja, oli tarkka ilmeestä. Teki samoja ihme ääniä kuin se urostenkin tuomari, että saisi koiran katsomaan suoraan itseensä. Kysyi kanssa ikää. Kävimme tavallaan kahdesti yksilöarvostelun :D ei se mitään, tämä kerta meni paremmin. Pyysi kanssa liikkumaan ympäri ja kolmion. Liikkeet menivät hyvin, paljon paremmin kuin aikaisemmin, ei laukannut tai häslännyt, taisi virta olla lopussa.
Mulla oli kiire pois kehästä, koska kuumuus oli ihan liikaa. Olo oli aivan kamala. Kastelin Wiliamia, se joi paljon, minäkin join paljon. Lähdettiin aika pian. Jäimme katsomaan junnu nartut, jonka jälkeen oli aivan pakko päästä pois.
Kuvia tulee myöhemmin. Kiitoksia rakennekuvasta Linda T!
Bussia odottelimme se 30min. En tiedä sainko auringonpistoksen, mutta olo oli karsea. Onneksi bussimatkan aikana se hieman helpotti kamala hedari ja huimaus, väsytti vaan aivan kamalasti. Tulin himaan, heti toista koiraa viemään ja sitten päikkäreille.
Paitsi keinu..
Tänään kävimme läpitse loputkin esteet. Keinulle ei Sagurin kanssa menty, lähdettiin puomia harjoittelemaan. Se meni suorastaan huonosti. Alastulo onnistuu ripeästi ja nopeasti, mutta ylöskiipeäminen ei jostain syystä vaan sitten niin millään :p apuohjaaja ei auttanut ollenkaan. Olisin halunnut mennä sen vauhdilla, koska silleen se menisi. Hänen tehtävänä on tukea koiraa, jottei se hyppää tjsp, mutta se houkutteli sitä jatkuvasti eteenpäin, vaikka se on mun hommaa. Koira raasu meni ihan varmasti sekaisin siitä, että kaksi henkilöä yrittävät houkutella sitä liikkumaan ylös. Se kanssa välillä tuki sitä koiraa fyysisesti liikaa. Jos on kapealla ja liukkaalla alustalla ja joku tulee pitelemään käsillään, se voi olla todella ahdistavaa. En tiedä pahentuiko tilanne, mutta kuitenkin. Turhauttavaa, kun ei tuota puomia mene, mutta Ojangossa on vetänyt ihan normipuominkin. Tämä on semmoinen kompastuskivi, mutta kyllä se vielä oppii tykkäämään tosta, kunhan sais tota varmuutta.
Keppejä kokeiltiin muutaman kerran. Hitto miten jäiset kaksi ensimmäistä kertaa... yritin muistella sitä, miten Heidi opetti mulle silloin joskus Ojangossa, mutta enhän mä niitä siinä enää muistanut :D sain palautetta siitä, että mun pitää joustaa polvia ja liikkua vikkelämmin, mutta olin semmonen kanki. Lopulta älysin sen liikkeen ja se meni vallan hyvin! Kepit on todella alussa, mutta jos kävelen takaperin, samalla kun teen jotain zumbaliikkeitä, koira pujottelee hyvin. Eiköhän tämä tästä ajallaan. Palkkasin aina vasta lopussa, koska se oli ihan mussa kiinni, jos huomasi mulla kädessä jotakin. Aluksi mulla olikin kädessä ja sen takia kepit menivät vielä pahemmin päilleen. Parempi siis zumbailla ja sen jälkeen antaa palkka.
Hoidettiin kanssa pussi pois alta. Sitä ei olla koskaan otettu, mutten uskonut sen tuottavan ongelmia. Eikä se tuottanutkaan. Sitä pidettiin aluksi vähän enemmän auki sieltä päästä. Se ei ollut semmoista kevyttä kangasta, vaan semmoista jätesäkkimäistä mustaa muovia, kovempaa ja paksumpaa tosin. Todella kummallinen valinta esteen tekijältä, mutta jos noin raskaasta menee, niin menee mistä vaan. Sagur syöksyi sen hienosti ja vauhdilla. Otettiin muutaman kerran. Hienosti veti pussin vauhdilla läpi, vaikka laahus oli kiinni. Ilmeisesti kaikki mahdolliset putket ja sen tyyliset esteet ovat namnam.
Vikaksi vielä otettiin pöytä, se tosin otettiin kerran. Vaikka tyyli on vapaa, ajattelin, että voisin opettaa Sagurin aina makaamaan pöydälle. Ei mitään ongelmaa hyppäämisessä. Odotti nätisti se 5sek ja laskeutui hyvin. Oli kiva kokeilla pöytääki ekaa kertaa :D se taisi olla mini/medi pöytä, mutta tuskin se maxipöytä tuottaa ongelmia.
