Rullailee ihan hyvin! Pentu on jo hyvin kotiutunut ja on oikein reipas lapsi. Kova leikkimään ja touhottamaan. Osaa jo nimensä aika hyvin ja tulee luokse kutsuttaessa (naksutin <3) en kuitenkaan ulkona viitsi sen antaa hengailla vapaana päivisin, kun on niin paljon hälinää ja The Bondia ei ole vielä tapahtunut. Kova poika toi on kyllä hiihtämään. Joku tuntematon tulee vastaan, se piiloutui pari ensimmäistä kertaa mun taakse ja katsoi mun jalkojen välistä, mut sitten se juoksee perään kovalla vauhdilla ja siinä on kova harhautus, koska toi tulee olemaan niin ongelmainen juttu myöhemmin. Ulkona ei muita koiria ole pahemmin nähnyt, kaksi villakoiraa ja briardi on mennyt ohi ja vaikka kovasti villakoirien omistaja (täysin ilman lupaa) yritti tyrkyttää niitä koiriaan ton luokse pitkällä hihnalla juoksemalla perässä niin ohitimme ne suhteellisen rennosti. Musta on tajuttoman ärsyttävää miten tyrkytetään omia koiriaan toisen luokse, ite pyrin siihen, että myöhemmin kuten esim teini- ja aikuisiällä toi osais ohittaa ilman mitään ongelmia, mutta sitä vaikeuttaa kovasti se että tyrkytetään räkyttäviä koiria luokse väkisin. Mut joo, aika basic täällä...

Pentu on syönyt hyvin eikä ole sisälle pahemmin mitään tehnyt kun vien sitä ulos aika usein just silleen että ehdin sen kanssa ulos. Paperille olen samalla yrittänyt opettaa, mutta mä myöhästyn _aina_ kun toi pissaa. Mut joo, kyl tää tästä.

Spidi aluksi yritti jotain sähinän tapaista sanoa pennulle, muttei enää ole vihamielinen Williamia kohtaan vaikka kovin inhoavasti sitä usein katsookin. Muttei Spidin sylirutiini tai muukaan ole sotkeutunut, ettei se mitenkään kuolettavan mustasukkainen ole.
Sagur otti myös hyvin vastaan, seuraili pentua varmaan tunnin ihan non-stop vaikka välillä sitä hääsin kauemmaksi, lopulta pennun oli pakko saada vähän unta joten siirsin Sagurin eri paikkaan koska se hyysäs ja häsläs taukoamatta. Pentu on yrittänyt kovasti leikkiä Sagurin kanssa etc, mutta ei S sen päälle pahemmin ymmärrä, mikä on toki harmi. Kyllä se isompien koirien kanssa pystyy esim ulkona juoksemaan, mutta ei sisällä osaa leikkiä toisten koirien kanssa. Jatkuvasta näykkimisestä ja vastaavasta sitten Sagur älähti pennulle. Yritin päästä jo aikaisemmin väliin, kun huomasin että pentu näykkii naskalihampaillaan Ässän häntää, naamaa, roikkuu korvissa ja säärikarvoissa. Aikaisemmin sain sen kutsuttua pois, koska tiedän että Sagurin huumori ei riitä tollaseen. Mutta tuohon en ehtinyt aikaisemmin väliin ja Sagur tosiaan sanoi aivan turhan rumasti pennulle, joka säikähti hetkeksi. Kaikki on kuitenkin ok ja Sagur-isukki on taas sen idoli. Jatkossa kun pentu menee kovin riehakkaaksi niin S taas eri huoneeseen ja leikin sitten pennun kanssa noilla leluilla.

Vaikka sitten jotain aktiivisuudesta. Kuten aijemmin mainitsin niin kova on liikkumaan ja säheltämään. Ei ole toistaiseksi mitään tuhonnut, mutta pureskeli petiään useampaan otteeseen ja yrittää pölliä kissanruokaa. Sinnikäs lapsonen, ei ihan heti mennyt perille että Spidin ruokiin ei kosketa.
Sillä on hyvä taistelutahto mitä nyt voi jo sanoa, repii lelua aivan innoissaan ja innostuu vielä enemmän kun annan sen aina voittaa. Sillä on tuo vihreä rengaslelu, kissapehmolelu, kasvattajalta saatu luun muotoinen jouluaiheinen vinkulelu, tennispallo (jota se jopa jossain vaiheessa kantoi. oli viihdyttävän näköistä) ja kettulelu, joista ehdoton ykkönen on kettulelu. Rakastaa sitä kun se vinkuu, rakastaa kanniskella sitä ympäriinsä ja rakastaa repiä sitä. Sillä on outo tapa kantaa sitä kettulelua. Ei halua että se roikkuu tjsp niin se ahtaa sen suuhunsa kerroksittain. En voi käsittää miten se on sen keksinyt muttah :D
Se kanssa pureskelee paljon mm käsiä ja välillä saalistaa parkavarpaita, mutta kyllä se sitten siirtyy ihan siihen luun pureskeluun.

Mutta tosiaan paljon olen käsitellyt tuota pentua, kattonut hampaita etc. Soittanut ilotulitus cdtäkin paljon, kumpikaan ei ole siitä moksiskaan.

Sagur ei ole jäänyt taka-alalle, ihan normilenkkejä tehdään ja rapsuttelen + leikin sen kanssa aivan kuten aikaisemminkin. Se on ollut vähän mustasukkainen tietenkin mutta näemmä sitä lohduttaa se että mä en ole unohtanut sitä ja elämä jatkuu sillä melkein normaalina.


Vaikea uskoa että tuosta pienestä kasvaa joskus yhtä iso kuin Sagurista.




Niin joo ja ennen kuin kukaan kysyy tai ihmettelee, niin korvat ovat aivan normaalit. Niissä on sitä korvaliimaa ja aseteltu noin (laitettu kasvattajalla). Olen noi itse irrottamassa lähiaikoina heti kun tarpeeksi pienet sakset löytyisi jostain.

Mut tosiaan hyvää uuttavuotta kaikille :)!

Pennuista otettiin viime viikolla kuvia, kuvissa ikää 6vka. Tällä hetkellä penskat ovat melkein 7vka ja luovutus alkaa tällä viikolla. Olemme varanneet muutama kk sitten tästä alustavasti ja pentueen syntymän jälkeen varaus vahvistui. Eli meille on tällä viikolla nyt sitten muuttamassa pehkopallo laumaan.


Neljä ensimmäistä vasemmalta on narttuja ja loput kolme sitten uroksia.

Koska olen kovin laiskalla päällä annan vain linkin kuviin täällä kaikista pupseista kuvia kaksi viimeistä kuvaa on sitten meidän Wiltsusta.

Sagur odottaa jo malttamamattomana että pääsee lahjoja avaamaan. Muutaman iloisen yllätyksen olen ostanut sille. Uusi lelu ja paljon erilaisia herkkuja. Kissa sai joululahjaksi uuden raapimispuun ja jonkun ihmeellisen hilavitkutin lelun, saa nähdä mitä tykkää.

Joulu on alkanut nukkuen ja rentoutuen, lenkillä tonttuiltiin ulkona.


Ei sinällään mitään kummoisempaa joulufiilistä, mutta eiköhän tämä vielä tästä.

Toivotamme hyvää ja hauskaa joulua!

Mentiin jälleen mölleihin, sama paikka, sama luokka, sama aika, sama tuomari, samat säännöt.
Ainoa ero oli siinä, että mua ei olisi millään huvittanut. Mulla oli eilisestä asti todella laiska olo, eikä junalla kärrääminen houkutellut. Psykasin itteeni aamulla kuitenkin silleen, ettei ollut yhtä tyhmä olo kuin illalla.

Sagurilla oli ihan ihme päivä, se oli poikkeuksellisen äkäinen aluksi. Mun oli vaikea rentoutua, kun piti vahtia koiran mielitilaa + yrittää pitää jännityksen kurissa. Jännitys ei kuitenkaan mennyt pois ja jalat oikeasti tärisivät luoksepäästävyydestä asti. En edes tiedä minkä takia :D pelkkä möllihän se on ja treenin vuoksi sinne mennään. Kai mä itse paineistun niin pahasti, se tietenkin tarttuu koiraan.

Luoksepäästävyys 10
Oli hirveitä ongelmia saada koira sivulle. Se vinotti ja kun yritin korjata ja sain hyvään asentoon, niin en ollut samassa linjassa muiden kanssa ja piti alottaa alusta. Kyl se sitten siitä, mutta se ei tietenkään vaikuta arvosanaan sillä liike ei ollut vielä alkanut. Mut itse liike: Koira napitti mua ja tuomari tuli katsomaan. Istui aloillaan vähän vilkaisi tuomaria ja häntä heilui.

Paikalla makaaminen ½min 8
Maahan meni vasta toisella käskyllä, pysyi hyvin paikoillaan, napitti mua koko ajan mitä välillä sitä vilkuilin, perusasennon ennakoi.

Seuraaminen kytkettynä 8,5
Paremmin kuin viimeksi. Oli jännä, että ennen kehään menoa se seurasi hyvin eikä välittänyt mistään mitään. Heti kun päästiin kehänauhojen sisälle niin johan alkoi haistelu. Koira jätätti alussa ja kontakti oli pientä. Sitten sain koiran mukaan ja teki hienosti.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
En muista mitä tässä tapahtui. Maahan meni kuitenkin rivakkaasti ja seuraaminen oli hyvää.

