2012 on kohta ohi, nopeastihan tuo vuosi on tuossa vierähtänyt. Eipä me mitään suurta olla saatu aikaiseksi, mutta mahtava vuosi on siitä huolimatta ollut!

Mitä tavoitteita oli vuodelle 2012 ja tuliko ne täytettyä? Tarkoituksella laitoin aika vähän tavoitteita, ne olisi huomattavasti helpompi täyttää!

Sagur:
ainakin RTK1.
RTK2 olis kans aika kiva
startataan se toko ALO
startataan myös veteraanikehissä

William:
mennään agikurssille
ehkä jopa johonkin mölliagiin?
möllitokokisakin olisi kiva
mennään muutaman kerran kehään..
..ehkä jopa ulkomaille asti

Sagurin kanssa saatiin kesäkuussa se RTK1. Kyytien puuttumisen vuoksi ei päästy starttaamaan AVO-kisoja, kun kaikki tuntui olevan todella kaukana.
Toko ALO myös startattiin, vaikkakin vähän karmealla tuloksella ALO3. Oli ensimmäinen virallinen koe meille molemmille ja jännitys oli huipussaan.
Veteraanikehätkin käytiin korkkaamassa! Winnerissä tuloksella EH3.

Williamin kanssa ei päästy agikurssille. Haettiin kolmeen eri seuraan, mutta ei päästy mihinkään sisälle. Rajoittavana tekijänä on ollut välimatkat oikeastaan kaikessa. Möllitokoihinkaan ei olla päästy. Ulkomailla asti ei käyty näyttelyissä, mutta pari kertaa kyllä Suomessa tuloksin ERI1, ERI1 SA ja H.

Mitäs sitten tehtäisiin vuonna 2013? Ensi vuonna minä olen täysi-ikäinen ja saisin sitten hankkia auton ja ajokortinkin. Välimatkat eivät ole sitten enää rajoittava tekijä.

Sagur:
Startattaisiin rally-tokon AVO
ALO kokeisiin vaan uudelleen
Pari kertaa pyörähdettäisiin veteranikehässä
Pysytään vetreinä ja virkeinä!

William:
Startattaisiin möllitokot
... ja mölliagit
Vahvistetaan ALO-liikkeitä entisestään
Agikurssille vihdoin ja viimein
Juostaan hieman kehissä
Hankitaan lisää itsevarmuutta Wiltsulle

Cecil:
Kasvetaan kunnon koirakansalaisiksi
Käydään mahdollisesti kerran näyttelyssä
Mätsäreissä ainakin parissa
Tokon ALO liikkeet varmaksi
Virallisiin toko kisoihin

Jälleen kerran aika vaatimattomat tavoitteet. Eläminen kyllä helpottuu roimasti kun kesällä saan toivottavasti viimeistään kortin hanskaan ja auton alle. Kun tämä tapahtuu päästään viimeinkin viimeistään Williamin kanssa treenaamaan agilityä sillä treenipaikkojen kyttääminen ei rajoitu enää lähialueelle. Hieman rajoitusta treenaamiseen tuo kyllä syksyn kirjoitukset, mutta onneksi se vie vain aikaa kesästä ja alkusyksystä!

Ensin iloisimpiin uutisiin! Kortin tosiaan heittelinkin aikaisemmin. Olen pyhittänyt jouluaattoa olemalla töissä ja vetämällä koirien kanssa aivan ihanan iltalenkin ulkona hangissa. Kolmikko veteli ja viiletti vapaana onnellisena. Lumi on myös täysin uutta ja koskematonta, eli Sagurilla tai Williamilla ei jäänyt tassujen väliin yhtään mitään :) Cecilillä on ilmeisesti juoksut tulossa, voi olla että tyttö pääsee viettämään uutta vuotta muualle :| Sagur ei yritä astua eikä ole oikeastaan pahemmin kiinnostunut, kun se yrittää hypätä vasta sitten kun nartulla on ne oikeat päivät. William taas ei oikein vielä osaa hahmottaa ja on parin viimeisen päivän aikana alkanut ahdistelemaan tyttöä ihan kunnolla. Päivä päivältä se on pahentunut, joten Wiltsu ja Cecil pitää eristää toisistaan. Onneksi Cessu on tulinen tyttö ja ojentaa Wiltsua tämän ahdistellessa liikaa. Harmittaa jo valmiiksi se, että joudumme olemaan ilman pikku-prinsessaa

Sitten tämä ikävä asia, jos herrasmies luet tätä niin tämä koskee tismalleen juuri sinua.
Meidän iltalenkki oli aivan ihana, päästiin sitten yhdelle päätielle ja laitoin koirat kiinni, käveltiin ihan hetki ja huomasin sitten vastaan jolkottelevan koiran.