Seuraavat ja toistaiseksi vikat treenit ovat torstaina. Sitten on kuukauden valitettava tauko, mutta sitten alkaa taas. Pyritään kuitenkin treenaamaan sen taukokuukauden ajan ja hiomaan noita, etenkin kontakteja. Agikärpänen puraissut lujaa ja kunnolla :D Sagurkin nauttii siitä älyttömästi ja se on tärkeintä. Tai no, älyttömästi tietyistä asioita ja älyttömän vähän tietyistä asioista, kuten esmes siitä puomista.
Ei tarvinnut sittenkään säätää alkuperäisen suunnitelman mukaan, olisi mennyt aivan liian vaikeaksi. Onneksi sain Petran mukaan, se on semmonen suunnistaja ja tiesi muutenkin missä I-HAH:ih kenttä oli, kun treenailee siellä. Taikuri-Taika sheltti tuli mukaan.
Ulkona oli todella kuuma. Sagurin turkki tuntui välillä olevan ihan tulessa, mutta onneksi tuuli suhteellisen paljon ja välillä aurinko meni pilveen. Se joi vettä tajuttomasti, enkä kyllä yhtään ihmettele.
Kuuluimme jälleen siihen ALO II porukkaan, joten meillä alkoi rataan tutustuminen klo 11. Suoritimme radan neljänneksi viimeisinä.
Rata oli todella kiva! Siellä oli paljon käännöksiä ja semmoisia varmoja kylttejä. Muodoltaan sellainen X, jonka päät on suljettu tai ehkä paremman mielikuvan tuottaa teräväkärkinen kahdeksikko.
Oltiin numerolla 37. Lähtökyltin jälkeen tuli liikkeestä maahan, ei moittimista. Hissinä ja nousi suoraan ylös. Sen jälkeen tuli 360 muistaakseni vasemmalle, ei moittimista siinäkään. Tuli täysikäännös oikealle (täytyi tehdä viistosti). En muista pahemmin muita, mutta oli koira eteen, 1 taakse, 2 taakse ja 3 taakse, koira sivulle ilman istumista ja matka jatkuu, saksalainen täysikäännös, pujottelua, juosten seuraamista ja muuta. Kylttejä oli radalla 20 + Lähtö ja Maali kyltit.
Meidän tulos oli 79/100p. ja sijoituksemme oli 31/40.
Ensimmäinen virhe tuli neljännen kyltin kohdalla. Se oli muistaakseni se, missä koiran piti tulla eteen yadayada tai vaihtoehtoisesti se, missä koira eteen ja sen täytyy kiertää vasemmalta. Minusta se tuli tuossa ekassa vaihtoehdossa. Näytin kädellä kaaren ja sanoin eteen. Sagur ilmeisesti katsoi käsiliikkeeni silleen, että se näytti liikkeeltä "kierrä" joten se oli kiertämässä mua, se ei ehtinyt mun taakse, mutta rintamasuunnan ohi meni kuitenkin. Tulihan se sen korjauksen jälkeen eteen ja liike suoritettiin normaalisti. En tajunnut, että tuosta menee 10 pistettä pois (luokitellaan väärin suoritetuksi tehtäväksi) joten en uusinut sitä. Rallyssä saa uusia kaksi kylttiä niin, että siitä tulee vain -3p. Mutta toisaalta, jos olisin uusinut sen ja sekin olisi mennyt päilleen, niin olisi tullut -13p. Mutta joo.
Seuraava virhe tuli kyltissä 10, mitä en todellakaan muista. Hihnan kiristys oli syynä ja siitä tuli 1virhepiste.
Kolmas virhe oli tismalleen samasta syystä ja tismalleen yhtä suuri, kuin tuo ensimmäinenkin virhe. Tuli kyltissä 13. Siinä oli liikkeenä mun mielestä eteen ja siitä oikealta sivulle.
Jännintä oli se, että eteen tuloa sivulta harjoteltiin just ennen meidän kehää ja kys. päivänä + viime aikoina paljon. Se meni hyvin kehänauhan ulkopuolella. Vika on tuskin koirassa, mä en tiedä mitä tein eri tavalla, mutta uskoisin sen käsikaarroksen olevan se juttu, jänskätyspäissäni tein sen jotenkin epäpuhtaasti ja tämä oli tulos. Hyväksytty oli kuitenkin ja tästä on hyvä jatkaa!
Peruuttaen 6 askelta (1, 2, 3)
Lelu jäi taskuun ja eri paria olevat sukat hups.
täällä pari kuvaa. Kuvat on ottanut Petra, kiitoksia kovasti hänelle seurasta ja kuvista (:
Nyt tästä uskaltaa iloita, kun asia on varma (: Terra tyttönen kävi eilen ultrassa ja pentuja näkyi useampi kappale! Pentue syntyy Twilight Moon kennelnimen alle.
Huomenna meillä on rallykisat. En nyt yhtään tiedä miten mä pääsen sinne. Sunnuntaisin ei meidän ratikka kulje ennen seitsemää, joten joudun kävelemään asemalle. Asemalta otan junan, sitten kävelen ja otan metron Herätys on about puoli kuusi. Tulen oikeasti kuolemaan, enkä tiedä miten jaksan :D en ole aamuihmisiä, enkä tiedä miten Sagur jaksaa. Sagurin jaksamus on tietenkin kaikkein tärkeintä, kunhan sillä on energiaa ja intoa, niin kaikki on hyvin, eikä mun zombeilu haittaa. Toivottavasti huomenna ei olisi kamalan kuuma. Kisat ovat ulkona ja joudumme odottamaan 3 tuntia toimeettomana. Pakko ottaa kevythäkki mukaan, älyttömästi vettä ja pyyhe, jospa saisin koiran viilennettyä jotenkin.