Luoksetulo 9,5
Koiralla oli parempi vauhti kuin viimeksi, tuli hyvin eteen, mutta haki turhan kauan perusasennon oikeaa paikkaa.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 8,5
Se ei tiennyt mitä mitää tehdä. Unohdin antaa seuraa käskyn (...??) ja koira tuli pari askelta epävarmasti mun perässä ja pysähtyi, tuomari laski tämän liikkeestä seisomiseksi. Hienosti seisoi kyllä paikoillaan, katsoi mua silmät suurina "mitä täs tapahtuu" -ilmeellä. Perusasennon taas ennakoi, muttei yhtä pahasti. Koira raasu oli aivan hämmentynyt, kun ei aivan ollut kärryillä että pitääkö seurata valppaana vai jääkö paikoilleen.

Estehyppy 0
En voi käsittää mikä tossa hypyssä on. Nyt se oli jo oikean korkuinen. Korkeuden ei pitäisi olla ongelma, koska treeneissä hyppii saman korkuista + agissa vetelee korkeempiakin. Kieltäytyi hyppäämästä. Kiersi joka kerta esteen. Yritin oikeasti 6 kertaa, eikä millään mennyt yli. En jaksanut tuomaria enempää kiusata, niin jätin asian sikseen.

Kokonaisvaikutus 8,5
Tuomarin mukaan turhaa ennakointia (indeed), mutta koira osaa liikkeet. Hiomisella onnais.

Kumpa toi hyppy onnistuis, niin menis jo paljon paremmin. Mä olen sekoittanut liikkeitä enkä aina edes pyytänyt sivulle etc juuri sen takia, että toi ennakoi niin järkyttävästi, mutta tää ennakoinnin poisto tarvitsee enemmän aikaa, eiköhän se sitten siitä.

ALO2 123/160p.

Sagur pestiin tänään. Linda (Nita&Noomi) tuli meille visiitille Nitan kanssa ja ajateltiin kokeilla uusia koiranturkinhoitotököttejä Saguriin. Sagur siis pestiin, föönattiin ja leikattiin pahat takut pois (niitä oli kaksi säärihapsujen syövereissä).

Kaiken sen karvan alta löytyy oikeasti pieni mies.

Puunauksen jälkeen sit alkoi leffojen kattominen, Nita keskellä kummankin sylissä, Sagur oikealla puolella mun vieressä ja Spidi kissa odotti käsinojan päällä Sagurin vieressä kärsivällisesti, kunnes Sagur häipyi. Sitten oli kissa sylissä ja Nitan jalat sylissä. Olipahan lämmin, eikä leffa enää pelottanut :D

Sunnuntaina sitten möllit. Jännittää todella paljon!

Mä vasta nyt huomasin, että Sagurin hakuvideo on laitettu nettiin :----D ja toi on ilmeisesti ollut jo pari kuukautta tuolla (kyllä olen kovin tarkkaavainen). Mutta tosiaan treenivideota päivältä 17.10.2010!
Tämä oli ihan ensimmäisiä haukkukertoja, joten haukkuminen tuossa vielä vähän vaiheessa. Todella kiva katsoa, oli todella kivat treenit! Kuten huomaa olin itse vielä tuossa vaiheessa niin pihalla, etten osannut ilman ohjeistusta liikkua oikein mihinkään :---D harjoittelemalla oppii!
Kuten huomaa, niin collieni on omapäinen. Välillä se oli "Ähähähää jeee metsäääää, lol mä mitään ihmisii jaksa etsiä" ja veteli ihan miten sattuu ympäriinsä. Hyvin tekee silloin kun viitsii keskittyä, mutta onneksi se huitelu on nyt vähentynyt. Toka vika maalimies oli siis pupu, eli näkyvillä ja kun annetaan lähetyskäsky niin lähtee juoksemaan.

Mennäänpäs vaikka järjestyksessä.
Oltiin silloin joskus kesällä Lindalla ja koirat pääsi juoksemaan metsään. Löytyi kiva peltomainen paikka ja sen jälkeen jatkettiin pimeähkössä metsässä, kunnes löytyi aika kiva viheriöalue, missä oli järjettömästi vihreää ruohoa ja muutenkin oli tasaista. Jännän siitä teki se, kun tie jatkui järkyttävän pitkälle jyrkkänä ylämäkenä. Kuvamateriaalia siis siitä. Näitä katsoessa tulee kesää ihan kunnolla ikävä. Täältä löytyy lisää kuvia. Kaikkien kuvien Linda T.






Lauantaina menimme katsomaan Sagurin ja Ihaan reilu 4vk vanhoja pentuja. Aluksi suunnitelmat olivat aivan muut, mutta nyt järkkääntyi hyvin silleen, että äitikin pääsi mukaan. Olin lauantaina helsinki winnerissä alle tunnin (niin myöhää, ei tarvinnut enää maksaa sisään) ja sit mentiinkin Maaritille päin.
Pennut olivat aivan ihania! Väsyivät aika nopeasti touhuamiseen, mutta pienen tauon jälkeen olivat taas menossa. Otin vuorollaan syliin varmasti jokaisen ja moneen kertaan. Kaikki olivat sellaisia persoonia, ettei voinut olla ihastumatta. Pari niistä nuoli mun kasvoja ja käsiä pienillä kielillään. Ne kanssa nukahti syliin todella nopeasti tai vähintäänkin olivat sammumaisillaan. Silmät hädintuskin pysyi enää auki ja alkoi haukotuttamaan, seuraava näky sen jälkeen oli tyytyväinen ja rauhallinen katse. Vitsi mä tykkäsin :---D olisin voinut varmaan pidellä niitä sylissä useita tunteja. En ole aikaisemmin nähnyt noin nuoria otuksia, on niin vaikea uskoa, että joka ikinen collie on joskus ollut samanlainen. Leikin myös niiden kanssa, kovasti tykkäsivät jahdata kättä ja osa innostui huitomaankin mua. Kaks terroria kutitteli mua jalkapohjasta aina kuin mahdollista.
Kuvia en ottanut, mutta tänään tuli kuvia lapsukaisista, hieman yli 4vka täyttäneet.
Kaikkien kuvien Maarit K ja täältä löytyy lisää


painin makua


Marssiminen on kivaa.


Ilmeisesti suuressa suosiossa oleva lelu.

"..."

"Ei me tuolla mitään tehty 8)"

Sunnuntaina aamulla menin Voittaja 2010 tapahtumaan. Kävelin, kun ratikat toimii aina niin kivasti.. mut tosiaan colliet mulla menikin aikalailla ohi, vaikka mun piti niitä tulla katsomaan. Melkein koko päivän hengailin Lindan (Nita&Noomi) ja Katin (Kiana) kanssa. Kävästiin syömässä hesessä ja kierreltiin kauppoja. Mulla oli reilu 50€, josta on enää jäljellä muutama hassu sentti.
Todella kivaa tavaraa kyllä messarissa tänä(kin) vuonna. Mua harmitti niin paljon, ettei rahaa riittänyt paidan painatukseen. Olisi voinut saada jonkun törkeän upean näköisen mustan hupparin haluamallaan kuvalla. No mut ens vuonna! Yllättävän nopeasti kuitenkin rahaa paloi.
Tämän vuoden saaliina koiran nukkumamatto, karsta, pari lelua, nahkahihna ja -panta.

Meillä oli tosiaan ne hakutreenit sunnuntaina. Maastossa talsittiin. Kamera jäi himaan, muttei niissä treeneissä olisi muutenkaan pystynyt kuvaamaan :---D lumimäärä ja lumisade oli niin rankka. Mut ei se mitään! Ehkä vielä joskus.

Maanantaina (6.12) eli Itsenäisyyspäivänä mentiin Sagurin kanssa Herttoniemeen tapaamaan Heka seropia ja Ninaa. Aluks pelkäsin kuollakseni, etten koskaan saapuisi perille kun noi julkiset jummaa muutenkin + on pyhäpäivä, mut yllättävän hyvin kaikki kulki!
Mentiin Herttoniemen jonnekin ihme metsään ja päästettiin koirat vapaiksi. Käveltiin sellasella seudulla, et pysty pitämään vapaana ilman et kukaan nalkuttaa. Kuljettiin jotain pikkutietä, jollon Sagur vaan haisteli jotain omiaan ja juoksenteli 50m sätellä ihan fiiliksissä, kun oli täysin uusi paikka ja sai tutkia aivan vapaasti.

On siistii kun on lunta.


Valittaa Hekalle kun hän ei saa häntä kiinni.


Ja sit se kyl lopulta sai (kai ny ku Heka pysähty).


Lumisukelluksesta tullut piirto.


Kävi mun luona ja sit lähti ahnaasti Ninan perään.


Sit se totes et ei jeesus kun on KUUMA!


Mut sit sitä taas mentiin!