Mies käveli tavattoman kaukana koirastaan joka oli vapaana, mä pysähdyin ja ajattelin että nappaa sen kiinni kohta. No ei kyllä, koira juoksee hiljalleen mua päin. Se mies ei sano mitään, ei reagoi millään tasolla, jolkottelee vaan jossain kauempana sanomatta mitään.
Koira lähestyy ja hyppii lähemmäksi haukkuen. Cecil tässä vaiheessa on nostanut jo aikamoisen metelin, penturaukka oli kyllä ihan syystäkin hieman epävarma. Sagurin reaktio pelotti mua enemmän. Pimeällä juoksee haukkuen vieras koira kohti, ei Sagur anna semmoisen mennä ohi. Sagur ei onneksi ollut aloittanut räyhäämistä, mutta oli aivan valppaana ja tuijotti tiukasti, jos koira olisi ehtinyt iholle niin ihan varmasti olis tullut sellasta tukkapöllyä että siitä koirasta olisi ollut enää jäljellä haivenia.

Koira alkoi lähestymään entisestään, aloin huutamaan että "pois, häivy, POIS, HÄIVY NYT HETI". Tömistelin myös nopeasti ja kovaa eteenpäin, koiralla alkoi itseluottamus hieman horjua. Opin tämän tekniikan Lindalta, terveisiä siis sinne ;D toiminut erinomaisesti kaikkien uhkaavien irtokoirien kanssa, kyllä ne hämmentyy kun alkaa huutamaan. Se mies kävelee oikein hitaasti koiransa takana ja huutaa että "kivaa kuunneltavaa toi sun epätoivo, huuda vaan vähän lisää". Räyhäsin takasin että kutsu se piskis nyt pois, mä en halua sitä mun koirien luokse. "Ei tää tee mitään". Tää on taas tää legendaarinen ei-mun-koira-tee-mitään-oho-mitä-se-kävikin-kiinni-hupsista-keikkaa. Mulle on aivan sama minkä rotuinen, minkä kokoinen tai missä aikeissa irtokoira juoksee luokse, mutta mä en tahdo sitä ja mulla on oikeus olla tahtomatta sitä luokse. Huusin sitten että "joo mutta mun koira tekee jos toi juoksee mun koirien iholle, et jos et halua että sun koirasta tehdään hattu niin kutsu se nyt pois". Sit se mies kehtasi moralisoida "huonoja koiria sulla jos ei anna tutustua, sulla ei pitäis olla koiria ollenkaan" ja "etkö tiedä että koirat on laumaeläimiä! Kyllähän niiden pitää päästä herranjumala tutustumaan toisiinsa, ei mikään ihme että toi sun pienin koirista räyhää".

On kyllä taas viisaita sanoja, not. Jos koiran päästää hihnassa tutustumaan jokaiseen niin kohta se ei osaa ohittaa eikä olla hihnassa kunnolla. Ja mun "pienin koirista joka räyhää" päästi epävarmoja huudahduksia ja haukahduksia pari kerralla tai pienenä sarjana. Se raukka on pentu ja sillä oli täysi syy olla epävarma tuollaisessa tilanteessa.

Ja se että Sagur vetäisi sen koiraa turpaan jos se hyppää iholle ei tee siitä huonoa tai aggressiivista koiraa. Pimeällä juoksee haukkuva ja hyppivä koira luokse?

Sit se lopulta käski onneksi koiransa helvettiin ja jatkoi sitä huutamista sitten vähän kauempaa. Ei vaan tiedä milloin lopettaa. Totesin siihen että mulla on piirejä sen verran, että mun koirat pääsee tutustumaan ja leikkimään tasan niiden koirien kanssa joiden haluan, mä en tarvitse mitään rähiseviä random irtokoiria siihen hommaan. Toitotti vaan että hänen koiransa on kiltti ja että multa pitäisi ottaa koirat pois.

