Mun jalka on oikeastaan entisellään, eli aika huonossa hapessa. Olen ollut jälleen saikulla, mikä onneksi loppui ennen pentunäyttelyä. Riitta on kyllä lahja kaikille, sillä hän trimmasi, pesi ja föönasi penskan. Mun tehtävänä oli oikeastaan vaan istua ja pitää seuraa. Moiran mielestä täti oli ihan kamala kiduttaja ja Myyris tuleekin muistamaan 14.1 päivän Kidutusten Päivänä. Edes edeltävä perjantai 13. ei vetänyt Moiran mielestä vertoja lauantai 14.

Moiralla oli myös hienoimmista hienoin kylpytakki päällä! Föönaamisen jälkeen pupelo oli varsin tuuhea kultakutri

Moira oli aivan tavattoman reipas pieni pehkis. Meni Riitan kanssa todella nätisti - toki Riitta on Myyriksen lempitäti - mutta silti mua vähän jännitti reaktio, kun tilanne oli aivan vieras. Itse istuskelin lattialla kun penkkejä ei ollut eikä jalkapöytä meinanut kestää. Sain muutaman hassun räpsynkin otettua.

Moira 5,5kk ensimmäistä kertaa kehässä


Tuomarina oli Johan Juslin. Hän katsoi Moiran tarkasti läpi hännänpäätä myöten, kirjaimellisesti :D

"Erittäin kaunispiirteinen pää ja ilme. Hyvä kaula. Tarvitsee vankemman etuosan. Saisi olla raajakkaampi. Vahva lanne. Hyvät takakulmaukset. Litteät etukäpälät."


Tuloksena PEK1 muttei kunniapalkintoa. Ehkä joskus olisi jäänyt harmittamaan, mutta nyt ei voi olla muuta kuin ylpeä pienestä ketusta. Kaapelitehtaalla raikui, hallitreeniä ei kuitenkaan kauheasti ole ja aivan järkyttävä haukku kuului joka suunnasta. Se oli vaan innoissaan kopeloinnista ja arvostelukin oli todella hyvä!

Seuraava kehä onkin sitten varmaan mätsäri kuun lopussa Vantaalla ja kehässä sitten taas collieiden erikoisnäyttelyssä. Vielä on vähän auki ilmoitanko Cecilin ns. lassieluokkaan, missä saa olla myös virheellisiä koiria. Cecilillä kun toi korvapolitiikka on aina ollut vähän pysty :D Agi on nyt tauolla, vaikkakin elättelen toivoa ihmeparantumisesta, niin pääsisi ehkä mölleihin ulkopuolisena jännittämään. Saa nähdä miten mun jalan tilanne etenee, jospa jossain vaiheessa pääsisi taas tavalliseen arkeen kiinni.