Ei luoja mä olen tyhmä. Siis ihan oikeasti nyt jos katottais sanakirjaa, niin siellä olis tyhmän kohdalla vaan mun kuva.

Edellisessä postauksessa valittelin flunssaa ja totesin meneväni kentälle perjantaina siitä huolimatta. Kun olihan mulla ihan hieman parempi olo torstaina, niin kaipa sitä voi jo mennä ulos kunnolla? No ei voi.
Ok no perjantaina oli vielä kamalampi olo, mutta halusin niin kovasti päästä tekemään jotain kun olen vaan heilunut sängyn pohjalla niistämässä puolta elopainostani pihalle. Ja kun treenitkin olin luovuttanut muualle, kun enhän mä voi näin pahassa flunssassa mennä agittamaan.

No! Käytiin treenaamassa Roosan ja kumppaneiden kanssa tokoa, ja sitä saakelin agia (ihan vähän vaan eihän se voi ketään haitata eihän?).

Tokoilu nyt oli vaikeaa, kun multa oli jo perjantaina melkein kokonaan ääni pois. Treenattiin ihan jotain pientä, mutta välttelin kaikkea mikä liittyi seuraamiseen, sillä en halua keskittyä enää siihen, kun opetan sen uudelleen. Roosa vähän seuruuti Ceciliä ja intoa riitti, vaikka paikka seilasi Ojangon ja Oulun välillä! Tein myös jotain pientä hassua Roosan Simon kanssa, joka on kyllä hauska tapaus!

Otin Williaminkin kentälle. Ketään ei ollut missään, joten Wipetin oli aika rentoutunut kaveri. En nyt tosissani jätkän kanssa mitään ottanut, seuraamispätkiä ja jääviä. Lähinnä vaan rapsuttelin ja innostin jätkää.

Oli niin sulaa ja tarpeeksi lämmintä, koiratkin oli hyvin lämpätty niin ajattelin että nyt vois treenata keppejä. Rakennettiinhan me Roosan kanssa ihan pieni ja simppeli ratakin, mitä ei tosin Cecilin kanssa vedetty, kun mulla halkes keuhkot. Keskityttiin sitten vaan keppeihin ja ne menee paremmin.

Ei kyllä ehkä olis kannattanut, mutta minkä sille voi kun tekee mieli eikä omaa minkäänlaista itsehillintää :D Illalla olo oli kuin kolmen junan alle jääneellä ja lauantaiaamuna olo oli vielä karmeampi, niin suksimpa sitten päivystykseen.

Nyt on sitten keuhkoputkentulehdus ja antibiootit kourassa. Onneksi sentään oli todella kiva päivä, muuten harmittais vietävästi.

Roosa otti paljon kuvia! Loput nähtävissä täällä! Wilpua vähän jänskätti Simo, mutta innostui sitten lopulta hieman painimaan aina välillä! Reilukerho myös kokoontui -> Simo roikkuu William karvoissa toisella puolella ja Cecil Williamin kyljessä/jaloissa toisella. Ei ole helppoa olla pieni-William!