Heka veteli keppejä sieltä täältä ja vaati leikkimään :D. Sit päästiin sellaselle pläntille, jonne sit "leiriydyttiin" hetkeks silleen, et koirat pystyy leikkimään. Heka juoksi karkuun ja Sagur juoksi perässä. Välissä oli pari puuta ja sitä sit ravas ympäri. Saguria rupes potuttamaan kissa hiiri leikki ja rupes huutamaan Hekalle. Jätkä vaan nauro takasin. Sit Sagur tuli surkeena mun jalkojen juureen ja katto mua silleen et "yhyyyyyyyyyyyy äiti" ilmellä mut nopeesti ampas sit takas perään.


Siinä jossain välissä innostu sit kaivamaan ja Sagur aloitti lumileikkinsä. Heitteli ja hautasi päätään lumeen, jonka jälkeen sit nosti lunta ilmaan ja nappaili niitä suullaan. Tiputtelin sille vähän lunta, mistä se sit innostu mielettömästi. Lumialloja en viitti heittää, kun niissä voi käydä pahasti.


Jatkettiin sit lenkkiä, samaa riekkumista, paitsi et nyt Sagur juoksenteli 60m päässä ja sit juoksi täysiä takas mun luokse, jonka jälkeen ampas sit takas kuudenkymmenen metrin päähän. Kyl se sit väsy ja löntysteli tasasta vauhtia. Sen jälkeen käännytiin jonnekin aktiivisemmalle tielle ja laitoin koiran kiinni, otettiin sopivassa kohdassa posekuvat molemmista. Siellä pyrytti kyllä niin hulluna, että oli miltein mahdotonta saada todella selkeää. Sagurin karvanlähtö jatkuu vielä, mutta on jo hieman luonut itselleen lisää.

Jees, ryhdikkäältä näyttää, vielä kun oppisin asettelemaan jalat kunnolla, niin ei olisi niin venytetyn näköinen.

Oli hurjan kiva päivä. Täältä löytyy lisää kuvia. Kaikkien kuvien Nina H.

Ei enää hukuta loskaan tai liukastella, vaan maassa on ihanaa lunta. Otin pientä videota Sagurin lumileikeistä. Heittelin sille keppiä ja aika fiiliksissä sitä haki.


Mut tosiaan joskus olin maininnut, että olen opettanut Sagurin juoksemaan sählymaalin ympäri. Nyt se osaa myös toiseen suuntaan. Se on muutenkin oppinut irtoamaan ja katsomaan mun ohjausta tarkemmin, joka toivottavasti sit helpottais agissa. Jos ei, niin on tää kyl hauskaa näinkin, et ei siinä mitään. Yllytin sitä myös kaivamaan hokemalla "missä myyrä". Se on koirakaveriltaan Tinkalta oppinut ton kaivamisen aina kun joku sanoo sanan myyrä. Kuten huomaa, Sagur oli niin tohkeissaan lumesta, että samalla yritti syödä lunta kun juoksi. Lopputuloksena hieman sekopäistä pomppimista, mutta pääasia että oli kivaa. Jos joku ihmettelee kieltoa tuolla välissä, niin se johtuu siitä, että Sagur ajatteli kusta tuohon maaliin niin piti kieltää.


Sitten viime viikkoisesta möllitokosta perusasento kuva (tietääkseni kuvassa odottelemme että tuomari tulee arvioimaan luoksepäästävyyttä). Kiitoksia kovasti Nooralle kuvasta (:

Tänään meillä oli ekat möllit!
Aamu alkoi todella huonosti. Meikä nukkui pommiin ja heräsi siihen kun kännykkä soi. Oltiin sovittu Riitan (Nanni&Fiilis) että mentäis samaa matkaa. En todellakaan halunnu myöhästyä, koska se saisi mahdollisesti myös heidät myöhästymään + en ikinä itse löytäisi perille.

Jännitys oli ihan hullu, yritin rauhoittua, jotta se ei tarttuisi koiraan. Otettiin vähän kontaktia ja aivan pienen pieni seuraamispätkä takahuoneessa. Mölli oli sisällä Tiltun koirakoulussa. Lattiat oli peitetty matoissa ja mä niin toivoin, että toi unohtais kokonaan hajut ja keskittyis muhun, ei olla pahemmin päästy treenaamaan sellaisiin paikkoihin, joissa alustana olisi ollut joku muu kuin nurmi/hiekka.
Noora (Aake&Apri) tuli kuvailemaan ja tsemppaamaan. Keskusteltiin siellä takahuoneessa jonkin aikaa. Meidät sit kutsuttiin luoksepäästävyyteen ja paikallamakuuseen. Luoksepäästävyydessä oli koko luokka (9 koiraa) samaan aikaan, paikalla makuu jaettiin kahteen ryhmään. Meidän ryhmä oli jälkimmäinen ja meitä oli siinä 4.

Luoksepäästävyys meni hyvin. Pysyi sivulla, antoi tuomarin koskea ei liikahtanut. Heilautti vähän häntää that's it.
Paikalla makuu ½min tää mua pelotti niin hirveesti. Paikalla makuu meni viimeksi Ojangossa koirankannoksi. Lähti useasti Heidiä moikkaamaan ja pari kertaa Terraakin, vaikka olin lähellä. Annoin käskyn, se meni maahan, mutta nousi takaisin perusasentoon, annoin uuden käskyn meni maahan. Sanoin vielä paikka ja lähdin kävelemään n. 5m päähän (6-7m?). Pysyi hyvin, ei edes aikonut lähteä. Saatiin lupa palata koiran luokse ja sitten se ennakoi. Se tiesi tekevänsä väärin, joten syöksyi takaisin maahan, ja annoin sille sitten käskyn perusasentoon.
Seuraaminen kytkettynä parani ensimmäisen pysähdyksen jälkeen. En tiedä mikä sillä oli, muttei ottanut alussa kontaktia ollenkaan. Mulla alkoi iskemään paniikki, että tästäkö se alamäki alkaa. Käännyttiin vasemmalle ja liike seis. Tiesin, että nyt täytyy saada vire nousemaan tai ei tule yhtään mitään, oli tolla tietenkin vähän paha olokin, kun ripulissa on ollut tämän ja eilisen päivän, mutta silti. Kehuin sitä pirtsakalla äänellä ja se heräs. Sitten alkoi menemään jo paremmin. Käännös oikeaan oli vaikea, koska tilaa oli niin vähän ja se meni todella ahtaaksi. Pelkäsin törmääväni siihen peiliin, siitä tulikin sitten täysikäännös ja liike loppui.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä oli tosi jees. Koira meni maahan nopeasti ja jäi siihen, eikä ennakoinnut maahanmenoa tai sivulle nousua. Puolikas piste meni turhan voimakkaasta käsiliikkeestä.
Luoksetulo oli jees. Jäi odottamaan nätisti, tuli hyvin eteen ja rivakasti sivulle, mutta se vauhti oli turhan hidas. Yleensä sitä vauhtia riittää, joten se hieman hämmästytti. Puolikas lähti siitä, kun vauhti ei ollut niin nopea kuin olisi voinut olla.
Seisominen seuraamisen yhteydessä jännitti minua hirveästi. Ei olla sitä hirveästi treenattu ja ollaan siinä todella alussa. Seuraaminen meni hyvin ja jäi seisomaan käskyn saatuaan. Mulla on siinä vielä se käden jättö taakse, koska se ei osaa sitä ilman vielä, niin siitä meni puoli pistettä. Ei kuitenkaan haittaa, jos en olisi sitä tehnyt, niin tuskin olisi jäänyt kunnolla. Tähän olen todella tyytyväinen (:
Estehyppy ei mennyt hyvin. Sagur osaa periaatteessa hypätä sen itse, mutta en ollut varma tekeekö se sen, koska ollaan kuitenkin vain kaksi tai kolme kertaa tätä harjoiteltu, eikä ole oikein hanskassa tämä liike. Toinen vaihtoehto oli se, että ohjaaja kävelee vieressä ja käskee koiran hyppäämään. Ajattelin pelata varman päälle, joten otin jälkimmäisen. Este oli todella matala, minulta kysyttiin haluanko korkeammalle ja sanoin että ei. Olisi pitänyt sanoa kyllä. Meni siitä ohi. Nollille se. En kuitenkaan halunnut jättää sitä siihen, joten otettiin se Ässän kanssa uusiksi ja kyllä se sen lopulta hyppäsi.

En tiedä sijaamme. Kokonaisuudessaan tosi kiva ekoiksi mölleiksi ja oli tosi mukavaa. Mulla ei ole aikaisempia kokemuksia minkäänlaisista kisoista, joten tämä oli todella jännittävä kokemus ja eiköhän me mölleihin vielä mennä uudelleen. Olen koirasta ylpeä ja hienosti teki (: treeniä lisää, niin ehkä uskalletaan palkattomaan mölliluokkaan joskus. Tässä möllissä sai palkata namilla ja/tai lelulla liikkeen päätyttyä, ei sen aikana. Vapaana otettiin kaikki muut liikkeet paitsi seuraaminen kytkettynä ja luoksepäästävyys.