Lopulta se laittoi koiransa kiinni ja koira veti sitä miestä mua päin ihan pää viidentenä jalkana ja mies sanoi että jos koirasi ei ole aggressiivinen sehän testataan tällä että hän tuo nyt koiransa mun koirien luokse. Sanoin että mulla on ihan lainmukaisesti oikeus koskemattomuuteen ja oikeus puolustautua, et jos se koira tulee uhkaavasti mua päin niin mä aivan varmasti potkasen sitä, mulla on oikeus suojella mun omia koiria ja itseäni. Se oli vähän luu kurkussa sen jälkeen ja sit loppuhuipennukseksi totesi:
"Eiköhän me tässä pian taas nähdä niin silloin ihan varmasti päästän koirani sun koirien luokse". Kysyin että onko toi uhkaus sit se kehtas vastata jotain joulumielestä ja että miten en voi ymmärtää. Miten aikuinen mies ei voi ymmärtää kunnioittaa toisten toivomuksia siitä, että ei haluta koiraa irti haukkuen ja juosten omien koirien iholle.

Toivottelin sitten sitä että jos me tavataan ja toteuttaa uhkauksensa niin soitan sitten poliisit terveisiä vaan sinne jos satut jotenkin kummallisesti tämän löytämään.
Pakko myöntää että mahdollinen uudelleen kohtaaminen kyllä pelottaa. Mä en todellakaan ole innostunut mistään siitä, että kun mä seuraavan kerran olen lenkillä ja koirat on hihnassa, että jostain nurkasta hyökkää vapaana oleva koira kimppuun eikä omistaja tee mitään muuta kuin katselee vierestä.

Hyvää joulua ja mahtavaa uutta vuotta meidän poppoon puolesta!

Kuvan tehnyt Saana P, hurjasti kiitoksia jälleen kerran :3

Kierähdettiin tosiaan Winnerissä tänään molempien poikien kera. Sagurilla lähtee tosiaan tupottain karvaa edelleen. Mun pitäisi ihan oikeasti vaan luovuttaa näiden talvinäyttelyiden kanssa ja olla menemättä niihin. Wiltsu oli kans vähän kaljumpi mitä se normisti on.

Wiltsu oli odotellessa ehtinyt vetää aikamoiset kierrokset. Ravailtiin sitten jonkin aika edestakaisin ympäri messaria että jospa se alkuhuuma laantuisi. Esiintyi turhan löysästi eikä oikein millään keskittynyt. Ihan reippaasti muuten.

Erttäin hyvä tyyppi, keskikokoinen uros, hyvälinjainen pää, luusto saisi olla voimakkaampi. Hieman lyhyt kaula, hyvä ylälinja, suora edestä, liikkuu ahtaasti takaa. Ei näyttelykunnossa.
H

Williamin kuvan ottaja Josefina L.!
Sieltä tosiaan napsahti Williamin ensimmäinen H. Luuston voimakkuudesta ei ole ennen tullut sanomista, mutta joo toi kaula on ongelmana etenkin jos se esiintyy epäryhdikkäästi jolloin se näyttää aivan tappikaulalta. Ei näyttelykunnossa kommentti on tosta turkista. Että aikamoisen niukassa. Ei onneksi arvostelussa pelkkää huonoa ollut.
Williamista tulee kuvia myöhemmin heti kun saan niitä käsiini!

Sagur pääsi ensimmäistä kertaa veteraaneihin, siellä oli viisi koiraa. Sagur esiintyi todella mukavasti ja reippaasti.

Erittäin hyvä tyyppi, keskikokoinen, urosmainen pää, hyvä korvien asento, riittävä kaulanpituus. Hyvä rintakehä. Haluaisin enempi takakulmauksia. Häntä saisi olla pidempi
EH3



Kuvista kiitoksia Iida H.!
Oon tosi tyytyväinen jätkänpätkään! Eipä tossa oikeastaan mitenkään hirveästi mitään negatiivista ollut!

Meinasin ilmoittaa kolmikon tai kolmikosta osan Lahteen mutta joo ehkä mä jätän noi karvanlähtöilijät himaan enkä vie niitä mihinkään ennen kesää. Voisi ehkä mennä sitten tuon luonnollisesti karvattoman kanssa pentuihin kun se vielä sinne pääsee.