Torstaina meillä oli agia. Olen ollut niin väsynyt, etten ole ehtinyt kirjoittamaan aikaisemmin ja koska olen ollut viime aikoina todella väsynyt jatkuvasti.
Harjoiteltiin puomia. Puomi oli todella liukas, emmekä ole ottaneet pahemmin muita puomeja, kuin niitä baby puomeja. Sagur pisti jarrut pohjaan ja istahti. Nostin sen puomin alastulo puomin keskikohtaan. Sagur jäi siihen makaamaan, eikä suostunut liikkumaan. Laitettiin apuohjaajan kanssa kaikki raajat puomille ja Tapsa laittoi sen aikaa puomia pitkin lihapullan paloja. Sagur inhoaa korkeita paikkoja, se inhoaa liukkautta, kaikista eniten se inhoaa ahtautta. Tässä puomissa yhdistyivät kaikki kolme elementtiä :D Sagur oli niin ahdistunut, ettei reagoinut enää nameihin. Mä rapsuttelin sitä ja kehuin ja lässytin. Apuohjaaja ja ohjaaja kehuivat kovasti kanssa ja rapsuteltiin. Sagur sitten uskalsi nousta istumaan ja söi taas. Sitten lähettiin hitaasti alaspäin. Tapsa ja Tiina olivat Sagurin molemmilla puolilla "tukemassa" sitä. Sagur pienen pienillä askeleilla hivuttautui hitaasti, mutta varmasti alas asti. Sitten tuli ihan superbileet. Sitten kun oli taas meidän vuoromme, nostin sen vähän korkeammalle ja lähdimme alas. Se meni paremmin, se ei ahdistunut niin paljoa, jäi heti istumaan ja siitä hitaasti nousi ylös ja hipsutti hieman nopeammin alas. Jälleen suuret bileet. Otettiin kolmannen ja viimeisen kerran. Nostin sen puomin laskuvaiheen huipulle. Se nousi aika nopeasti ylös ja hipsutti ravaten alas pullien perässä. Mahti koira <3 se oppii niin tajuttoman nopeasti.
Otettiin kanssa pituutta, pelkässä pituudessa ei ollut ongelmaa, mutta kun otettiin aita ja sen jälkeen pituus, Sagur kiersi mun puolelta pituuden. Otettiin sitten uusiksi heti perään. Aidan jälkeen mä huomasin, että Sagur meinaa tehdä saman tempun, niin syöksyin muurin vierelle niin, ettei se mahdu siitä välistä. Hyppäshän se sitten sen pituuden :D Kiero ketku, meinas tehdä saman jutun, mutta jalkojen läpi on vaikea päästä, niin helpompi se on sitten hypätä. Sen jälkeen juoksin muurin ohi vähän kauempaa, mutten kuitenkaan ollut semmoisen välimatkan päässä, että se olisi mahtunut taas välistä. Hienosti hyppäsi hienon pituuden.
Kokeiltiin rengasta, se meni todella jäisesti. Sagur veti ketjuista pari kertaa, meni se toiston jälkeen renkaasta, mutta jotenkin ilmeisesti renkaan ja ketjun välistä on paljon hauskempi mennä.
Otettiin kanssa kolmen esteen pätkä. Kutsuhyppy aidan yli, heti vasemmalle kääntyminen ja siitä seuraava aita, sen jälkeen heti putkeen. Meni tosi kivasti! Oon niin ylpeä siitä, miten hyvin toi on pysynyt nää kaikki kerrat. Mulla on ollut kamalia luottamusongelmia ton kanssa vapaanapidossa, mutta nyt se on vähitellen taas noussut huippuunsa, kun menee nykyisin aika kivasti (:
Päivän yllättävin kohokohta oli ehdottomasti A. Kerroin viimeksi, miten liukas se oli ollut ja miten haluttomasti Sagur veti sen. No tällä kerralla se oli alussa tasa todella haluton suorittamaan estettä. Se meni vaikeasti sen yli, liukastellen, mutta meni kuitenkin. Kun taas koiti meidän vuoro, leuka kolahti lattiaan.
Sagur otti kunnolla vauhtia ennen A:ta, (nappas mahtavasti kuitenkin kontaktit) ja kiipesi todella vaivattomasti A:n yli ja laskeutui hienosti ja hillitysti alas jääden 2on2off asentoon palkattavaksi. Siihen oli hyvä jättää, parempaa A suoritusta en olisi voinut toivoa.
Meillä on vielä treenit tiistaina ja torstaina, sitten se jää 1kk tauolle ja jatkuu joskus heinäkuun keskivaiheilla.