Kertoimet olivat erikoiset, eivät noudattaneet sitä normaalia kaavaa, mutta ei ihmekään kun liikkeitä puuttui ja kyseessä oli mölli. Suurin pistemäärä mitä voi saada on 160. Me saimme 128,5/160p, eli ykköstuloksen. Laskettiin nuo kertoimet möllin jälkeen oikeilla kertoimilla ja tulos olisi ollut 160,5/200p. ottakaa huomioon, että vapaana seuruuta ei ollut ja laitoimme sen kohdalle tuossa laskussa saman arvosanan kuin kytkettynä seuruussa.

Tässä pisteet osa-alueittain
Luoksepäästävyys --- 10
Paikalla makaaminen ½ min --- 10
Seuraaminen kytkettynä --- 7
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä --- 9,5
Luoksetulo - 9,5
Seisominen seuraamisen yhteydessä --- 9.5
Estehyppy --- 0
Kokonaisvaikutus --- 8

128,5/160p 1.tulos

Sagurin ensimmäinen pentue syntyi eilen yöllä! Mahtavat 7 pentua on nyt maailmalla ja asustavat Maaritilla Black Sara'sissa ylpeän Ihaa-äitin kera.
Syntyi 4 narttua ja 3 urosta. 2 blue merle narttua, 2 tricolor narttua ja 3 blue merle urosta. Täältä löytyy jotain tietoa ja sinne päivitän jatkossa lisää sitä mukaa kun lisäinfoa tulee (:

Tänään Sagur meni eläinlääkäriin sinne hampaanpoistoon. Samalla putsattiin jälleen hammaskivet, koska se edellinen eläinlääkäri putsasi niin hemmetin huonosti ne, että siellä oli takahampaissa vaikka kuinka paljon. Takahampaiden sisäpuolelta ei kuitenkaan pysty niitä itse pois ottamaan. Hampaat on kuitenkin nyt kunnossa. Vaurioitunut hammas on irrotettu ja kaikki on kutakuinkin hyvin. Lähti SKL:ään kirje ja odotellaan hyväksyntää.
Sagur tällä hetkellä nukkuu pedissään olkkarissa. Se hetken yritti jotain säätää, en tiennyt ettikö se kissaa. Spidi tuli nopeasti katsomaan Saguria ja tämä sitten rauhoittui ja pisti maaten. Huojui seistessään hieman ja näyttää muutenkin ihan jurriselta. Tota on aika kamala katsoa, mutta onneksi se on pian jo sitten parempi :)

Eilen Heidi tuli hakemaan meitä ja heidän kautta sitten ajettiin. Napattiin Terra ja lähdettiin kohti tuntematonta pimeyttä. Treenipaikka oli tällä kertaa jossain metsässä parkkipaikalla, siitä lähti mäki ylöspäin, jossa on lamppuja, niin näki vähän minne kävelee.
Matkalla tällä kertaa osui silmiin peura, joka loikki tien yli. Luojan kiitos on keksitty pitkät valot. Aluksi katoin että joltain on karannut koira, mutta peurahan se olikin :D nyt on bongattu hirvi ja peura, toivottavasti eteen ei osu mitään sen extremempää.

Treenit menivät todella hyvin. Sagur meni ekaksi. Vuorossa oli tosiaan ilmaisua, joten maalimiehet eivät menneet hirveän kauas. Sagur haukkui hyvin ja se oli todella vauhdikas! Viime tai sitä edellisessä treenissä sitä rupes kyllästyttämään, tiesi mitä pitää tehdä, mutta lähti laiskasti. Nyt se teki todella innoissaan. Haukkui jo pieniä sarjoja, ensi kerralla vaaditaan varmaan useampaa haukkua ennen palkkausta. Tähän asti on riittänyt yksi haukku, vaikka se usein haukkuu monta kertaa. Piiloja oli puiden lisäksi puutalon kulma ja pusikko kallioiden päällä. Muutama maalimies haettiin ja sen jälkeen sen kanssa leikittiin sukalla. Leikki älyttömän hyvin. Veti sitä tosissaan ja sitten jossain välissä lähti juoksemaan sitten ympäriinsä. Kutsuin luokse ja laitoin sen autoon.
Olin maalimiehenä kaikille muille paitsi Terralle. Oli jälleen erittäin antoisaa ja älyttömän kivaa. Kaikkien kanssa sain leikkiä lopuksi, mikä oli todella kivaa. En mä tiedä mikä siinä leikkimisessä on niin hienoa :D, tulee aina niin iloinen fiilis, kun näkee miten se koirakin nauttii. Brandyn kanssa oli varsin kiva leikkiä, kun se kanitti sitä lelua ihan tosissaan.



Tänään menin Lindalle (Nita&Noomi). Aateltiin ottaa kuvia Sagurista. Puunattiin sitä hieman ja trimmailtiin ne järkyttävät lumikengät + korvatupsut. Mentiin ulos kolmikon kanssa läheiselle kentälle. Sagurin seisottaminen on parantunut, on paljon helpompi korjata asentoa, kun toinen on sanomassa mitä pitää korjata. Sagur on ottanut ryhtiä ja nyt aletaan treenaamaan sitä naksuttimella. Se seistessä välillä nojaa taakse, jolloin etuosa näyttää hirveän voimattomalta ja yleisvaikutelma aika hajanaiselta. Sitten kun se ottaa kunnolla asennon, niin se on todella tasapainoisen ja voimakkaan näköinen. Vaikka onkin nyt pudottanut lokakuun alussa kaikki karvansa. Kamerasta kuitenkin loppui akku varmaan puolessa minuutissa, kun lataus oli unohtunut. Linda sai otettua pari posetuskuvaa.
Ensi viikolla tai sitä seuraavalla ajattelin mennä Malminkartanoon näyttelytreenaamaan. Siellä on taitavia henkilöitä ohjaamassa ja tarvitsen kipeästi ohjeita, kun ei aina tuo esittäminen luonnistu. Toivottavasti olisi silloin hyvin aikaa, että pääsisi.

Treenattiin vielä hieman tokoa Sagurin kanssa. Nita ja Noomi olivat sidottuna maalin tolppaan ja otettiin Sagurin kanssa paikallamakuuta siinä vieressä. Hienosti pysyi, paljon paremmin kuin Ojangossa. Otettiin seuraamista ja liikkeestä jääviä. Liikkeestä seisominen aloitettiin kokonaan alusta. Liikkeestä maahanmeno meni todella hyvin. Nopea ja suora. Pysyi hyvin maassa eikä ennakoinnut ollenkaan. Olen huomannut, että useat käyttävät liikkeestä mahanmenossa jännää ääntä. se on vähän niinkuin "maaHAN". Se oikeasti toimii paljon paremmin kuin "maa" koska siinä se on usein jäänyt istumaan. Sitä "han" loppua ei huudeta, vaan sanotaan astetta kimeämmällä äänellä. Se maa sana on jotenkin niin pitkä, kun ne a-kirjaimet jatkuvat ikuisuuksiin. Nyt kun sanotaan terävästi tuo loppu, niin tapahtuu heti ja nopeasti. Seuraamisessa käännöksiä hion nyt terävimmäksi ja imutin maalia ympäri. Pitäisi päästä joskus imuttamaan parkkikselle, niin voisi parkkiruutuja pitkin vedellä. Auttaa kovasti tiukkojen käännöksien muodostamiseen. Sitten leikittiin sukalla ja Sakella oli oikein kivaa. Linda treenasi omat koiransa ja palattiin takaisin sisälle.

Sagur pusutteli Noomia ja noomi pusutteli takaisin. Sagur pusutteli myös Nitaa, mutta se ei ollut niin innoissaan. Onnellisena oli mun sylissä. Noomi toi myös tennispalloa välillä Sagurille, muttei tainut ukko oikein tajuta, että Noomi haluaa leikkiä. Se katsoi Noomia häntä heiluen ja pusutteli taas. Nopeasti kolmikko kuitenkin nukahti. Loppu päivä menikin sitten Fergusonia kattellessa ja krypoja tehdessä.

Kolmen kopla

Heidin ja Terran kanssa mentiin HSKH:n kentille treenailemaan agia ja tokoa. Toko meni aika jäisesti, mutta toistoja toistoja. Agi meni tosi jeessisti, hurjasti on tullut enemmän vauhtia!

Ensiksi otettiin tokoa ja siinä ekaksi otettiin paikalla makuu.
Sagur pysyi todella lyhyitä aikoja. Palkkasin sitä usein ja liikuin sen ympärillä. Aina kun se lähti paikaltaan niin noukkasin sen kainaloon ja asettelin sen takaisin siihen asentoon. Koira oli todella innoissaan ja halusi hirveästi tehdä kaikkea. Jossain välissä se juoksi Heidin luokse himmeetä vauhtia ja jäi siihen kiehnäämään. Kainaloon, omalle paikalle, asetetaan makuu asentoon, annetaan käsky ja poistutaan. Tätä saikin toistaa. Ei mennyt hirveen herkästi perille tämä. Sen ilme oli tosin näkemisen arvoinen. Korvat lurpsahtivat ja häntä heilui vienosti, naamalla oli niin hämmentynyt ilme :D. Lopulta se sit juurtu siihen maahan kiinni, ei tainnu enää nouseminen houkutella, kun mamma tulee ja kaappaa.
Otettiin seuruuta, ne menee ihan hyvin. Mua ärsytti se, miten kierroksilla se kävi. Ei se ole muualla kuin tuolla ojangossa huutanut tuohon malliin ja ollut noin vaikea. Käännökset olivat karmaisevat, veti kaameet lenkit. Pitäis huomenna tehdä paljon käännösharjoituksia ja vahvistaa imuttamalla, niin saisi terävät ja nopeat käännökset.
Luoksetulossa varasti, sit kannoin koiran takaisin ja sit tehtiin uusiksi, tuli hyvin, vinotti eteen, niin korjasin.
Liikkeestä jäävät ei toimi, takapakkia mennään tässä. Tehdään ne nyt eri tavalla ja sit menee varmasti paremmin, kun mennään askel taaksepäin, niin lopulta pääsee monta askelta eteenpäin. Iltalenkillä vielä noita harjoiteltiin ja nyt sit pieniä pätkiä harjoitellaan usein, niin eiköhän sit nekin ala muuttumaan sulavammaksi.
Tokohyppyä harjoiteltiin pitkästä aikaa, se meni ihan kivasti ja koira hokasi selkeästikin mitä pitää tehdä. Kovasti on porukka väsäillyt pahvisia, niin mäkin voisin jonkun pahvisen väsätä, niin pystyis treenaamaan muuallakin kuin varsinaisilla treenikentillä.

Sitten loppuun agia. Sagur oli niin innoissaan siitä ja veteli itsekseen putkea ja jäi tuijottamaan minua että "hä eikö me nyt sit mennä seuraaville esteille?". Paikalla pysyy alussa hyvin ja hienosti se radanpätkä meni. Takakierto kusi, huomasin videolla, että ohjasin sen niin epämääräisesti siinä (olin liikaa reunassa), ettei mikään ihmekkään, että koira veti siitä mun vasemmalta puolelta koko ajan :D vielä tekniikka hukassa, mutta treenaamalla sekin. Valssaaminen oli ekan ratakerran ihan hukassa, mutta sitten mä taas muistin sen ja alkoi muodostumaan.
Vauhti oli paljon suurempi, Sagurilla oli myös suhteellisen korkealla ne rimat, ei sillä ole aikaisemmin niin ollut, joten se toi koiralle hieman haastetta. Äärettömän hyvin teki kaikki kerrat viimeistä lukuunottamatta, jolloin se sitten syystä tai toisesta rupesi seuraamaan minua, eikä enää irronnut. Mun pitäisi ens kerralla pitää parempi huoli siitä, etten tee liikaa. Meni niin hyvin ja koira jaksoi vielä joten ajateltiin, että vielä kerran ja sit saa riittää :D hyvinhän se meni kahta vikaa estettä (aitaa) lukuunottamatta jollon se juoksi niiden ohi, vaikka aikaisemmin veti ne. Loppuun asti ohjasin, mut ei siinä tosiaan mitään. Kai sitä rupes kyllästyttämään tai jotakin. Tosi mahtavasti teki kyllä muuten, en voisi tyytyväisempi olla. A-esteellä se otti hyvin kontaktin. Ekaa kertaa kokeiltiin rengasta. Aluksi ihan pelkkää rengasta, teki tosi hyvin, otettiin putkelta renkaalle ja hyppäsi välistä vaikka se nami olisi miten ollut. Tukittiin renkaan sivut, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hypätä läpi. Tosi hienosti kyllä meni!

Tässä vielä treenivideo siitä viimeisestä radanpätkästä (: sopii liberty bell march jotenkin niin hyvin tuonne taustalle, leikkasin musiikin vahingossa liian aikaisin, niin jäi vähän vajaaksi, mutta mitäs pienistä.

Eilen Nina tuli Heka seropinsa kanssa meille. Kävästiin läheisessä metsässä päästämässä hiukan höyryjä ulos. Olen nähnyt viimeksi Hekan tämän ollessa about 4 tai 5 kuukautta. Nyt jätkä on melkein vuoden ja on kasvanut niin älyttömästi :D. Sagur oli erittäin kiinnostunut aluksi nuorukaisesta, mutta kun koirat pääsivät metsään vapaaksi S teki omia juttujaan. Nina yritti kuvailla koirien ravailua, mutta metsän syvyyksissä oli niin pimeää, ettei oikein onnistunut. Aikamme puskissa lymyilimme ja ajattelimme mennä treenaamaan Mansikkamäen kentälle, koska siellä on niin tasaista.

Ajattelin harjoitella hieman liikkeistä jääviä. Liikkeestä maahanmeno on ollut vahvin liikkeemme, mutta nyt se jättää takamuksensa pystyyn. Jää sellaiseen kumartamis/"leikkiinkutsu" asentoon. Otetaan tässä nyt hieman takapakkia, että saadaan se taas nopeaksi ja oikeanlaiseksi. Sen sijaan liikkeestä seisominen alkaa muodostumaan erittäin hyvin. Ei lähde hiipimään ja jää hyvin seisomaan. En ole toistaiseksi tehnyt vielä niin, että palaisin koiran luokse, vaan palkkaan sen heittämällä pallon sen selän yli tai jonnekin muualle, niin lopettaa sen ennakoinnin.


Sagur huutaa mulle koska mulla on pallo ja sillä ei.


Kun koira lopetti komentelemisen tarjosin palloa. Maaninen, mutta tyytyväinen ilme.


Luoksetulo, menin vain 15m päähän ja kutsuin koiran. Vauhtia riitti ja tulee eteen suoremmin.



Seuraaminen menee vapaana paremmin kuin hihnassa, joten treenattiin pitkälti seuraamista hihnassa. Takapäätä pitää treenata enemmän. Käännökset hyvät, mutta täysikäännös täytyisi olla nopeampi. Ihan hienosti pysyi paikallaan ja piti kontaktia yllä. Kädet pysyi mullakin luonnollisena, joka on aika saavutus, kun yleensä mulla on ne aika jäykkänä sivuilla :D. Katseenikin on nyt pois koirasta. Seuraamiset alkavat näyttämään hyviltä.


Liikkeestä maahanmeno onnistui kerran hyvin parin toiston jälkeen ja siihen lopetettiin.

Sit viel vähän leikittiin palloilla ja sellaista. Treenin päätteeksi vedimme vielä lenkin. Oli hurjan kivaa, kiitoksia paljon Ninalle ja Hekalle mahtavasta lenkkiseurasta.

Kaikkien kuvien Nina H. Lisää kuvia kuvagalleriassamme

Sagur täyttää tänään 6 vuotta! Onnea paljon myös Fantazija W-pentueen muille koirille!


♥

Suunnitelmissa riekkumista ja hyvää safkaa.

Tänään oli aamulla ilmaisutreenit. Paikalla oli vetäjän kolme bortsua, joista kaksi osallistuivat. Heidi oli Terran kanssa ja Tarja belggari Zorin kanssa.

Sagur otettiin ekana. Kaks ekaa pistoa oli tosi hyvät, Ässältä vaaditaan jo vähän enemmän, nyt se joutuu haukkumaan useemmin kun kerran, että palkka tulee. Hienosti se meni maalimiehien luokse ja haukkui. Kahden piston jälkeen se sit keksikin, et on paaaaaljon mukavampaa hengailla pitkin mettiä, kun ettiä jotain tylsiä ihmisiä jostain tylsästä metsästä, koska tylsä Rebecca sanoo niin. Se tiesi mitä pitää tehdä, muttei tehnyt. Hain sen sitten sieltä jostain pusikosta haistelemasta ja lähetin uusiksi. Se ei ottanut askeltakaan mihinkään suuntaan. Olin hölmistynyt. Otettiin sitten keskilinjalta pari askelta maalimiestä kohti ja lähetin, sitten se meni sinne. Koska koirasta ilmeisesti rutiininomainen satunnainen haukkuminen on niin tylsää, niin otettiin niin, että maalimies on ihan keskiviivan tuntumassa ja kun annan koiralle "ukko" käskyn, niin maalimies lähtee juoksuun ja koira sitten lähtee tätä jahtaamaan, kunnes huudetaan maahan, jolloin maalimies menee kyykkyyn ja palkkaa koiran. Tämä nostatti Saguria ja siihen sitten lopetettiin, jäi hyvä maku koiralle suuhun.

Maalimiehenä olin sitten kaikille muille koirille, paitsi Terralle ja omalleni, kivaa kyllä oli, vaikka mulla kai oli huono floo, kun jotenkin hajamielinen olin sen liikkumisen suhteen, mutta ens kerralla sitten paremmin (:

Eilen olin töissä BH-kokeessa ja voipi olla, että ehkä mekin joskus (lue: 1-2 vuoden päästä) mennään, mikäli on hommat hanskassa.

Tänään tosiaan oli hakua. Siirsimme aamuun, kun arki-iltaisin on niin järjettömän pimeää ja viikonloppupäivisin kaikki on metässä samoilemassa koirineen ja ilman. Olin vähän tokkurainen, en ole hirveän pirteä aamuisin :D.
Toimin maalimiehenä kolmelle koiralle. Pari koiraa ilmaisi ihan kiintorullalla ja pari jäi palkattavaksi maalimiehen luokse, kunnes ohjaaja ehtii paikalle. Leluilla palkkaaminen on mun mielestä äyttömän kivaa. Etenkin nuoren bcn Taran palkkaaminen on todella mukavaa, kun se on niin pirteä ja iloinen.

Sagurin kanssa oltiin viimeisiä. Otin sen autosta ja se oli selkeästikin erittäin lennokkaalla päällä.

Se ei tainnut heti taas tajuta mitä me ollaan tekemässä ja miksi sillä on oranssi liivi päällä. Lähetin sen suurta kiveä kohti, minkä takana odotteli maalimies. Juoksi vähän sinne päin, jäi johonkin hajuun ja sitten ampaisi kiven ohi. Pian se löysi sen maalimiehen, mutta juoksi sitten takaisin mun luokse. Osoitin lähetysasennossa kiveä ja katsoin kiven suuntaan. Se taas juoksi vähän sinne päin, mutta ei kuitenkaan kivelle. Jossain välissä otettiin sitten 5 metriä lähemmäksi (maalimies oli 30 m päässä). Lähetin koiran uusiksi ja sitten se meni maalimiehen luokse. Sagur palkataan yleensä nameilla, mutta leluilla kannattaa aina kokeilla.
Maalimies sai Sagurin leikkimään hienosti! Poika ei pahemmin tuntemattomien kanssa leiki (kys maalimies oli Ässälle uusi) joten se, että se pinkoi lapasen perässä ja repi niitä kunnolla oli suuri saavutus. Palattiin keskilinjalle ja sieltä lähetettiin toisen maalimiehen luokse. Sen kanssa se ei innostunut leikkimään ja juoksi sen ohi useasti ja välillä taas palasi minun luokseni. Namit otettiin käyttöö ja sitten se haki sen maalimiehen ja jäi sinne, kunnes pääsin sen luokse. Palattiin taas keskilinjalle ja lähetin koiran seuraavan maalimiehen luokse, meni jo vähän paremmin. Maalimies yritti leikittää, muttei innostunut leikkimään hänenkään kanssa, joten suosiolla sitten nameihin. Sama juttu ja sitten otettiin seuraava pisto suoraan nameilla, vaikka lapaset otettiin mukaan varmuuden vuoksi. Maalimies meni about 30m päähän ja piiloutui umpipiiloon. Heidi on Sagurille tuttu ja siksi paremmin siinä umpipiilosta suoriutuukin. Lähetin koiran ja S lähti juoksemaan jonnekin. Se oli sitä mieltä, että maalimies ei ole siellä päinkään minne koiran lähetin ja lähti etsimään ihan hasardipaikasta. Jossain välissä se kaarsi mun luokse ja lähti uusiksi. Juoksi aika vauhdilla maalimiehestä n 10 m taakse päin ja pysähtyi hetkeksi. Sai hajun ja seurasi sitä. Ei siinä kauaa mennytkään, kun Sakke löysi maalimiehen. Maalimies syötti loput namit ja leikki hiukan sen kanssa. Kytkin sen ja tepastelimme lähtöpaikkaan, tuohon pistoon oli hyvä lopettaa.

Heidi kokeili saako hän Sagurin haukkumaan. Tarkoitus tosiaan olisi, että S tulisi ilmaisemaan haukkumalla.
Heidi piteli namia Sagurin lähellä nyrkissä. Aluksi koira meni istumaan ja sitten alkoi "kaivamaan" käsiä. Tassulla tökki sitä nyrkkiä ja yritti hampailla vedellä niitä nameja sieltä nyrkistä, muttei niitä tullut. Jossain välissä se sit lopetti kaiken tekemisen hetkeksi ja tuijotti sitä nyrkkiä silleen jotenkin tosi neuvottomasti. Tökkiminen on kokeiltu, nyrkistä ei saa nameja oikeen yrittämällä, niin mitä pitäisi muka tehdä? No sitten se haukahti jotenkin pottuuntuneen kuulosena ja nami tuli. Se älysi todella nopeasti sen, että kun haukkuu, niin palkka tulee. Tätä tehtiin jonkun aikaa ja ihan lupaavalta toi vaikuttaa. Pikkuhiljaa sitten aletaan vaatimaan enemmän, mutta ei tietenkään vielä, kun ihan alussa ilmaiseminen on.

Huomenna meillä onkin sitten ilmaisutreenit. Mietin, että jos ottais kameran mukaan, jos jotain videoita/kuvia saisi.

Viime viikon maanantaina treenit menivät ihan hyvin, ensimmäistä kertaa S haki ukkoja metästä. Se ei aluksi jaksanut innostua ollenkaan. Maalimiehet olivat aika lähellä ja ukko ravas ohi niistä. No sitten laitettiin kauemmaksi, sillä Sagur ei ilmeisesti vaivaudu, mikäli maalimiehet ovat hirveän lähellä. Noh, sitten laitettiin kauemmaksi ja johan tuli vauhtia.

Tänään Sagur oli aika loppupäässä, mikä sopi ihan hyvin. Ei haitannut vaikka oli pimeää, S ei kuitenkaan "mörköjä" pelkää ja toimii ihan yhtä hyvin pimeällä kuin valoisalla. Toimin itse pariin otteeseen maalimiehenä, ennen kuin oli minun ja Sagurin vuoro. Pakko sanoa, että oikeasti nautin siitä!
No mutta niin, Sagur oli hyvässä vireessä tänään. Otin sen ulos autosta ja se tais jotenkin heti jo tietää, että kohta tehdään jotain kivaa. Eka maalimies syötti sitä hiukan ja hiipi ison kiven taakse. Otin lähetysasennon ja lähetin koiran. Se otti pari askelta ja jäi tuijottelemaan mun kättä. Istahti ja rupesi haukkumaan. Otin pari kertaa uusiksi, muttei jostain syystä vieläkään toiminut. Ei tainnut ymmärtää sittenkään mitä siltä halutaan. Kuiskin sille "ukko" sanaa ja astelimme lähemmäksi piilossa olevaa maalimiestä. Ja sitten taas hieman lähemmäksi. Sitten se löysi sen. Sai palkan ja menin koiran luokse. Annoin maalimiehen vielä hetken palkata, ennen kun kutsuin koiraa. Menimme takaisin keskilinjalle ja lähetin koiran. Nyt se tiesi mitä pitää tehdä ja lähti todella nopeasti pusikkoon etsimään ukkoa. Ei mennyt kauaa, kun se jo sen löysi. Maalimies oli varmaan reilu 15-20m päässä. Sama juttu ja sitten taas keskilinjalle. Siitä lähetin jonnekin pimeyteen Sagurin, jonkun aikaa kuului suhinaa ja sitten S löysikin. Se meni todella hyvin ja lopetimme siihen.

Tänään kävästiin Heidin & Terran kanssa liitelemässä.

Treenit menivät hyvin. Harjoittelimme takakiertoja ja saksalaisia. Saksalainen oli mulle ihan uus juttu, takakiertoa ollaan aikaisemminkin kokeiltu. Heidi näytti mulle hyvää esimerkkiä ja pääsin nopeasti jyvälle. Sagur pääsi vielä nopeemmin jyvälle ja teki radat hienosti!


Tuossa näkyy yksi niistä pienradoista, joita harjoittelimme (epäselvähkö, mutten parempaa saa tehtyä touch padilla). Näkyy aitaa, putkea ja A-estettä. Otettiin jälleen baby-A:lla, koska se on parempi tällä hetkellä. Sitten kun osaa kontaktit nopeasti, hyvin ja oikein, niin voisi lähteä sitten totuttelemaan isompaan.
Sagur kiihdytti putken kohdalla, muilla se ei vielä ole hirveän nopea. Ei tosin haittaa, nyt kun ollaan molemmat vielä niin kankeita agin suhteen, niin on helpompi lähteä ohjaamaan, kun koira ei viiletä salamannopeudella :D Sitten kun lähtee kunnolla rullaamaan, niin nopeuskin varmasti kasvaa.
Heidi näytti kanssa valssaamisen ja musta se vaikutti todella mahtavalta. Pari kertaa kokeilin ilman koiraa. Koiran kanssakin meni hyvin, vaikka taisin vetää itse turhan ison "kierroksen", Sagur älysi heti mitä pitää tehdä. Jossain vaiheessa mokasin ja koira pääsi kiertämään vähän hassusti. Jotenkin jäädyin ja ohjauksen takia sitten koirakin meni sekaisin. Teimme kanssa toisen radan Sagurille, missä sen piti tehdä takakierto, hypätä aita, hypätä toinen aita ja mennä U:ksi muotoiltuun putkeen ja palata minun luokseni (jäin seisomaan putken alkuun itse).

Takakierrot meni hyvin ja sen hypyn jälkeen tein sen saksalaisen, jossa taisinkin jossain vaiheessa mokata. Noh sitten tosiaan sen käännöksen jälkeen himmee hyppy toiselle aidalle ja siitä juoksu putkeen. Itse en putken kohdalla ns "juossut koiran kanssa" vaan jäin putken alkupäähän odottamaan. Tekniikkaa tuli siis kovasti lisää, oli todella kiva oppia uusia juttuja!

Terraakin sain kokeilla ja se oli kivaa. Tehtiin hiukan haastavampi rata, muttei kuitenkaan niin haastava, etten selviytyisi siitä ohjaamisesta. Vauhtia löytyy tytöstä niin julmetusti, sai ihan kunnolla juosta. Mikä oli kyllä jees, sillä itse urheilijana nautin spurttaamisesta (Terran kanssa tuli hiki!). Neitoa on huomattavasti helpompi ohjata, kun liikkeiden ei tarvitse olla niin järjettömän selkeät. Kunhan vaan vähän kättä heilutteli sinne minne halusi, niin se oli jo menossa. Aivan ihana :D
Joskus mekin sitten Sagurin kanssa!

Liitelyn jälkeen otettiin vähän tokoa. Sagurin kanssa otin pari jäävää ja pieniä seuraamispätkiä. Tokoa en viitsinyt kuitenkaan sen enempää treenata, joten sitten mentiin Ässän kanssa sivummalle ja tehtiin jotain mistä Ässä nauttii. Temppuja.
Kumartamista, pyörimistä, jalkojen välistä pujottelua, hyppäämistä käskystä, haukkumista käskystä, kiertää mut ympäri ja ympäri ja ympäri... Pojalla oli järjettömän hauskaa! Mietinki, että pitäis opettaa tolle jotain uusia temppuja, koska sillä nousee nopeesti vire, kun se esim kumartaa, pyörii ynn. Voisi etsiskellä jotain temppukirjoja ja temppujen opetteluohjeita netistä, niin olisi jotain uutta pientäkivaa.

Kiitoksia hurjasti jälleen Heidille mahtavasta seurasta :)!

Ensinäkin wou, tämä on minun 50 postaus tähän blogiin!

No mutta niin. Tänään käytiin Heidin ja Terran kanssa Ojangossa treenaamassa. Sagurin kanssa kokeiltiin taas kujakeppejä ja alkaa menemään jo paremmin! Viime viikolla Sagur aina jätti kepin välistä, mutta nyt sai kaikilla kolmella yrityksellä oikein. Vauhti on kanssa nopeampi. Sitten kun saadaan vauhdikkuutta, eikä tarvitse niin paljoo apuja, niin sitten vois jossain välissä kokeilla vaikeuttaa. Toistaiseksi tämä riittää oikein hyvin, turha sitä lähteä kiirehtimään.
Keppien lisäksi harjoittelimme pientä rataa, missä oli neljä aitaa ja putki. Kolme aitaa peräkkäin, sen jälkeen syöksy putkeen, pieni kurvi ja sitten viimeinen aita. Ekalla kerralla Sagur hyppäsi putkenkin yli :--D jotenkin oudosti leikkasi edestäni ja hyppäsi putken yli, kiersi putken ja lopulta syöksyi putken sisälle. Hienosti haki tällä kertaa niitä esteitä itse, eikä pyrkinyt olemaan minussa enää kiinni. Edistystä on tapahtunut, enkä voisi ylpeämpi olla. Mahtavat onnistumisen fiilikset oli kyllä.

Ojangossa alkoivat tunnit ja olimme sitten lähdössä pusikkoa päin harjoittelemaan paikallamakuuta. Nainen (jonka nimeä en nyt kuollaksenikaan muista..) kysyi mistä kennelistä Terra ja Sagur ovat ja sitten kerroimme. Siitä syttyi kiva keskustelu. Naisella on belgitervu ja kaksi collieta. Menimme sitten treenaamaan vapaalle tokokentälle ryhmä seuruuta ja muuta vastaavaa. Sagur teki aluksi erittäin hyvin, mutta oli kuitenkin erittäin väsynyt, enkä hirveäsi sen kanssa viitsinyt mitään ottaa, sillä motivaatiota en saanut enää nameilla enkä lelulla nostettua eikä koiraa enää kiinnostanut. Saimme kuitenkin aikaiseksi Sagurin kanssa pari onnistunutta seuraamispätkää, ennen kuin lahnaus alkoi. Liikkeestä maahanmeno oli kyllä koominen, hyvin meni maahan vauhdista joo, muttei mennyt kunnolla maahan, vaan jäi leikkiinkutsu asentoon. Korjailin sitä siinä ja yritettiin uudestaan, joka kerta sama juttu. Sitten tehtiin avuilla kerran niin että onnistui, sen jälkeen en kys. jäävää enää ottanut.


Tallaisella meninigillä Sagur vietti loppupäivän. Aika naatti.

Perjantaina kokeilemaan ensimmäistä kertaa hakua.
Kiva päästä katsomaan muiden pk-treenejä, kun en ole ennen nähnyt irlinä pk-actionia.

Sagurin hampaasta. Se käydään irrottamassa 14.9 eläinlääkärillä. Se on jossain leikissä satuttanut sen (tai aikaisemmassa tappelussa) ja siitä on juuri jotenkin kuollut ja siksi hammas on lähtenyt taipumaan eteen päin. Hammas on ollut normaali aikaisemmin, joten eläinlääkäriltä saamme sitten todistuksen siitä, että kyseessä ei ole purentavirhe taikka hammaspuutos, joten näyttelyihin pääsee sitten taas hyvillä mielin (: samalla putsataan Sagurin hampaat hammaskivestä, kun sitä on taas tullut lisää.

Menin kaverini Saanan kanssa mätsäriin, ystävällisesti saimme kyydin hänen isältään.
Noora handlasi Sagurin parikehässä ja hienosti niillä menikin! Saivat punaisen nauhan, parina oli berninpaimenkoira.
Koiria oli paljon ja punaisten kehiin oli vielä aikaa, joten ajattelimme hiukan kauempana ottaa vähän seuruuta ja perusasentoa. Kontakti pysyi hyvin ja seuruu oli kivaa, vähän edisti jossain pätkässä.

Punaisten kehään vein itse. Me karsiuduttiin ekassa karsinnassa pois. Hienosti Sagur kyllä meni! Oli kyllä kiva päivä ampiaisista huolimatta.

Kaikkien kuvien Saana P.

Ravasi intopinkeenä kehässä Nooran kanssa.

Ehkä järkyttävimmän näköstä perusasentoa ikinä.

Seuraamisen alussa jätätti puolella askeleella, mutta sai nopeasti kiinni ja alkoi näyttämään suhteellisen ookoolta tuo :)

Olimme SCY:n alaosaston järkkäämässä luonnetestissä eilen, eli 10.08.2010. Nitan ja Noomin omistaja Linda oli mukana. Nompparellinomsku oli kanssa mukana, tosin turistina.

Linda kuvasi Sagurin testin, videot löytyvät viestin lopusta. Pimeästä huoneesta ei ole videokuvaa.

Olimme ensimmäisiä, joten jännitti vielä enemmän. Menimme testipaikalle ja ten pyydetyt jutut. Olin kamalan hajamielinen, kun yritin keskittyä olemaan mahdollisimman neutraali, ettei koira hermostuisi, että unohdin kokonaan ajattelun. Noh, siinähän se meni. Tuomarit olivat todella mukavia ja kivoja. Kyselivät alussa kaikenlaista ja semmosta.

Luoksepäästävyys oli jees, aika välinpitämättömältä vaikutti alussa, mutta katto ne sitä avoimuutta ja ystävällisyyttä etc muissakin kohdissa.
Leikkiminen oli kyllä aika säälittävän näköistä. Kepeillä ja pehmeällä punotulla lelulla (absoluuttisesti Sagurin lempparit) koitettiin leikittää, muttei jaksanut innostua, sillä hajut oli niin ihmeen mahtavat.
Kelkka oli todella yllättävä! Olisin kuvitellut, että Sagur olisi hetken kattonut ja tyytynyt paniikkiin taikka piiloutumiseen. Mun mies oli aluksi tosi pitkää mun edessä ja yritti vaikuttaa äärimmäisen varmalta ja uhkaavalta (hermostunut se kyllä oli selkeästi). Haukkui sitä kelkkaa koko ajan, mikä oli tosi hyvä! Kelkka tuli tarpeeksi lähelle, niin Sagur väisti paniikissa. Ikinä ennen ei ole noin vetänyt ja mä haparoin siinä kohdassa. Meinasin lentää kumoon, eikä Sagur ole ikinä saanut mua edes sellaiseen pisteeseen, että tuntuis edes menevän jalat alta. Noh, joka tapauksessa. Sagur on niin utelias ja muuta, että tuli ihan omatahtoisesti kyttäämään sitä kelkkaa. Kauempaa se kyllä tykkäs kattoa. Kun menin kyykkyyn, niin Ässäkin uskaltautui lähemmäksi. Mutta aijettä oikeasti rupesi naurattamaan melkein, kun se hiha tuulen voimasta vähän heilahti ja Sagur alkoi haukkumaan sitä "MÄ OON KOVA JÄTKÄ!1" huutoa. Sagur ignoorasi kelkan, eikä pelännyt sitä sen jälkeen. Kelkan jälkeen tuli se
kun pömpelin takana on uhkaava henkilö ja minä kävelen koirani kanssa rennosti pömpeliä kohti. Se oli mun lemppari kohta koko testissä (tykkäsin kanssa pimeestä huoneesta sairaasti). Sain ohjeita, että kun huudetaan "Seis / Pysähdy" niin pysähdyn ja sitten oon zombiena siinä ja sellasta. Tässä vaiheessa mä kyllä tiesin, että Sagur puolustaa mua. En tosin arvellut, että niin kivaasti. Se tuli mun eteen eikä missään vaiheessa mennyt sivulle tai taakse. Jossain välissä se meni poikittainkin mun eteen ja kun uhkaaja pääsi tarpeeksi lähelle niin Sagur puolusti entisestään. Heti kun uhkaaja oli heittänyt "aseensa" pois ja sanoi pari ystävällistä sanaa, niin Sagur rauhottui ja antoi tuomarin koskea, eikä siitä äskeisestä aggressiivisesta näystä ollut tietoakaan. Sitten jätin Sagurin uhkaajalle (aka avustavalle tuomarille) ja kävelin ehkä joku 20m koirasta pois. Sagur seisoskeli rentona sen tuomarin kanssa ja sain tehtäväkseni kutsua sen. Kovin innokkaasti se sieltä kyllä tuli. Kadutti jälkeen päin, etten ollut antanut lupaa laskea sitä vapaaksi. Alussa minulta kysyttiin, mutta jostain syystä sanoin että antaa olla kiinni. Nooh, minkäs epävarmuudelle voi. Tuli kuitenkin luokse erittäin kovalla vedolla, käyttäytyi hyvin avustavan tuomarin käsissä ja se on pääasia.
Kutsun seuraavaa osiota kammokujaksi, koska sitä se periaatteessa on koiralle. Eli siis vedetäämn jotain pressua tjsp ja kävelen koiran kanssa kapeaa polkua ja pressun jälkeen vieritetään tynnyri. Pressua se säikähti paljon, mutta palautui nopeasti. Tynnyristä se meni enemmän sekaisin ja varoi sitä paljon enemmän. Käveltiin kammokuja uusiksi, pressun kohdalla käveli aivan normaalisti ja oli muutenkin aika rentona. Tynnyrin kohdalla nopensi askeleitaan. Kovasti se siitä räminästä paineistuin. Sain tyynnytellä sitä ja sitten kävin tutustuttamassa sen siihen tynnyriin. Aluksi hiukan säikkyi sitä ja lopulta oli erittäin välinpitämätön.
Sitten oli pimeä huone. Se oli mielenkiintoinen ja erittäin pimeä :--D törmäsin itse jossain vaiheessa johonkin seinään. Se huone muistutti hieman jotain labyrinttiä. Oven suulla minun piti kutsua koiraa ja ovi laitettiin kiinni. Koira jäi ulkopuolelle tuomarin kanssa, itse hiippailin huoneen perälle avustavan tuomarin kanssa ja istuuduttiin penkeille. Sagur päästettiin huoneeseen, enkä oikein tiedä mitä tapahtui, kun ei nähnyt. Kuului läheneviä askeleita, mutta sitten ne stoppasi. Sain ohjeeksi yskäistä ja niiskaista pari kertaa. Avustava tuomari rapisutti maata, mutta Sagur ei tullut. Kuullemma varoi sitä pressua mikä on maassa (kyllä, se on pehmeä, luuli varmaan että kohta se pressu hyökkää tai jotain vastaavaa niin kuin "kammokujassa"..). Sain kutsua sitä pari kertaa ja viidennellä huudolla se sitten tuli. Huvittavinta oli se, että kun se löysi perille. Se katsoi mua pari sekuntia semmosella "o.o no onpas sulla hassut hengailupaikat" ja sitten se lähti. Mua rupes naurattaa ihan hirveesti, onnistuin kuitenkin jotenkin hillitsemään itseni.
Sagur kytkettiin metalliketjuun seinään ja minun piti mennä oven taakse, mistä Sagur ei kuule, eikä näe, eikä haista minua. Mullahan ei ollut mitään hajua mitä tapahtui, mutta äänien perusteella ei tapahtunut mitään. Videolta sitten näin sen ja rupesi taas naurattamaan. Tuomari hyppää puskasta ja Sagur ignooraa sen. Tuomari huitoo kepillä ja kaikkea, Sagur vaan hymyilee ja kattoo semmosella B) ilmeellä. Tuomari kopautti kerran kepillä seinään ja yritti parhaansa olla mahdollisimman uhkaava. Sagur kerran vilkaisi seinään ja tuijotti tuomaria jotenkin huvittuneena. Eli joo, Sagur ei puolusta ilmeisestikään itseään sitten niin ollenkaan. Positiivista tässä on se, että Sagur ei pelännyt uhkaajaa, se vaan piti sitä ihan perus ihmisenä joka vähän hengasi siinä edessä.
Laukaisut mua pelotti kaikista eniten. Ne oli niin semmosia joko tai. Ukkosta se pelkää paljon, ilotulitteita vielä enemmän, mutta kovia pamauksia ei niinkään. Tosin, ei Sagur ole aikaisemmin kuullut pamauksia aseesta joten tilanne oli eri. Maassa oli ilmeisesti joku hemaisevan nartun haju, kun se siihen jäi kiinni.. Liikkeessä se ei reagoinnut pahasti laukaukseen, mutta kun olimme paikallamme, niin reagoi, muttei tosiaankaan niin pahasti kuin olisin luullut.

Tuomarit lähtivät toimistoon ja se odottaminen oli niin totaalisen hirveetä. Meni siinä jonkun aikaa, muttei kuitenkaan kestänyt hirveän kauaa. Tuomari selitti näkökulmansa koiran luonteesta ja kävimme jokaisen osion läpi ja hän kertoi pisteet. Osa-alueiden pisteet voit katsoa täältä. Hienosti Sagurilla meni ja oli kyllä kiva kuulla, että puolustushalu on hyvä ja että koira on avoin, ystävällinen etc. Tuomari vielä sanoi, että mulla ja Sagurilla on hyvä suhde, joka toi hymyn huulille. Vielä enemmän olin ekstaasissa kun kuulin lopputuloksen. +157 ja laukauskokematon! Siis oho oikeesti waaaaaauu! Pitkästä aikaa hyviä uutisia. Etenkin se, että Sagur sai ++ laukauksista oli mahtava juttu! Sillä ei myöskään ollut missään vaiheessa yhtään miinusta, joka on varsin hyvä juttu.

Luonnetestivideot pätkin kahteen osaan, sillä muuten siitä olisi tullut liian pitkä tuubiin.

Ai niin.
Temppuvideoita ollaan otettu, mulla on mahdoton edustus päällä jokaisessa videossa

Turrilan temppurinki ova kolmosessa piti koskea tassulla johonkin esineeseen. Opetin Sagurin koskemaan tassullaan palloon "hipa" käskyllä. Ekana tuli mieleen hiplaa, mutta se oli niin mahdottoman pitkä käsky. Taustalta huomaa kissan kannustavan meitä.


Turrilan temppukisa 2. Itse olin keksimässä temppua joten tämä on enemmänkin tuto tempun opettamisesta. Tietenkin tiivistettynä ja silleensä. Edustus mulla parhaimmillaan. Pyydän tosiaan anteeksi.

Näyttely oli äärettömän hyvin järjestetty ja kaikki olivat todella ystävällisiä. Ostettiin arpoja, voitin laukun, jotain krääsää ja sitten sateenvarjon <3 mikä olisi todellakin tullut käyttöön, mikäli sade ei olisi loppunut juuri silloin kun sain sen varjon.
Hirveästi tuttuja koiria ei siellä näkynyt, muutama tuttu esittäjä ja tutun näköinen koira viuhahteli siellä. AVO uroksia oli 21, joista 18 oli paikalla.
Tuloksemme oli EH.

"5 year old tri who moves with drive. He is straight in shoulders which shows in his profile movement. He has a pleasing head pattern with flatt skull, correct eye placement & neat ears. I would like a slightly darker eye. He has a good lenght of rib, but for his age I would expect a better spring of rib. His bite is not quite ideal"

Ilmeisesti sitten se alaetuhammasvika on tullut vasta hiljattain, koska aikaisemmin sitä ei kukaan huomanntu (en minäkään) mutta nyt kaikki huomaavat sen. Tuomari oli tosiaan Sagurin esittäjälle sanonut, että muuten olisi tullut ERI ja kysyi kehäsihteeriltä, että saako hän antaa erinomaisen, vaikka sillä vammaa alaetuhammas. Kehäsihteeri pesi kätensä asiasta ja arvostelu kesti ikuisuuden, kun tuomari puntaroi päätöksensä kanssa. Ei tosin haittaa se EH, saatiin kiva romaaniarvostelu ja silleensä.

Otin itsekin jotain kuvia ja niitä on nähtävissä sitten Sagurin kuvagalleriassa, kunhan olen saanut suurimman osan Sagurin kuvista itselleni.


Oli kyllä kaikkien kaikkiaan kiva päivä, ihmisetkin olivat todella mukavia. Jäädään nyt kuitenkin sitten valitettavasti varmaan pitkälle näyttelytauolle, kun en viitsi tuota viedä enää tuon hampaan takia. Pelottaa hyllyt ihan liikaa.

PS. meillä on luonnetesti 10.8, jänskättää jo nyt liikaa.

Ensimmäisen kuvan Oona, toisen kuvan Viivi S. Kuvia ilmestyy lisää sitten kuvagalleriaan ja kotisivuillekin.